Valitut palat

käskyistä, mm. Moos.4:28-29 on täynnä käskyjä. Jos halutaan tehdä aivan Jumalan tahdon mukaisesti, niin mitään ei saa jättää tekemättä.
Onko siis oikein, että otetaan valikoidusti sellaisia käskyjä ja sääntöjä, jotka voidaan kohtuullisesti täyttää, ja loput jätetään täyttämättä.

Pitääkö siis toimia juuri näin, niin kuin Jumalan on käskenyt, alla esimerkkejä.

9. Mutta sapatinpäivänä uhraa kaksi vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa ynnä kaksi kymmenennestä lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, ruokauhriksi, sekä siihen kuuluva juomauhri.
10. Tämä on sapatin polttouhri, joka uhrattakoon kunakin sapattina jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin ohella.

16. Ja ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
17. Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on juhla; seitsemän päivää syötäköön happamatonta leipää.

4. Moos.29:1

1. "Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, olkoon
teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Olkoon se teille pasunansoiton päivä.

Jollei tee näin, niin silloin kai on rikkonut kaikkia käskyjä ja säädöksiä vastaan?
17439
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat
  • jäljessä, mutta ajattelin kysäistä, koska itse en vietä sapattia, mutta jotkut vaativat sitä vietettäväksi.

    Äänestä

Tuot vanhan liiton asetuksia nyt esille. Adventisteina ainakin elämme uutta liittoa, joka tarkoittaa että Jeesus on täyttänyt kaikki häntä esikuvaavat uhrit ja säädökset. Meillä ei uudessa liitossa ole enää kuin Kristuksen käskyt, ne jotka hän puhui Siinailla ja antoi paratiissa, kymmenen käskyä. Jos olet lukenut niitä, niissä ei puhuta mistään uhreista eikä seremonioista. Niitä vartenhan Mooses antoi säädökset juutalaista kansaa varten. Kymmenen käskyä taas on annettu jokaista ihmistä varten ja sen noudattamisen mukaan tuomitaan jokainen ihminen. Sekoitat siis lain ja Jeesuksen uhrin esikuvat toisiinsa. Kuten tekee 90% kristityistä. Siksi tarvitaan adventisitien liostavaa Raamatun tuntemusta ja Jeesuksne todistusta profetian hengen kautta jotta tekin voisitte ymmärtää että Jeesus on JO kuollut ja jopa herätetty ja palvelle taivaallisessa pyhäkössä tutkivan tuomion palvelusta omilleen.

Äänestä
  • Kristinuskossa ei asiat ole tuon kaavan mukaan. Meillä on uskontunnustuksessamme, että "syntyi neitsyt Mariasta" joka tarkoittaa Kristuksen tehtävän rajoja. Kristinusko ei perustu juutalaisille määrätyyn lakiin eikä mihinkään ennen Kristusta säädettyihin määräyksiin. Esittelet meille nyt vierasta ja tuntematonta kulttiuskontoa, joka on jopa 550 vuotta nuorempi kuin Islam.

    Äänestä

  • ei kristinuskoa kirjoitti:

    Kristinuskossa ei asiat ole tuon kaavan mukaan. Meillä on uskontunnustuksessamme, että "syntyi neitsyt Mariasta" joka tarkoittaa Kristuksen tehtävän rajoja. Kristinusko ei perustu juutalaisille määrätyyn lakiin eikä mihinkään ennen Kristusta säädettyihin määräyksiin. Esittelet meille nyt vierasta ja tuntematonta kulttiuskontoa, joka on jopa 550 vuotta nuorempi kuin Islam.

    Kristinuskolle on sen alusta asti ollut itsestään selvää, että synnin osoittava ikuinen Jumalan laki on voimassa ja juuri myös kristittyjä ehdottoman täysin sitovana.
    Kyllä tämä tulee niin Herran Jeesuksen, Paavalin kuin muiden apostolien kirjoituksissa täysin yksiselitteisesti todistetuksi.

    Tämä on muuten ollut täysin selvää myös luterilaisuudelle, paitsi, että he eivät vielä ole ymmärtäneet lepopäiväkäskyä raamatullisesti vaan sen pakanallisen perinteen mukaan, jonka apostolisen ajan jälkeen langennut valtaapitävä kirkko omaksui pakanuuden painotuksessa.

