Muslimien lahjoja maailmalle

ei ei ei

ota historiankirja käteen ennen ku rupeet selittään paskaa

eurooppalaiset ryöstivät ristiretken yhteydessä kirjat andalusiasta arabeilta ja omaksuivat nämä "omiksi keksinnöikseen", eurooppalaiset olivat ennen tätä se kaikkein alkukantaisin sakki pallon päällä jolloin arabit tekivät jopa leikkauksia..

tämä sun litanias miten "kaikki muut on kohdellu naisia ja lapsia huonosti paitsi kirkko" on täyttä paskapuhetta, mistä mahdoit keksiä koko soopan?

noonpa kirjoitti:

ei ei ei

ota historiankirja käteen ennen ku rupeet selittään paskaa

eurooppalaiset ryöstivät ristiretken yhteydessä kirjat andalusiasta arabeilta ja omaksuivat nämä "omiksi keksinnöikseen", eurooppalaiset olivat ennen tätä se kaikkein alkukantaisin sakki pallon päällä jolloin arabit tekivät jopa leikkauksia..

tämä sun litanias miten "kaikki muut on kohdellu naisia ja lapsia huonosti paitsi kirkko" on täyttä paskapuhetta, mistä mahdoit keksiä koko soopan?

Lue lisää

Islamin kukoistusajalle oli ominaista naisen hyväksyminen yhteiskunnan osallistuvaksi jäseneksi. Muslimien yliopistoissa nainen oli professorina 500 vuotta ennen Eurooppaa. Uuden Testamentin tuoma lapsuuden käsite valtasi alaa hitaasti - ja muistaa pitää että myös Islam ammensi Jeesuksen radikaalista opetuksesta. "Jumalan valtakunta oli lapsen kaltaisten." Ja "Siellä ei mennä miehelle eikä naiselle"; Paavali: "Siis ei nyt enää ole miestä eikä naista, vaan kaikki ovat yhtä Kristuksessa." Erilaisia, mutta samanarvoisia.

Lainaan lähteiksi kristillisyyden sivistystyölle Euroopassa vaikkapa Päiviö Latvuksen tekstejä verkosta:

"kristityt lähetyssaarnaajat [on usein leimattu] kulttuuriterroristeiksi. Heitä on soimattu näin jo 200 vuoden ajan - sitten valistumisen. Syystäkin, sillä Jeesus ei kehottanut omiaan vain hoitamaan itseään ja hyväksymään vallitsevat olosuhteet. Heidän tuli muuttaa maailma. Rooman vainotessa heitä, he hoitivat sen omia kansalaisia ja halusivat muuttaa sen hengen.

Kristityt britit eivät tyytyneet vain iloitsemaan omasta löydöstään vaan päättivät muuttaa myös barbaarien; frankkien, germaanien ja viikinkien kulttuurit. Näin rakennettiin pohja Euroopan tulevalle kehitykselle. Miltei jokainen Baijerin kaupungeista syntyi tämän työn vaikutuksesta, asutuksen kerääntyessä luostareiden ympärille.

Opetuksen ja sairaanhoidon lisäksi työ auttoi kansaa pois taikauskosta ja peloista. Noituudesta parantumiset laukaisivat laajoja kääntymisprosesseja. Naiset olivat suurena apuna taivuttamassa pohjoisia alueita kristinoppiin - uusi usko oli heille paljon aiempia edullisempi.

Kun englantilainen suutari William Carey lähti muuttamaan Intian kulttuuria 1793; tämän intialaisten koulutukseen ja hindulaisuuden traagisiin lieveilmiöihin puuttuminen sai antropologien ja brittien Intian kauppakomppanian tuomion. Careyn taistelu, apunaan kristitty Wilbeforce parlamentista, johti myös orjakaupan lakkauttamiseen. Wilbeforce vaati, että myös kauppakomppanian oli edistettävä intialaisten koulutusta. Intian "länsimaistuminen" alkoi. Tämä oli alkusysäys valtiolliselle kehitysaputyölle - myöhemmin myös Suomesta. Mitä Carey teki Intiassa sen teki Livingstone Afrikassa.

Humanistin ihmiskunta ilman kristittyjen väkinäistä asioihin puuttumista olisi todella erilainen - myös luonnon tuntemuksen kannalta. Myöskään kristitty ei toki olisi kristitty ilman ateistin kritiikkiä.

