Väitetään, että toisen maailmasodan aikana suomalaiset tappoivat 30 % sotavangeista. Usein etulinjassa otettua vankia lähti kuljettamaan takalinjaan joku vapaaehtoinen ja vanki "yritti karata" heti kun muut eivät olleet näkemässä. Käsittääkseni et-opiskelijoita kohdellaan samalla tavalla eli joku "vapaaehtoinen opettaja" laittaa videon pyörimään kun muut ovat kristillisessä juhlassa. Pienimmän riesan tie valitaan silloin kun on kyse lähimmäisten ihmisoikeuksista.
Kaiken opetuksen pitäisi tapahtua opetussuunnitelman mukaan. Yläastekokemukseni mukaan et-opiskelijoille tarjottiin Hyviä herroja niin joulukirkon kuin pääsiäisjumalanpalveluksen korvikkeena. En tiedä, miten asia oli kirjattu opsiin, mutta viihdeohjelman näyttäminen oppitunnilla lienee tekijänoikeusrikkomus! Mielestäni tämä ainakin rikkoo törkeästi opiskelijoiden oikeutta opetukseen.
Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista. Opiskelijat toki voi viedä kirkkoon, mutta jos jumalanpalvelus on opiskelua, niin miten arvioidaan opiskelun onnistuminen. Onko koskaan kirkossa järjestetty pistoja tai juhlan jälkeen pidetty kokeita? Eikö nykyisin vaadita arviointia opetuksen onnistumisesta? Ihmettelen, miksi opintoretkelle lähtevillä kristityillä ei ole mukana minkäänlaisia muistiinpanovälineitä. Jos jumalanpalvelus on uskonnollinen tilaisuus, se ei ole opetusta ja siksi on kohtuutonta edellyttää et-opiskelijoiden käyttävän saman ajan koululla. Toivottavasti joku kantelee uskonnonvapausloukkauksesta kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille.
Jos kirkossa käymisen tarkoitus on opettaa lapsista kristittyjä, ei tämän opetuksen kustantaminen kuulu yhteiskunnalle. Kirkon ote lapsiin heikkenee koko ajan. 2004 rippikouluikäisistä 11,1 % ei mennyt rippikouluun. Viime vuonna rippikoulun jätti väliin 12,1 % eli kasvua oli noin 10 %. Ilmeisesti rippilahjat, uskonnonopettajien avoin tuki ja kotien perinne puree entistä huonommin. Toivottavasti tämä huomataan myös kouluissa vähemmistön kohtelussa. Tietysti vapaa-ajattelijana olen samalla tavalla huolissani muiden kuin luterilaisten opiskelijoiden oikeudesta uskonnon harjoittamiseen. Onhan teidän koulussa islamilaisille varattu tila, jossa he voivat käydä rukoilemassa? Saahan islamilaiset rukoilla oikeana aikana, vai siirretäänkö jossain pitkäperjantai koululle sopivampaan ajankohtaan?
Kirkon pitämät päivänavaukset ovat minusta hyvin ongelmallisia. Et-opiskelijat yms. voivat halutessaan olla silloin poissa luokasta. Aamuhartauden jälkeen saattaa tulla koulun kuulutuksia ja oppitunti alkaa välittömästi hartauden jälkeen. Minusta olisi kohtuullista, että kirkon päivänavaukset olisivat aina ennen koulun alkua jolloin niistä voisi nauttia vain asiaan vihityt.
Uskonnon pakkosyöttö ei tietenkään rajoitu pelkästään kouluihin. Kuinka moni on vastoin omaa tahtoaan joutunut kuuntelemaan työpaikalla sävelradiosta kuinka Jeesus-lapsi syntyy uudelleen ja uudelleen (ainakin ihmisten sydämeen). Sairaaloissa pakanoille on tarjolla pappi, joka lupaa lämpöisen tulevaisuuden :-)
Kaiken opetuksen pitäisi tapahtua opetussuunnitelman mukaan. Yläastekokemukseni mukaan et-opiskelijoille tarjottiin Hyviä herroja niin joulukirkon kuin pääsiäisjumalanpalveluksen korvikkeena. En tiedä, miten asia oli kirjattu opsiin, mutta viihdeohjelman näyttäminen oppitunnilla lienee tekijänoikeusrikkomus! Mielestäni tämä ainakin rikkoo törkeästi opiskelijoiden oikeutta opetukseen.
Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista. Opiskelijat toki voi viedä kirkkoon, mutta jos jumalanpalvelus on opiskelua, niin miten arvioidaan opiskelun onnistuminen. Onko koskaan kirkossa järjestetty pistoja tai juhlan jälkeen pidetty kokeita? Eikö nykyisin vaadita arviointia opetuksen onnistumisesta? Ihmettelen, miksi opintoretkelle lähtevillä kristityillä ei ole mukana minkäänlaisia muistiinpanovälineitä. Jos jumalanpalvelus on uskonnollinen tilaisuus, se ei ole opetusta ja siksi on kohtuutonta edellyttää et-opiskelijoiden käyttävän saman ajan koululla. Toivottavasti joku kantelee uskonnonvapausloukkauksesta kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille.
Jos kirkossa käymisen tarkoitus on opettaa lapsista kristittyjä, ei tämän opetuksen kustantaminen kuulu yhteiskunnalle. Kirkon ote lapsiin heikkenee koko ajan. 2004 rippikouluikäisistä 11,1 % ei mennyt rippikouluun. Viime vuonna rippikoulun jätti väliin 12,1 % eli kasvua oli noin 10 %. Ilmeisesti rippilahjat, uskonnonopettajien avoin tuki ja kotien perinne puree entistä huonommin. Toivottavasti tämä huomataan myös kouluissa vähemmistön kohtelussa. Tietysti vapaa-ajattelijana olen samalla tavalla huolissani muiden kuin luterilaisten opiskelijoiden oikeudesta uskonnon harjoittamiseen. Onhan teidän koulussa islamilaisille varattu tila, jossa he voivat käydä rukoilemassa? Saahan islamilaiset rukoilla oikeana aikana, vai siirretäänkö jossain pitkäperjantai koululle sopivampaan ajankohtaan?
Kirkon pitämät päivänavaukset ovat minusta hyvin ongelmallisia. Et-opiskelijat yms. voivat halutessaan olla silloin poissa luokasta. Aamuhartauden jälkeen saattaa tulla koulun kuulutuksia ja oppitunti alkaa välittömästi hartauden jälkeen. Minusta olisi kohtuullista, että kirkon päivänavaukset olisivat aina ennen koulun alkua jolloin niistä voisi nauttia vain asiaan vihityt.
Uskonnon pakkosyöttö ei tietenkään rajoitu pelkästään kouluihin. Kuinka moni on vastoin omaa tahtoaan joutunut kuuntelemaan työpaikalla sävelradiosta kuinka Jeesus-lapsi syntyy uudelleen ja uudelleen (ainakin ihmisten sydämeen). Sairaaloissa pakanoille on tarjolla pappi, joka lupaa lämpöisen tulevaisuuden :-)
Vastaukset 1
Vanhimmat
erottaminen kokonaan toisistaan. Sitä joudutaan kylläkin vielä odottamaan vuosia. Huolestuttavaa on mielestäni kehitys, jossa seurakuntien toimitiloja aletaan rakentaa kuntien toimitilojen yhteyteen, jolloin niiden ylläpito siirtyy myös kirkkoon kuulumattomien kannettavaksi.