    Sinä vain nyt edustat tätä lopunajan uutta laittomuuden oppia eli ns. halvan armon oppia, joka kuitenkin on Jumalan edessä väärän opin vihan viiniä, vrt. Ilm. 18:3.

    Äänestä

  • Seraja-m55 kirjoitti:

    Kristinuskolle on sen alusta asti ollut itsestään selvää, että synnin osoittava ikuinen Jumalan laki on voimassa ja juuri myös kristittyjä ehdottoman täysin sitovana.
    Kyllä tämä tulee niin Herran Jeesuksen, Paavalin kuin muiden apostolien kirjoituksissa täysin yksiselitteisesti todistetuksi.

    Tämä on muuten ollut täysin selvää myös luterilaisuudelle, paitsi, että he eivät vielä ole ymmärtäneet lepopäiväkäskyä raamatullisesti vaan sen pakanallisen perinteen mukaan, jonka apostolisen ajan jälkeen langennut valtaapitävä kirkko omaksui pakanuuden painotuksessa.

    Sinä vain nyt edustat tätä lopunajan uutta laittomuuden oppia eli ns. halvan armon oppia, joka kuitenkin on Jumalan edessä väärän opin vihan viiniä, vrt. Ilm. 18:3.

    itte verrattoman hyvin tässä Jeesuksen mainitsemaan joukkoon.Johanneksen evankeliumi:
    10:8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

    Äänestä

2 Moos. 20: 8 > 11.

Muista pyhittää lepopäivä.

Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on HERRAN, SINUN JUMALASI, SAPATTI.
Silloin ET SAA TEHDÄ MITÄÄN TYÖTÄ,
et SINÄ eikä SINUN POIKASI eikä TYTTÄRESI,
ORJASI eikä ORJATTARESI,
ei JUHTASI
eikä YKSIKÄÄN MUUKALAINEN, joka ASUU KAUPUNGISSASI.

MIKSI NÄIN ON?
Raamattu kertoo syyn:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi.

SEN VUOKSI HERRA SIUNASI LEPOPÄIVÄN ja PYHITTI SEN.

Äänestä
  • ole ENÄÄ sapatinkaan orja,vaan sapatti ON IHMISTÄ VARTEN.LEPOPÄIVÄ.

    Äänestä

  • senvuoksi ei ihminen kirjoitti:

    ole ENÄÄ sapatinkaan orja,vaan sapatti ON IHMISTÄ VARTEN.LEPOPÄIVÄ.

    Vietänkin sapattia, koska se on ihmistä varten.

    Äänestä

  • Ja siksi kirjoitti:

    Vietänkin sapattia, koska se on ihmistä varten.

    suomeksi vapaapäivää.

    Äänestä

  • hirvas kirjoitti:

    suomeksi vapaapäivää.

    Ovat ottaneet Israelille tarkoitetun lepopäivän,mutta ei siihen kuuluvia säädöksiä.Näiden seikkojen tähden kristityt ovat ottaneet itselleen eri lepopäivän joka on vapaa näistä säädöksistä.UT,ei enää lepopäivä käsky toistu joten sen voisi pitää minä päivänä vain.

    Äänestä

  • hirvas kirjoitti:

    suomeksi vapaapäivää.

    Itse en silloin siivoa,en käy kaupassa, en pese pyykkiä enkä astioita,yritän olla muutenkin ihmisiksi, siis vapaana kaikista asioista, eli erilainen päivä,ja siunattu päivä ja tottakai käyn kirkossa sanan kuulossa,tai sitten itselläni on siellä palveluvuoro, ei sen ihmeellisempää, mutta siunaus sillä päivällä on aina ollut.