Emme ole niinkään humanisteina vetäneet Afrikkaa ja Aasiaa jäljittelijöiksemme - vaan kristittyinä. Sartrea lainaten; "Me kaikki olemme kristittyjä, tänäänkin. Radikaaleinkin epäusko on kristillistä ateismia. Se säilyttää kielteisestä voimastaan huolimatta ne johtavat ajatuskuviot, joiden juuret ovat löydettävissä kristillisyyden vuosisadoista, joiden perillisiä me joka tapauksessa olemme".

"Kristityn tiedemiehen ajattelua hallitsee tietoisuus omasta rajallisuudesta. Koska hän on samalla rakastettu, armahdettu lapsi, hän uskaltaa kuitenkin suuria. Sen sijaan maailmankuvat, joissa ihminen "pelastaa itse itsensä", tähtää "jumalaksi", eivät ole johtaneet luonnon ymmärtämiseen. Myös Luojattoman maailman ja kohtalon johtamat maailmankuvat sitovat ymmärryksen.

Luonnon rikkauden myötä syntyvä luonnonmagian pelko on yksi pahimpia esteitä luonnon tutkimiselle. Magian pelko hävisi meistä lopullisesti protetantismin synnyn myötä. Kiinalaiset esim. eivät päässeet siitä eroon viisaudestaan huolimatta.

Jeesus sanoi vain lasten näkevän taivasten valtakuntaan - "tuonpuoleiseen", jonka puitteissa myös fysiikan lait ajatuksiimme rakentuvat. Juuri suurten tieteen läpimurtojen tekijät, kuten Newton, Faraday tai Einstein, ovat mieleltään vapaita kuin lapset.

Faraday kaavoitti perustan miltei kaikelle, mitä sähkön ja magnetismin käyttöön liittyy. Maxwell, hänkin rohkea kristitty, rakensi tämän työn pohjalle teorian sähkömagneettisesta aaltoliikkeestä - perustan koko informaatioliikenteelle. Kolmikon insinööri, Kelvin koki, että Jumala ei ollut ainoastaan luonut ihmismieltä juuri soveliaaksi ja halukkaaksi ymmärtämään luontoa, vaan Hän kykeni myös puuttumaan ihmisen ajatuksiin. Hän koki ajatuksiensa ohjautuvan "määrättyyn suuntaan" läpi pitkien prosessien, kuin jonkun järjestelemänä.

Suuret luomisteot eivät voi nousta paradoksin ulkopuolelta! Muutoin maalaisjärki olisi tuottanut niitä inflaatioon asti. Protestantteja on syytetty syyllisyyden tuomisesta Eurooppaan, mutta, jospa syyllisyys ja armo yhdessä ovatkin tärkeitä avaimiamme! Tässä Nietzsche hyvästeli protestantismin.

Armon ansiosta syyllisyys ei johda meitä fatalismiin. Kierkegaard käsitteli ahdistuskysymystä aina suhteessa luovuuteen. Mitä luovempi yksilö on, sitä enemmän tämä kohtaa ahdistusta luovia tilanteita. Ahdistus on kuin älyn varjo. Luova nero luo käymällä läpi ahdistuksen. Kierkegaardille juuri synti ja syyllisyys takovat esiin yksilöstä yksilön - ja juuri juutalaisuus ja kristinusko poikkeavia esimerkkejä uskosta, jossa syyllisyys on kohdattu rohkeasti.

Kun japanilaiset syventyivät 1800-luvun lopulla tutkimaan läntisen taiteen mestariteoksia ja kristinuskoa, jotka välittivät läntisen kansalaisyhteiskunnan henkeä - he olivat lyödyt sen kauneudella ja tunsivat häpeää yhteiskuntansa alamittaisuudesta. Japanin ajattelijat löysivät yksilöllisyyden arvon ja ihmisvapauden juuri protestanttisuudessa sekä protestanttipoikien, kuten Rousseaun ja Goethen sanoissa, heräten äkisti tietoisuuteen itsestään.

Kiinalaisten tavoin luojattomaan maailmankaikkeuteen tähyävä Stephen Hawking joutuu kysymään modernin fysiikan löytöjen äärellä: "Mikä puhaltaa hengen näihin yhtälöihin!" Ludwig Boltzmann huudahti aikoinaan Maxwellin yhtälöiden äärellä: "Jumalako nämä on kirjoittanut!" ja Heinrich Herz: "Emme voi paeta tunnetta, että näillä yhtälöillä on todellisuus ja älykkyys itsessään, että ne ovat viisaampia kuin me olemme, jopa viisaampia kuin keksijänsä, ja että me saamme niistä enemmän irti kuin mitä niihin on alunperin sijoitettu.""

