Kun olen seuraillut kirjoittelua tällä palstalla, niin voin verrata sitä lapsuuteni erääseen kokemukseen. Erään kerran tuli romaaneja melkoinen määrä kotiini. Siinä oli pienelle ihmiselle melkoisen sekasortoiselta vaikuttava tilanne. Minä en sitä tuolloin mitenkään myönteisenä enkä ystävällisenä kokenut. Nyt olen vanhempi ja kokeneempi, mutta samanlaiselta epäjärjestykseltä ja sekasortoisuudelta tämäkin vaikuttaa. Jotakin tartteis tehdä. Järjestys tänne on saatava. Toistemme kunnioituksesta ei ole juuri hiventäkään jäljellä. Tällaisellako nykyihminen sielunelämäänsä ruokkii?
Lapsuuteni muisto tulee mieleen
Juolahti mieleeni
4166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Väheksymättä yhtään lapsuudenaikasi kokemustasi, niin romaani on kirja.
Saitko kaikki luettua?
Ei varmaankaan ole kertojan syy, että sulla menee huonosti. Ei kertoja nyt ihan väärässäkään ollut ja minä ainakin ymmärsin, kun ovat "mei heimoo". Tässä tietoa sinullekin!
"romani eli mustalainen ¶ Romanit ovat Intiasta peräisin oleva, eri puolille maailmaa levinnyt kansa, jota Suomessa on vanhastaan kutsuttu mustalaisiksi. Jotkut pitävät sanaa "mustalainen" leimaavana. Sana "romani", joka aiemmin esiintyi asussa "romaani", perustuu kansan omakieliseen nimitykseen"
Minä en ymmärrä sitä, mihin sinä pyrit? Mistä romaanista puhut? Olen ihan ymmällä. Minä en satuja sepitellyt. Jos niin luulet, niin olen pahoillani. Sinä et varmaankaan ole lukenut elämäkerrallista kirjallisuutta, vai oletko?
romaaneja/romaneja/mustalaisia. Lapsena tuo oli minulle melkoinen juttu, kun kotiin tulla tupsahti joukko erilaisia ihmisiä kuin ne, joihin olin yleensä tottunut. Kerroin lapsuuden kokemukseni. En kertonut tarinaa, jonka olin sepitetystä kirjasta lukenut.