    Äänestä

  • koko päivä kirjoitti:

    Itse en silloin siivoa,en käy kaupassa, en pese pyykkiä enkä astioita,yritän olla muutenkin ihmisiksi, siis vapaana kaikista asioista, eli erilainen päivä,ja siunattu päivä ja tottakai käyn kirkossa sanan kuulossa,tai sitten itselläni on siellä palveluvuoro, ei sen ihmeellisempää, mutta siunaus sillä päivällä on aina ollut.

    sää historiallisia todisteita sunnuntain vietosta alkukirkossa
    Adventistit ovat perinteisesti väittäneet sunnuntaita "katolisen kirkon keksinnöksi" ja katolisen kirkon "ylivallan merkiksi" ja "paavin asettamaksi " kauan apostolisten aikojen jälkeen. Tämähän ei vastaa ollenkaan historiallisia tosiasioita. Jopa adventistien tällä hetkellä johtava historian tutkija Samuel Bacchiocchi (HOW DID SUNDAYKEEPING BEGIN? tutkielmassaan) on myöntänyt olevansa eri mieltä lahkon "profeetan" Ellen G. Whiten kanssa sanoen sunnuntain vieton aloittamisen menevän vuoteen 135 jKr. Rooman paaveja ei ollut olemassakaan tuossa vaiheessa!
    Mitään "paavin valtaa" ei ollut historiallisesti vielä perustettukaan kun alkukirkko jo vietti yleisesti sunnuntaita jumalanpalveluspäivänään ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien - kristillisen vapauden hengessä (esim. Apt.20:7; 1 Kor.16:2). Sunnuntain viettäminen jumalanpalveluspäivänä ei siis alkanut Roomassa, vaan laajasti apostolisessa alkukirkossa niin Palestiinan kuin Vähä-Aasian seurakunnissa. Ensimmäinen Rooman paavi on historiallisesti Leo I Suuri (440-461), joten on melkoinen historiallinen virhe väittää paavia tai katolista kirkkoa sunnuntain vieton aloittajaksi - tai sunnuntaita paavin "vallan merkiksi". Kun ensimmäinen paavi aloitti toimintansa Roomassa oli sunnuntaita vietetty varhaiskirkossa jo yli 400 vuotta! Adventistien näkemys on yhtä historian vastainen kuin katolisen kirkon oppi, jonka mukaan paavi on apostoli Pietarin seuraaja ja Pietari oli ensimmäinen paavi.

    Lisäksi hyvin varhaiset alkukirkon dokumentit todistavat, että alkukirkko vietti sunnuntaita Kristuksen ylösnousemuksen juhlapäivänään ja nauttien sinä päivänä ehtoollista. Didakhe eli Herran opetus pakanoille kahdentoista apostolin välittämänä noin vuosilta 70-100 jKr. Lainaus Didakhesta:

    "Kun olette Herran päivänä kokoontuneet, murtakaa leipää ja lausukaa kiitosrukous.." (Did.14:1)

    Sitä paitsi Didakhe kieltää paastoamastakin samoina päivinä kuin "ulkokullatut" eli juutalaiset. Maanantai ja torstai olivat juutalaisten paastopäiviä ja perjantaita he viettivät sapatin valmistuspäivänä. Mutta Didakhe ei opeta ollenkaan viettämään perjantaita sapatin valmistuspäivänä, vaan käskee paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.

    "Älkää pitäkö paastoa samanaikaisesti ulkokultaisten kanssa; hehän paastoavat maanantaisin ja torstaisin. Te sen sijaan paastotkaa keskiviikkoisin ja perjantaisin" (Did.8:1)

    Didakhe saattaa eräiden tutkijoiden mukaan olla peräti 50-luvulta jKr. peräisin. Joka tapauksessa Didakhe on vanhempi kuin moni UT:n kirjoista. Koko Didakhe ei sano kertaakaan kristittyjen viettäneen sapattia.

    Barnabaan kirjeessä (ajoitettu n. 130 jKr.), jota pidettiin vanhan kirkon aikana suuresa arvossa (mm. Klemens Aleksandreialainen ja Origenes) todistetaan varhaiskristittyjen viettävän sunnuntaita sapatin asemasta. Kirjeessä muutenkin vedetään rajaa tuohon aikaan voimistunutta juutalaisuutta kohtaan.

    "Siitäpä syystä me vietämmekin iloksemme kahdeksatta päivää, jona Jeesuskin nousi kuolleista, ilmestyi ja nousi taivaisiin" (Barn.15:9).