"Kristittyjen Jumala oli luonut mielekkään maailman, jota piti tutkia Hänen kunniakseen. Antiikin edustajat kielsivät sen tutkimisen - useimmilla syynä uskomus luomakunnasta pahana. Kirkon johtajien rationaalisuutta - ja jopa moderniutta - 300-luvulta kuvaa se, että esimerkiksi Augustinus uskoi Jumalan kykenevän luomaan universumin, jonka tähdet eivät tarvinneet Ptolemaioksen kuvittelemia kiertokehiä.

Kun Aristoteles ja muut helleenit uskoivat tähtien olevan ikuisia ja enkelien liikuttavan niitä, Basilius Suuri väitti Raamatun pohjalta, että vaikka taivaankappaleiden liikeradat ovatkin ympyröitä, älköön kukaan päätelkö tästä, että liikuttajat olisivat jumalaisia.

Philoponoksesta, aleksandrialaisesta 500-luvun uus-platonistista, tuli todellinen tieteen pioneeri, josta Suomessa harva on kuullut. Hänen ajatusratojensa vapautuminen ajoittuu kristityksi kääntymiseen.

Hän näki nyt Aristoteleen maailmankuvan absurdina ja antoi virikkeitä pian heräävän islamilaisen kulttuurin fyysikoille - ja aikanaan myös Galileille.

Ensimmäisenä ihmisenä maailmassa Philoponos rinnasti kuun aliset ja yliset liikkeet keskenään analogisiksi. Tähdet jatkoivat hänen mielestään kulkuaan siinä liiketilassa, jonka ne olivat saaneet Jumalan luodessa kerran universumin.

Hän loi uusilla ajatusradoillaan valmiuden fysiikan maailman tutkimiseen. Ihmiskunnan kognitiivisen kehityksen vaikeutta kuvaa se, että vasta Galilei ja Newton todella hyödynsivät näitä innovaatiota.

Missä sitten on syy kristikunnan vuosisataiseen tieteelliseen jäykistymiseen? Miksi muslimit nousivat 800-1000-luvuilla tieteissä maailman huipulle? Näihin kysymyksiin en vastaa tässä vaan jätän lukijalle uuden haasteen.

Seuraavat todelliset askeleet kristittyjen tieteen kehityksessä otettiin vasta 1000-1200-luvuilla. Uuden ajan tieteen ja Galilein löytöjen perustan loivat kirkon maisterit, papit ja munkit. Korkeimmalle tässä on nostettava fransiskaanimunkit, jotka ajoivat Oxfordissa tuloksillaan jopa ohi kuuluisan Pariisin yliopiston.

Galilein opettajat ja avustajat olivat katolisen kirkon jesuiittoja - niin myös Oxfordin ja Pariisin yliopiston opettajat - siis kirkonmiehiä.

Jos sitten tarkastellaan Vatikaanin epäilyksiä esimerkiksi Kopernikusta ja Galileita kohtaan, on syytä huomata, että professori Galilei itse opetti Ptolemaioksen maakeskeistä teoriaa vielä vuonna 1600 - vaikka Kopernikuksen teos oli ilmestynyt jo 1543 - ja Galilei syntyi 1564.

Galilei vakuuttui vasta rakennettuaan kaukoputken. Syytökset kirkkoa kohtaan menettävät lisää tehostaan, kun muistamme, että monet tiedemiehet, kuten Tyko Brahe eivät koskaan uskoneet Kopernikukseen.

Thomas Kuhn on todennut, että uuden ajan tieteen nousu olisi siirtynyt kauas tulevaisuuteen, jos Italialla olisi ollut vain humanistinsa - he vastustivat antiikin hengessä empiiristä tiedettä, kuten kirurgi Vesaliuksen työtä.

Kun Faradayn ja Maxwellin työn tulokset julkistettiin, syntyi vuosia kestänyt hiljaisuus - näin kävi myös Newtonin ja Einsteinin löytöjen jälkeen. Fyysikoiden omista epäilyksistä vaietaan, mutta kirkon epäilykset 1500-luvulla - siitä monelle ikuinen ilonaihe!"

se pitää paikkansa. Perkele, aina on joku virus yrittämässä kun venäläisiä pilluja katselet.

Toinen käsi hiirellä ja toinen vatkaa lihaa.
On melko ankeata, jos ei netistä osaa löytää muuta kuin pornoa...

No, kyllä se kannttaa välillä olla hyvä itselleen, pitää kädet työtä täynnä ja hemmotella itseään oikein olantakaa...

runkkari