pelkkää sortunutta juoksuhautaa kuten suomalaisessa sotakirjallisuudessa on perinteisesti annettu ymmärtää.
Ei kuitenkaan niin luja kuin toisaalta N-liiton sotapropagandassa on annettu ymmärtää.
Mutta aika vankkaa tekoa kuitenkin. Hirmuinen määrä raskaimmankin tykin täysosuman kestäviä betonibunkkereita. Konekiväärien ristituli peitti etumaastot täydellisesti.
Ei kuitenkaan niin luja kuin toisaalta N-liiton sotapropagandassa on annettu ymmärtää.
Mutta aika vankkaa tekoa kuitenkin. Hirmuinen määrä raskaimmankin tykin täysosuman kestäviä betonibunkkereita. Konekiväärien ristituli peitti etumaastot täydellisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Poju! Se oli pelkkä luminen Terenttilän tilan pellon laita Taipaleessa, johon miehet kolmenlinjan kiväärin kanssa komennettiin. Maa oli jäässä, mutta vihollisen tykistö auttoi alkupoterojen tekemisessä. Paneudu nyt tietoihin joululoman aikana tai kysy vaikka joltakin vanhemmalta sedältä.
Jos on olemassa faktaa, niin tyhmähän sen kiistää.
Syksyllähän ilmestyi venäläinen teos, tosin suomeksi kirjoitettuna, Mannerheimlinja, missä valokuvin linjaa kuvataan.
Kuvat on otettu heti valtauksen jälkeen niin, että niissä ovat vielä suomalaiset kaatuneetkin paikallaan.
Betonibunkkereita näyttää olevan paljon enemmän, mitä on luultu. Kirja on tietysti propakandistinen, mutta shakissakin, hölmöhän se on, joka ei vastustajan nappuloita vilkaise.
Mannerheimlinja muodostui itseasiassa 3:sta erilinjasta: lähinnä rajaa olevasta pääpuollustuslinjasta, väliasemasta ja Viipurin edustalla kulkeneesta taka-asemasta.
Pituutta linjalla oli noin 130km ja betonisia tykki ja konekivääri- ja miehistöbunkkereita oli yhteensä 200, eli keskimäärin yksi betonihökötys 650 matkalla. suuri puute oli myös ettei Puolustuslinjoilla ollut syvyyttä nimeksikään.
Osa kasemateista oli rakennettu jo vuosisadan alussa ja niiden sijoittelu oli talvisodan aikaisen taktiikan kannalta huono. Lisäksi niiden käyttökelpoisuutta heikensi paikottain (kuten Taipaleessa) pohjavesien valuminen sisään. Osa bunkkereista oli niin uusia ettei betoni ehtinyt kunnolla edes kuivua kun pakkaset alkoivat. Taipaleen rintamalla kasemateista oli pikemminkin haittaa kun suomalaisia kaatui turhaan niitä sinnikkäästi puolustaessaan.
Kestävyydestä en myöskään olisi niin varma. Betoninen bunkkeri tuhoutui täysosumasta herkemmin kuin hätäisesti kaivetut ja ristikkäin ladotuilla hirsillä vahvistetut miehistökorsut.
Valokuvat etulinjalta Talvisodan aikana kyllä todistavat että oikeastaan mitään "linnoitettua" puolustuslinjaa ei ollut olemassakaan.
Suurin osa ko. linjasta oli kuitenkin ns. kenttälinnoitettua, eli juoksuhautaa ja puu-kivirakenteilla suojattuja pesäkkeitä. Venäläiset veteraanit tuntuvat olevan sitä mieltä, että suurin vahvuus linjaan muodostui itsepäisistä suomalaisista,,,,,
Tutkihan tuolta lisää siitä rakenteesta.
Vaikkapa sitä, oliko bunkkereissa vielä jousetkin kumilla vaimennettujen teräslevyjen alla...
http://www.mannerheim-line.com/
http://www.winterwar.com/Links.htm
http://www.winterwar.com/mainpage.htm
on vissiin tänä vuonna ilmestynyt hyvä suomenkielinen kirja, oikea tieteellinen tutkielma. En nyt muista sen nimee mutta kerron sen heti kun nimi löytyy.
Kannataa lukea niin saa tietoa, ihan oikeeta. Kirja on suomalaisten tekemä enkä usko kirjoittajien siihen olemattomia bunkkereita keksineen.
Nimi löytyikin yllättävän äkkiä::::
Mannerheim-linja : talvisodan legenda / Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust
Löytyy hyvinvarustetuista kirjastoista ja kirjakaupoista. En tiedä mitä maksaa mutta tuskin halpa on.
Eipä ollut mikään salaisuus, että linja oli helvetin kova vastus vanjalle.
"Jalkaväki rynnäköi bunkkeria kohti suoraan edestäpäin, kärsien valtavan miestappion. Mutta ei sitä voitu myöskään myöskään kiertää ja vallata takaapäin, minne se ei olisi voinut tulittaa tykeillään ja konekivääreillään. Esimiestemme käskyjä ei saanut arvostella. He olivat erehtymättömiä kuin keisarinnat. Onnistuimme lopulta valtaamaan bunkkerin. Avuksemme tullut liekinheittimellä aseistettu panssarivaunu suuntasi tulisuihkunsa sen ampuma-aukkoihin. Suomalaiset pinkoivat pakoon. Heidän vetäytymistään jäi suojelemaan muuan pienikokoinen konekiväärimies, joka kiskoi aseensa bunkkerin katolle, saaden sankarikuoleman vastatessaan tuleemme. Kun jalkaväkemme eteni takaa-ajoon, minä juoksin tutkimaan bunkkerin sisäpuolta. Uteliaisuuteni miltei maksoi kalliin hinnan: Viereiset bunkkerit olivat yhä suomalaisten hallussa. Niistä avattiin tykkituli. Lukuisat kranaatit räjähtivät, tuottamatta onneksi vahinkoa bunkkerille. Sen paksut teräsbetoniseinämät oli päällystetty panssarilaatoilla, joiden alla oli vahvat iskunvaimennusjouset. Siksi siis eivät panssariammuksetkaan läpäisseet seinämiä, vaan ne kimposivat pois."
Näin kertoo talvisodassa linjaa vastaan hyökännyt puna-armeijan luutnantti Mihail Lukinov.
lainattu sivulta
http://www.guns.connect.fi/gow/historia1.html
kyllä se luja on ollu mm summan kylän ja siitä itään lähteen lohkon alueella...olen käyny paikanpäällä katsomassa..miljoonalinnakkeessakin oli joukkueen tilat...summan kylän lännenpuolella on vielä lähes ehjiäkin ..kyllä ne aika massiivisia on...