    Samoin hyvin vanhoissa piispa Ignatiuksen kirjeissä Magnesialaisille (n.100-110 jKr.) sanotaan, että kristityt eivät vietä sapattia vaan sunnuntaita, jota sanotaan Herran päiväksi. Ignatios on apostoli Pietarin jälkeen toinen Antiokian piispana. On hyvin mahdollista, että Ignatios on nuoruudessaan tavannut Pietarin ja Paavalin

    "Nämä siis elivät elämänsä vanhan järjestyksen vallitessa, mutta pääsivät siitä
    huolimatta uuteen toivoon eivätkä viettäneet enää sapattia, vaan
    elivät Herran päivää noudattaen,tuota, jona meidän elämämme koitti hänen kauttaan..." (Magn.9:1).


    Muutenkin Ignatioksen kirjeessä Magnesialaisille tehdään rajankäyntiä juutalaisuuteen ja heidän lakiuskontoonsa:

    "Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Eiväthän kristityt ole tulleet juutalaisuuden uskoon, vaan juutalaiset kristinuskoon".

    (Magn.10:3, samoin 8:1 varoittaa elämästä juutalaisuuden mukaan, sillä se osoittaa, että emme ole saaneet armoa vielä. Ignatios opettaa samassa hengessä Paavalin kanssa).

    Nämä varhaiskirkolliset dokumentit on myös suomennettu nimellä Apostoliset isät (suomalaisen teologisen kirjallisuuden seuran julkaisuja 163). Niitä löytyy käännettyinä myös Internetistä.

    Vastaavanlaisia sunnuntain viettämisestä todistavia dokumentteja arvostetuilta varhaiskirkon opettajilta on paljon, kuten Tertullianukselta, Origeneeltä, Augustinukselta, Kleemens Aleksandreialaiselta, Eusebiokselta, Cyprianukselta ym. kirkkoisiltä 110-luvulta 500-luvulle jKr. Esimerkiksi Justinus Marttyyri, vanhan kiron tunnettu kristillisen uskon apolegeetti (puolustaja) todistaa samoin kristittyjen kokoontuvan sunnuntaina, ylösnousemuksen päivänä. Hänen kirjoituksestaan vuodelta 150 jKr. lainaus.

    "But Sunday is the day on which we hold our common assembly, because it is the first day of the week and Jesus our saviour on the same day rose from the dead." (First apology of Justin, Ch 68)

    Täten adventistien väitteiltä, että paavi/katolinen kirkko olisi tuonut sunnuntain kirkkoon on täysin vailla historiallisia ja teologisia perusteita.

    Äänestä

  • historiaa kirjoitti:

    sää historiallisia todisteita sunnuntain vietosta alkukirkossa
    Adventistit ovat perinteisesti väittäneet sunnuntaita "katolisen kirkon keksinnöksi" ja katolisen kirkon "ylivallan merkiksi" ja "paavin asettamaksi " kauan apostolisten aikojen jälkeen. Tämähän ei vastaa ollenkaan historiallisia tosiasioita. Jopa adventistien tällä hetkellä johtava historian tutkija Samuel Bacchiocchi (HOW DID SUNDAYKEEPING BEGIN? tutkielmassaan) on myöntänyt olevansa eri mieltä lahkon "profeetan" Ellen G. Whiten kanssa sanoen sunnuntain vieton aloittamisen menevän vuoteen 135 jKr. Rooman paaveja ei ollut olemassakaan tuossa vaiheessa!
    Mitään "paavin valtaa" ei ollut historiallisesti vielä perustettukaan kun alkukirkko jo vietti yleisesti sunnuntaita jumalanpalveluspäivänään ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien - kristillisen vapauden hengessä (esim. Apt.20:7; 1 Kor.16:2). Sunnuntain viettäminen jumalanpalveluspäivänä ei siis alkanut Roomassa, vaan laajasti apostolisessa alkukirkossa niin Palestiinan kuin Vähä-Aasian seurakunnissa. Ensimmäinen Rooman paavi on historiallisesti Leo I Suuri (440-461), joten on melkoinen historiallinen virhe väittää paavia tai katolista kirkkoa sunnuntain vieton aloittajaksi - tai sunnuntaita paavin "vallan merkiksi". Kun ensimmäinen paavi aloitti toimintansa Roomassa oli sunnuntaita vietetty varhaiskirkossa jo yli 400 vuotta! Adventistien näkemys on yhtä historian vastainen kuin katolisen kirkon oppi, jonka mukaan paavi on apostoli Pietarin seuraaja ja Pietari oli ensimmäinen paavi.

    Lisäksi hyvin varhaiset alkukirkon dokumentit todistavat, että alkukirkko vietti sunnuntaita Kristuksen ylösnousemuksen juhlapäivänään ja nauttien sinä päivänä ehtoollista. Didakhe eli Herran opetus pakanoille kahdentoista apostolin välittämänä noin vuosilta 70-100 jKr. Lainaus Didakhesta:

    "Kun olette Herran päivänä kokoontuneet, murtakaa leipää ja lausukaa kiitosrukous.." (Did.14:1)

    Sitä paitsi Didakhe kieltää paastoamastakin samoina päivinä kuin "ulkokullatut" eli juutalaiset. Maanantai ja torstai olivat juutalaisten paastopäiviä ja perjantaita he viettivät sapatin valmistuspäivänä. Mutta Didakhe ei opeta ollenkaan viettämään perjantaita sapatin valmistuspäivänä, vaan käskee paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.

    "Älkää pitäkö paastoa samanaikaisesti ulkokultaisten kanssa; hehän paastoavat maanantaisin ja torstaisin. Te sen sijaan paastotkaa keskiviikkoisin ja perjantaisin" (Did.8:1)

    Didakhe saattaa eräiden tutkijoiden mukaan olla peräti 50-luvulta jKr. peräisin. Joka tapauksessa Didakhe on vanhempi kuin moni UT:n kirjoista. Koko Didakhe ei sano kertaakaan kristittyjen viettäneen sapattia.

    Barnabaan kirjeessä (ajoitettu n. 130 jKr.), jota pidettiin vanhan kirkon aikana suuresa arvossa (mm. Klemens Aleksandreialainen ja Origenes) todistetaan varhaiskristittyjen viettävän sunnuntaita sapatin asemasta. Kirjeessä muutenkin vedetään rajaa tuohon aikaan voimistunutta juutalaisuutta kohtaan.

    "Siitäpä syystä me vietämmekin iloksemme kahdeksatta päivää, jona Jeesuskin nousi kuolleista, ilmestyi ja nousi taivaisiin" (Barn.15:9).

    Samoin hyvin vanhoissa piispa Ignatiuksen kirjeissä Magnesialaisille (n.100-110 jKr.) sanotaan, että kristityt eivät vietä sapattia vaan sunnuntaita, jota sanotaan Herran päiväksi. Ignatios on apostoli Pietarin jälkeen toinen Antiokian piispana. On hyvin mahdollista, että Ignatios on nuoruudessaan tavannut Pietarin ja Paavalin

    "Nämä siis elivät elämänsä vanhan järjestyksen vallitessa, mutta pääsivät siitä
    huolimatta uuteen toivoon eivätkä viettäneet enää sapattia, vaan
    elivät Herran päivää noudattaen,tuota, jona meidän elämämme koitti hänen kauttaan..." (Magn.9:1).


    Muutenkin Ignatioksen kirjeessä Magnesialaisille tehdään rajankäyntiä juutalaisuuteen ja heidän lakiuskontoonsa:

    "Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Eiväthän kristityt ole tulleet juutalaisuuden uskoon, vaan juutalaiset kristinuskoon".

    (Magn.10:3, samoin 8:1 varoittaa elämästä juutalaisuuden mukaan, sillä se osoittaa, että emme ole saaneet armoa vielä. Ignatios opettaa samassa hengessä Paavalin kanssa).

    Nämä varhaiskirkolliset dokumentit on myös suomennettu nimellä Apostoliset isät (suomalaisen teologisen kirjallisuuden seuran julkaisuja 163). Niitä löytyy käännettyinä myös Internetistä.

    Vastaavanlaisia sunnuntain viettämisestä todistavia dokumentteja arvostetuilta varhaiskirkon opettajilta on paljon, kuten Tertullianukselta, Origeneeltä, Augustinukselta, Kleemens Aleksandreialaiselta, Eusebiokselta, Cyprianukselta ym. kirkkoisiltä 110-luvulta 500-luvulle jKr. Esimerkiksi Justinus Marttyyri, vanhan kiron tunnettu kristillisen uskon apolegeetti (puolustaja) todistaa samoin kristittyjen kokoontuvan sunnuntaina, ylösnousemuksen päivänä. Hänen kirjoituksestaan vuodelta 150 jKr. lainaus.

    "But Sunday is the day on which we hold our common assembly, because it is the first day of the week and Jesus our saviour on the same day rose from the dead." (First apology of Justin, Ch 68)

    Täten adventistien väitteiltä, että paavi/katolinen kirkko olisi tuonut sunnuntain kirkkoon on täysin vailla historiallisia ja teologisia perusteita.

    "Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Eiväthän kristityt ole tulleet juutalaisuuden uskoon, vaan juutalaiset kristinuskoon". Siis jos ottaa jotain Juutalaisuudesta,ja Moosekselta esim sapatin,ruoka-säädökset,ja vielä laittaa itsensä jäännökseksi Israelin sijaan,ei käy edes päinsä mainita Jeesusta Kristusta,ja elää Juutalaisuuden mukaan,olette adventistit keittäneet melkoisen seka-sotku keiton.

    Äänestä

  • historiaa kirjoitti:

    sää historiallisia todisteita sunnuntain vietosta alkukirkossa
    Adventistit ovat perinteisesti väittäneet sunnuntaita "katolisen kirkon keksinnöksi" ja katolisen kirkon "ylivallan merkiksi" ja "paavin asettamaksi " kauan apostolisten aikojen jälkeen. Tämähän ei vastaa ollenkaan historiallisia tosiasioita. Jopa adventistien tällä hetkellä johtava historian tutkija Samuel Bacchiocchi (HOW DID SUNDAYKEEPING BEGIN? tutkielmassaan) on myöntänyt olevansa eri mieltä lahkon "profeetan" Ellen G. Whiten kanssa sanoen sunnuntain vieton aloittamisen menevän vuoteen 135 jKr. Rooman paaveja ei ollut olemassakaan tuossa vaiheessa!
    Mitään "paavin valtaa" ei ollut historiallisesti vielä perustettukaan kun alkukirkko jo vietti yleisesti sunnuntaita jumalanpalveluspäivänään ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien - kristillisen vapauden hengessä (esim. Apt.20:7; 1 Kor.16:2). Sunnuntain viettäminen jumalanpalveluspäivänä ei siis alkanut Roomassa, vaan laajasti apostolisessa alkukirkossa niin Palestiinan kuin Vähä-Aasian seurakunnissa. Ensimmäinen Rooman paavi on historiallisesti Leo I Suuri (440-461), joten on melkoinen historiallinen virhe väittää paavia tai katolista kirkkoa sunnuntain vieton aloittajaksi - tai sunnuntaita paavin "vallan merkiksi". Kun ensimmäinen paavi aloitti toimintansa Roomassa oli sunnuntaita vietetty varhaiskirkossa jo yli 400 vuotta! Adventistien näkemys on yhtä historian vastainen kuin katolisen kirkon oppi, jonka mukaan paavi on apostoli Pietarin seuraaja ja Pietari oli ensimmäinen paavi.

    Lisäksi hyvin varhaiset alkukirkon dokumentit todistavat, että alkukirkko vietti sunnuntaita Kristuksen ylösnousemuksen juhlapäivänään ja nauttien sinä päivänä ehtoollista. Didakhe eli Herran opetus pakanoille kahdentoista apostolin välittämänä noin vuosilta 70-100 jKr. Lainaus Didakhesta:

    "Kun olette Herran päivänä kokoontuneet, murtakaa leipää ja lausukaa kiitosrukous.." (Did.14:1)

    Sitä paitsi Didakhe kieltää paastoamastakin samoina päivinä kuin "ulkokullatut" eli juutalaiset. Maanantai ja torstai olivat juutalaisten paastopäiviä ja perjantaita he viettivät sapatin valmistuspäivänä. Mutta Didakhe ei opeta ollenkaan viettämään perjantaita sapatin valmistuspäivänä, vaan käskee paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.

    "Älkää pitäkö paastoa samanaikaisesti ulkokultaisten kanssa; hehän paastoavat maanantaisin ja torstaisin. Te sen sijaan paastotkaa keskiviikkoisin ja perjantaisin" (Did.8:1)

    Didakhe saattaa eräiden tutkijoiden mukaan olla peräti 50-luvulta jKr. peräisin. Joka tapauksessa Didakhe on vanhempi kuin moni UT:n kirjoista. Koko Didakhe ei sano kertaakaan kristittyjen viettäneen sapattia.

    Barnabaan kirjeessä (ajoitettu n. 130 jKr.), jota pidettiin vanhan kirkon aikana suuresa arvossa (mm. Klemens Aleksandreialainen ja Origenes) todistetaan varhaiskristittyjen viettävän sunnuntaita sapatin asemasta. Kirjeessä muutenkin vedetään rajaa tuohon aikaan voimistunutta juutalaisuutta kohtaan.

    "Siitäpä syystä me vietämmekin iloksemme kahdeksatta päivää, jona Jeesuskin nousi kuolleista, ilmestyi ja nousi taivaisiin" (Barn.15:9).

    Samoin hyvin vanhoissa piispa Ignatiuksen kirjeissä Magnesialaisille (n.100-110 jKr.) sanotaan, että kristityt eivät vietä sapattia vaan sunnuntaita, jota sanotaan Herran päiväksi. Ignatios on apostoli Pietarin jälkeen toinen Antiokian piispana. On hyvin mahdollista, että Ignatios on nuoruudessaan tavannut Pietarin ja Paavalin

    "Nämä siis elivät elämänsä vanhan järjestyksen vallitessa, mutta pääsivät siitä
    huolimatta uuteen toivoon eivätkä viettäneet enää sapattia, vaan
    elivät Herran päivää noudattaen,tuota, jona meidän elämämme koitti hänen kauttaan..." (Magn.9:1).


    Muutenkin Ignatioksen kirjeessä Magnesialaisille tehdään rajankäyntiä juutalaisuuteen ja heidän lakiuskontoonsa:

    "Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Eiväthän kristityt ole tulleet juutalaisuuden uskoon, vaan juutalaiset kristinuskoon".

    (Magn.10:3, samoin 8:1 varoittaa elämästä juutalaisuuden mukaan, sillä se osoittaa, että emme ole saaneet armoa vielä. Ignatios opettaa samassa hengessä Paavalin kanssa).

    Nämä varhaiskirkolliset dokumentit on myös suomennettu nimellä Apostoliset isät (suomalaisen teologisen kirjallisuuden seuran julkaisuja 163). Niitä löytyy käännettyinä myös Internetistä.

    Vastaavanlaisia sunnuntain viettämisestä todistavia dokumentteja arvostetuilta varhaiskirkon opettajilta on paljon, kuten Tertullianukselta, Origeneeltä, Augustinukselta, Kleemens Aleksandreialaiselta, Eusebiokselta, Cyprianukselta ym. kirkkoisiltä 110-luvulta 500-luvulle jKr. Esimerkiksi Justinus Marttyyri, vanhan kiron tunnettu kristillisen uskon apolegeetti (puolustaja) todistaa samoin kristittyjen kokoontuvan sunnuntaina, ylösnousemuksen päivänä. Hänen kirjoituksestaan vuodelta 150 jKr. lainaus.

    "But Sunday is the day on which we hold our common assembly, because it is the first day of the week and Jesus our saviour on the same day rose from the dead." (First apology of Justin, Ch 68)

    Täten adventistien väitteiltä, että paavi/katolinen kirkko olisi tuonut sunnuntain kirkkoon on täysin vailla historiallisia ja teologisia perusteita.

    Tuo väärän lepopäivän vietto todellakin sai alkunsa jo toisen vuosisadan alussa ja siitä apostoli Paavalikin todistaa, mutta se oli silloin vielä hyvin vapaaehtoista. Paavikunta vasta määräsi siitä omilla pakotteillaan ja myös rankaisi määräystensä rikkojia, siksi se on erityisessä vastuussa tästä Jumalan lain pilkkaamisesta.

    Ap.t. 20:29,30 Paavali todistaa siitä, että hän näki profeetallisesti, kuinka hänen kuolemansa jälkeen Kristuksen seuraajien joukkoon ilmaantuu "väärän puheen" eli väärän opin opettajia.
    Näin hän siitä kertoo: "Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
    ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa."

    Kyllä White'kin tähän viittaa, mutta kuten sanoin, vasta pakotteiden esiintuonnilla mennään tietyn rajan yli, jossa otetaan erityinen ja järkyttävä vastuu vääristä opeista.

    Äänestä

  • edell. kirjoitti:

    "Ei käy päinsä mainita Jeesusta Kristusta ja elää juutalaisuuden mukaan. Eiväthän kristityt ole tulleet juutalaisuuden uskoon, vaan juutalaiset kristinuskoon". Siis jos ottaa jotain Juutalaisuudesta,ja Moosekselta esim sapatin,ruoka-säädökset,ja vielä laittaa itsensä jäännökseksi Israelin sijaan,ei käy edes päinsä mainita Jeesusta Kristusta,ja elää Juutalaisuuden mukaan,olette adventistit keittäneet melkoisen seka-sotku keiton.

    Jumalan pyhä moraalilaki on kokonaisuus ja on voimassa ehdottomasti koskien kaikkia ihmisiä, jotka maan päällä elävät.

    On täysin valheellista opettaa, että tuosta pyhästä laista mikään ihmisvalta voisi repäistä yhtään käskyä pois tai edes muuttaa siinä yhtään mitään.

    Se on joko muuttumattomana, kokonaan voimassa tai sitten se on kokonaisuudessaan voimassa olematta.
    Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

    Jumalan Sana kuten esim. Ilm. 14:12 paljastaa, että se on ajan lopullakin voimassa.
    Samoin Jumalan Sana todistaa sen voimassaolosta aina kun se puhuu synnistä, sillä ilman Jumalan lain rikkomusta ei voi olla syntiäkään!

    Äänestä

  • Seraja-m55 kirjoitti:

    Tuo väärän lepopäivän vietto todellakin sai alkunsa jo toisen vuosisadan alussa ja siitä apostoli Paavalikin todistaa, mutta se oli silloin vielä hyvin vapaaehtoista. Paavikunta vasta määräsi siitä omilla pakotteillaan ja myös rankaisi määräystensä rikkojia, siksi se on erityisessä vastuussa tästä Jumalan lain pilkkaamisesta.

    Ap.t. 20:29,30 Paavali todistaa siitä, että hän näki profeetallisesti, kuinka hänen kuolemansa jälkeen Kristuksen seuraajien joukkoon ilmaantuu "väärän puheen" eli väärän opin opettajia.
    Näin hän siitä kertoo: "Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
    ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa."

    Kyllä White'kin tähän viittaa, mutta kuten sanoin, vasta pakotteiden esiintuonnilla mennään tietyn rajan yli, jossa otetaan erityinen ja järkyttävä vastuu vääristä opeista.

    Miksi sitteen lähes joka kohta todistaa Uudessa Testamentissa adventistien opetuksia vastaan? Ja teillä on kova kiire seklittää nuo kohdat niin, ettei niiden tulkintojen jälkeen mihinkään kohtaan jää enää mitään aihetta jäljelle, joka olisi edellyttänyt niiden sanomisen. Näin te tyuhjennätte kohta toiasensa jälkeen Uudesta Testamentista kaiken opetuksen pois. Ja ne opetukset erityisesti varoittavat eksyttäjistä. Teidän mukaanneko ei eksyttäjiä olekaan uskovia eksyttämässä?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hirvas kirjoitti:

käskyistä, mm. Moos.4:28-29 on täynnä käskyjä. Jos halutaan tehdä aivan Jumalan tahdon mukaisesti, niin mitään ei saa jättää tekemättä.
Onko siis oikein, että otetaan valikoidusti sellaisia käskyjä ja sääntöjä, jotka voidaan kohtuullisesti täyttää, ja loput jätetään täyttämättä.

Pitääkö siis toimia juuri näin, niin kuin Jumalan on käskenyt, alla esimerkkejä.

9. Mutta sapatinpäivänä uhraa kaksi vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa ynnä kaksi kymmenennestä lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, ruokauhriksi, sekä siihen kuuluva juomauhri.
10. Tämä on sapatin polttouhri, joka uhrattakoon kunakin sapattina jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin ohella.

16. Ja ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
17. Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on juhla; seitsemän päivää syötäköön happamatonta leipää.

4. Moos.29:1

1. "Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, olkoon
teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Olkoon se teille pasunansoiton päivä.

Jollei tee näin, niin silloin kai on rikkonut kaikkia käskyjä ja säädöksiä vastaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu