UNSC Iran Voten merkitys: Annettiinko yksityiset vakuutukset Bushin toimesta Venäjälle ja Kiinalle?
professori Jorge Hirschin toimesta
Maailmanlaajuinen tutkimus, joulukuu 26, 2006
Antiwar.com
Lähettäkää tämä artikkeli sähköpostilla ystävälle
Painakaa tämä artikkeli
YK-turvallisuusneuvoston jälkivaikutuksessa joulukuu 23 yksimielinen äänestys, joka määrää sanktioita, tai Iran epäonnistumista varten keskeyttämään uraanin rikastamisen (ks. päätöksen teksti täällä), täytyy ihmetellä: miksi Venäjä ja Kiina seurasivat sitä?
Siviili ydinkäyttöisiä tarkoituksia varten runsauden sopimus sallii Iranin uraanin rikastamisen tavoittelun, ydinkäyttöinen, epä, ja IAEA ei ole löytänyt mitään merkkiä, jossa Iran on kääntänyt yhtään ydinkäyttöistä materiaalia sotilaallisiin tarkoituksiin. Vaikka Venäjä saattaa enemmän pitää omien syidensä vuoksi, että Iran ei rikastuta uraania, se täysin myöntää, että Iranin tavoittelu on laillinen kansainvälisen oikeuden perusteella. Lisäksi kun länsimaiset uutisvälineet alituisesti painottavat, Venäjällä ja Kiinalla on laajoja kauppayhteyksiä Iranin kanssa, näin ollen se ei ole heidän etujensa mukaista vihastuttaa Iran. Niiden UNSC1737:n tuki ei näytä tekevän aistia.
UNSC-äänestysprosentti on pahaenteinen, koska se sallii Bushin saksia vuoden 2003 puheen hänen maaliskuustansa 17. uhkaavalla Irakin hyökkäyksellä, tilalle pannen "n:ta" varten, "q":
Iranilainen järjestelmä on käyttänyt diplomatiaa juonina voittaakseen aikaa ja etua. Se on kauttaaltaan uhmannut turvallisuusneuvostopäätöksiä
[Järjestelmä] sillä on syvä viha Amerikkaa ja meidän ystäviämme kohtaan. Ja se on auttanut, on kouluttanut terroristeja mukaan lukien al Qaedan edustajat ja on kätkenyt. (ks. toimikunnan mietintö 9/11)
Tunnistaen uhkan meidän maallemme, Yhdysvaltojen Kongressi äänesti valtaosin viime vuonna (tukeakseen voimankäyttöä Irakia vastaan) "nykyisen järjestelmän pitämisestä Iranissa vastuullisena sen uhkaavasta käyttäytymisestä".
Amerikka yritti toimia YK:lla keskittyäkseen tähän uhkaan, koska me halusimme ratkaista asian rauhallisesti.
Viimeistä four-and-a-half? varten kuukaudet Yhdysvallat ja meidän liittoutuneemme ovat työskennelleet turvallisuusneuvoston sisällä pakottaakseen tuo neuvoston vanhat vaatimukset. Silti turvallisuusneuvoston jotkut vakinaiset jäsenet ovat julkisesti julkistaneet, että ne estävät minkä tahansa päätöksen, joka pakottaa (Irakin aseidenriisunta) Iranin ydinaseistariisunnan. Nämä hallitukset jakavat meidän arviotamme vaarasta, mutta ei meidän päättäväisyytemme, kohdata sen.
YK-turvallisuusneuvosto ei ole elänyt sen vastuiden mukaisesti, joten me nousemme, meidän.
Jos Mahmoud Ahmadinejad sattuisi (Saddam Hussein) valitsemaan yhteenottoa Amerikan kansa voi tietää, että jokainen mitta on otettu sodan välttämiseksi, ja jokainen mitta otetaan sen voittamiseksi.
[T]hän vain tapa vähentää sodan vahinkoa ja kestoa soveltaa meidän armeijamme täyttä voimaa ja mahtia, ja me olemme valmiita tekemään niin.
Iranin tapauksessa tämä viimeinen lausunto olisi erityisen pahaenteinen, koska se viestittäisi, että Yhdysvallat käyttää ydinaseita Irania vastaan. Muistakaa, että Bush on selkeästi kieltäytynyt ottamasta USAn ydinkäyttöisen iskun optiota Irania vastaan pöydältä.
Monet muut lausunnot, että vuoden 2003 puhe maaliskuussa 17. soveltaa vieläkin parempi Iraniin, kuin ne tekivät Irakiin. "Inteligence jota keräsi tämä, ja muut hallitukset eivät jätä mitään epäilyä, että Irakin hallinto jatkaa omistamista ja joidenkin kätkemistä tappavimmista aseista, jotka on koskaan suunniteltu", oli väärä, mutta että Iran rikastuttaa uraania, on totta. Saddam ei voinut riisuutua aseista aseista, jotka ei sillä ollut, ja lopettaa ydinpolttoaineen rikastaminen-ohjelmansa, mutta Iran voi alistua Bushin vaatimukseen, näin ollen, lausunto, että kieltäytymällä tekemästä joten se "valitsisi" sotaa, on jonkin verran vähemmän farfetched. Iranin väitettyjä uhkia Israelia vastaan epäilemättä esitellään huomattavasti Bushin puheissa Irania vastaan, puolustava sotilaallinen toiminta.
Iran ei lopeta rikastuttamisohjelmaansa, varmasti, ei edellytyksenä, neuvotteluihin. Tämän pitäisi olla ilmeistä Bushille sekä Venäjälle ja Kiinalle. Näin ollen yhden täytyy kysyä: miksi Bush seuraa tätä lähestymistä, ja miksi Venäjä ja Kiina ovat, vaikka, vastahakoisesti, tukien sitä?
Mitkä ovat Bushin tarkoitukset Irania kohti?
Jos Bushilla olisi yhtään aikomusta saavuttaa neuvoteltu sopimus Iranin kanssa, hänellä oli paljon mahdollisuuksia seurata sellaisia optioita, kun jonka äskettäin esitti Flynt Leverett (ks. kokonainen artikkeli täällä) [pdf?] yksityiskohtaisesti. Minkä tahansa myönnytyksen puuttuessa Yhdysvaltojen toimesta Iran ei alistu USAn vaatimuksiin, ja heikot sanktiot, päätökset eivät käytä mitään todellista painetta Irania kohtaan. Tämä on ollut kirkasta monille tarkkailijoille mukaan lukien tämä kirjoittaja monien kuukausien ajan. Ainoa rationaalinen selitys ymmärtää USAn pyrkimystä antaa päätöksiä Irania vastaan, vaikka miten heikko, on, että sen tarkoituksena on panna peruste suunnitellulle sotilaalliselle toiminnalle.
Jos tarkoitus on hyökätä Iranin kimppuun, oli tärkeää Bushille antaa hyväksyä yksimielisesti tämän UNSC-päätöksen ( ja edelliset yksi heinäkuusta 31.), että tekee vaatimuksen Iranilla, että Iran ei kokoonnu, toimittaakseen fig-leaf?-argumenttia, että "maailma" vaatii toimintaa, kun UNSC 1441 teki Irakin tapauksessa.
Miksi teki, Venäjän ja Kiinan tuki, sanktiot?
Venäjä ja Kiina ovat voineet päättää estää päätöksen tai ainakin pidättyä. Sen sijaan neuvoteltuansa laimentaakseen sitä ne äänestivät sanktioista. Miksi?
Voisi väittää, että ne vilpittömästi enemmän pitäisivät, jossa Iran lopettaa rikastus-uraanin, pysyvästi, tai ainakin tilapäisesti, tehdäkseen jännityksiä vaarattomaksi. Se saattaa hyvin olla niin. Kuitenkin ei ole koskaan ollut mitään merkkiä, Iran olisi taipuvainen lopettamaan rikastuttamasta uraania, joka, jos sellaiset sanktiot määrätään, päinvastoin. Näillä sanktioilla ei ole pohjimmiltaan yhtään vaikutusta Iraniin, ja Iran on paikassa, jossa se voisi elää jopa paljon vahvempien sanktioiden kanssa ilman paljon ongelmaa. Joten Iranin uhmaileva reaktio viimeisimpään YK:n päätöslauselmaan oli täysin ennustettavissa.
Joten minä väitän, että Venäjän ja Kiinan äänestysprosentti on ymmärrettävää vain olettamuksen alla, että yksityiset keskustelut ovat tapahtuneet niiden ja Yhdysvaltojen välillä. Niiden ääni on ymmärrettävää, jos, niissä yksityisissä keskusteluissa:
Bush vahvasti osoitti, että hän käyttäisi, jos Venäjä ja Kiina eivät suostuisi tukemaan sanktioita.
Bush antoi yksityisiä vakuutuksia Venäjälle ja Kiinalle, että hän ei aloittaisi sotilaallista toimintaa Irania vastaan ilman UNSC:n suostumusta.
Bush vaati, että hänen yksityiset vakuutuksensa pysyvät yksityisenä, väittäen, että julkistaen underminde? ne Tekisivät, diplomaattinen yritys paineen vähentämisellä Irania kohtaan.
Bush sanoi, että jos hänen yksityiset vakuutuksensa julkistettaisiin harkitusti tai sattumalta UNSC-äänestyksen jälkeen, ne eivät enää olisi sitovia.
Vihjaus-ehdottaminen että sellaiset yksityiset vakuutukset on annettu on, että Bush ja Putin ovat julkisesti painottaneet "yhdistyneen paikan" merkitystä Iranilla. Niin kauan kuin on "yhdistynyt paikka", joka Iranin kimppuun ei käydä, koska Putin ei koskaan suostuisi sellaiseen toimintalinjaan.
Onko Bushin yksityiset vakuutukset uskottava?
Minä en tee päätöstä, siitä miten luotettava presidentti Bush on. Kuitenkin minä väitän, että todisteet selvästi osoittavat, että, mitkään yksityiset vakuutukset, jotka Bush antoi Venäjälle ja Kiinalle, että hän ei turvaudu sotilaalliseen toimintaan Irania vastaan ilman turvallisuusneuvostoa, hyväksymiselle vain annettiin ne saamaan tukemaan YK:n toimintaa, ja että hänellä ei ole yhtään aikomusta kunnioittaa niitä.
Syy, että ei ole mitään muuta tapaa ymmärtää, mikä Bushin tarkoitus on lähestymisen seuraamisessa lukuunottamatta saavuttaakseen diplomaattisen umpikujan ja myöhemmin turvautuakseen sotilaalliseen toimintaan, on yksinkertaisesti. Enemmän sanktioita määrätään, vähemmän kalteva, ja, vähemmän todennäköisesti Iran on osallistua kompromissiin.
Toisaalta mitkään yksityiset ja yleisövakuutukset, että Bush on saattanut antaa Israelin USAn Israelin tuen suhteen Irania vastaan, tullaan luultavasti kunnioittamaan Bushin toimesta Kongressin täyden tuen kanssa.
Lopulliset olosuhteet uhkaavalle sotilaalliselle toiminnalle laitetaan nopeasti paikalleen, kun me puhumme:
Joulukuu 19: Yhdysvallat lähettää lentotukialuksia Persianlahdelle "varoittamaan" Irania.
Joulukuu 20: Blairin kaksinpeli heittää Iranin ulos pääesteenä rauhalle Lähi-idässä.
Joulukuu 23: UNSC hyväksyy päätöskulkulupia.
Miten se aloittaa? Jompikumpi Gulf-of-Tonkinin kaltainen tapaus tai hyökkäys Israelin toimesta tai tapaus Irakissa, jota pannaan Iranin syyksi. Mikään synnyttää iranilaista reaktiota, väittää "itsepuolustusta" ja kiihdyttää yhteenottoa, kunnes se johtaa poistavaan meidän suuret aseemme, ydinaseet.
Miten se voidaan estyä?
Kuten minä ja muut kirjoittajat ovat väitelleet, sotilaallisen yhteenoton Iranin välillä täytyy johtaa USAn ydinaseiden käyttöön. Se on, ainoat tie-yhdysvaltalaiset voivat toivoa "nopeaa ja myönteistä sota-loppua USAn termeillä". "Ydinkäyttöisen option" puuttuessa on erittäin epätodennäköistä, että Yhdysvallat hyökkää Iranin kimppuun, koska se kantaisi valtavaa armeijaa, maksaa. Kuitenkin sen pitäisi olla varma useimmille rationaalisille ihmisille, joka, USAn ydinaseiden käyttö, vaikka miten pieni, Irania vastaan olisi tuhoisia seurauksia maailman tulevaisuudessa.
Niin muodoin minä väitän, että ehkäistä sotilaallisen yhteenoton Iranin välillä ja helpottaa diplomaattista ratkaisua, on välttämätöntä keskittyä USAn ydinkäyttöisen option saamiseen Irania vastaan pöydän ulkopuolella.
Venäjä ja Kiina ovat saattaneet jo yksityisesti vakuuttaa Bushille, että Irania vastaan ne eivät hyväksyisi USAn ydinaseiden käyttöä missään tapauksessa, mitä tahansa "sotilaallinen välttämättömyys" tai "yllättävät sotilaalliset kehitykset" ovat, ja että, mitkään USAn valmistelut, jotka tekevät suunnitelmia mahdollisuuden käyttöä varten, kuten ne eivät hyväksyisi taktisten ydinaseiden etumaista sijoittamista. Venäjä ja Kiina ovat saattaneet jo yksityisesti varoittaa Bushia toimenpiteista, ne saattavat tajuta vastauksen USAn ydinkäyttöiseen käyttöön Irania vastaan, diplomaattisesta, taloudelliseen, armeijalle. Venäjä ja Kiina voivat pyytää, että Bush julkisesti pitää "ydinkäyttöistä optiota" pöydän ulkopuolella tilanteena tukeakseen enempää diplomaattista toimintaa Irania vastaan. USAn ydinkäyttöinen optio Irania vastaan ei tule painostamaan Irania hylkäämään rikastuttamista, päinvastoin, ja ei ota sitä pöydältä, varmasti auttaisi tekemään jännitystä vaarattomaksi.
Vasta valittu demokraattinen Kongressi voisi tehdä USAn ydinkäyttöisen option Irania vastaan pöydän ulkopuolella. Kongressi voisi säätää lain, joka estää USAn armeijaa käyttämästä ydinaseita nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan epä. Tässä on esimerkki sellaisesta laskusta. Samalla kun perustuslaki tekee presidentistä "Komentajan etupäässä", se määrää Kongressille vastuun "nostaa metelejä" asevoimien "hallitukselle ja säännölle". Näin ollen Kongressi voisi säätää lain, joka poistaa Bushin auktoriteetin tilata ydinaseiden käyttö Irania vastaan, jos Kongressi ei ensin julistaisi Irania olla ydinvoimaksi.
Kongressin jäsenien pitäisi tuoda tämä asia julkisen huomion etualaan, vaatia kuulusteluja ja tehdä USAn ydinaseisiin keskittyvien lakialoitteiden, käyttää asiaa. Edustaja Dennis Kucinich on ottanut johdon käsiin vaatimalla julkisesti Yhdysvaltoja luopumaan ydinkäyttöisestä first-strike?-politiikasta. Mitkään yksityiset vakuutukset, että sijoittaminen ja käyttö on saatettu Kongressin jäsenille antaa USAn suunnitelmien suhteen ydinaseita varten, pitäisi julkistaa. Yleisöllä on oikeus tietää.
USAn ydinaseiden käyttö Irania vastaan vaikuttaa Amerikkaan tuleville sukupolville. On jokaisen Kongressin jäsenen vastuu tehdä kaiken mahdollista poistaa mahdollisuus, että singlehandedly? voitiin niin tärkeästä päätöksestä tehdä presidentin toimesta, joka on ansainnut ennätyksellisen matalan hyväksymisluokituksen. Juuri kun "käskyjen totteleminen" ei ole mitään puolustusta kansainvälisen oikeuden perusteella laittomien ja moraalittomien tekojen tekemistä varten, kukin Kongressin jäsen on täysin vastuullinen päättämisestä jättää huomiotta tämän asian.
professori Jorge Hirschin toimesta
Maailmanlaajuinen tutkimus, joulukuu 26, 2006
Antiwar.com
Lähettäkää tämä artikkeli sähköpostilla ystävälle
Painakaa tämä artikkeli
YK-turvallisuusneuvoston jälkivaikutuksessa joulukuu 23 yksimielinen äänestys, joka määrää sanktioita, tai Iran epäonnistumista varten keskeyttämään uraanin rikastamisen (ks. päätöksen teksti täällä), täytyy ihmetellä: miksi Venäjä ja Kiina seurasivat sitä?
Siviili ydinkäyttöisiä tarkoituksia varten runsauden sopimus sallii Iranin uraanin rikastamisen tavoittelun, ydinkäyttöinen, epä, ja IAEA ei ole löytänyt mitään merkkiä, jossa Iran on kääntänyt yhtään ydinkäyttöistä materiaalia sotilaallisiin tarkoituksiin. Vaikka Venäjä saattaa enemmän pitää omien syidensä vuoksi, että Iran ei rikastuta uraania, se täysin myöntää, että Iranin tavoittelu on laillinen kansainvälisen oikeuden perusteella. Lisäksi kun länsimaiset uutisvälineet alituisesti painottavat, Venäjällä ja Kiinalla on laajoja kauppayhteyksiä Iranin kanssa, näin ollen se ei ole heidän etujensa mukaista vihastuttaa Iran. Niiden UNSC1737:n tuki ei näytä tekevän aistia.
UNSC-äänestysprosentti on pahaenteinen, koska se sallii Bushin saksia vuoden 2003 puheen hänen maaliskuustansa 17. uhkaavalla Irakin hyökkäyksellä, tilalle pannen "n:ta" varten, "q":
Iranilainen järjestelmä on käyttänyt diplomatiaa juonina voittaakseen aikaa ja etua. Se on kauttaaltaan uhmannut turvallisuusneuvostopäätöksiä
[Järjestelmä] sillä on syvä viha Amerikkaa ja meidän ystäviämme kohtaan. Ja se on auttanut, on kouluttanut terroristeja mukaan lukien al Qaedan edustajat ja on kätkenyt. (ks. toimikunnan mietintö 9/11)
Tunnistaen uhkan meidän maallemme, Yhdysvaltojen Kongressi äänesti valtaosin viime vuonna (tukeakseen voimankäyttöä Irakia vastaan) "nykyisen järjestelmän pitämisestä Iranissa vastuullisena sen uhkaavasta käyttäytymisestä".
Amerikka yritti toimia YK:lla keskittyäkseen tähän uhkaan, koska me halusimme ratkaista asian rauhallisesti.
Viimeistä four-and-a-half? varten kuukaudet Yhdysvallat ja meidän liittoutuneemme ovat työskennelleet turvallisuusneuvoston sisällä pakottaakseen tuo neuvoston vanhat vaatimukset. Silti turvallisuusneuvoston jotkut vakinaiset jäsenet ovat julkisesti julkistaneet, että ne estävät minkä tahansa päätöksen, joka pakottaa (Irakin aseidenriisunta) Iranin ydinaseistariisunnan. Nämä hallitukset jakavat meidän arviotamme vaarasta, mutta ei meidän päättäväisyytemme, kohdata sen.
YK-turvallisuusneuvosto ei ole elänyt sen vastuiden mukaisesti, joten me nousemme, meidän.
Jos Mahmoud Ahmadinejad sattuisi (Saddam Hussein) valitsemaan yhteenottoa Amerikan kansa voi tietää, että jokainen mitta on otettu sodan välttämiseksi, ja jokainen mitta otetaan sen voittamiseksi.
[T]hän vain tapa vähentää sodan vahinkoa ja kestoa soveltaa meidän armeijamme täyttä voimaa ja mahtia, ja me olemme valmiita tekemään niin.
Iranin tapauksessa tämä viimeinen lausunto olisi erityisen pahaenteinen, koska se viestittäisi, että Yhdysvallat käyttää ydinaseita Irania vastaan. Muistakaa, että Bush on selkeästi kieltäytynyt ottamasta USAn ydinkäyttöisen iskun optiota Irania vastaan pöydältä.
Monet muut lausunnot, että vuoden 2003 puhe maaliskuussa 17. soveltaa vieläkin parempi Iraniin, kuin ne tekivät Irakiin. "Inteligence jota keräsi tämä, ja muut hallitukset eivät jätä mitään epäilyä, että Irakin hallinto jatkaa omistamista ja joidenkin kätkemistä tappavimmista aseista, jotka on koskaan suunniteltu", oli väärä, mutta että Iran rikastuttaa uraania, on totta. Saddam ei voinut riisuutua aseista aseista, jotka ei sillä ollut, ja lopettaa ydinpolttoaineen rikastaminen-ohjelmansa, mutta Iran voi alistua Bushin vaatimukseen, näin ollen, lausunto, että kieltäytymällä tekemästä joten se "valitsisi" sotaa, on jonkin verran vähemmän farfetched. Iranin väitettyjä uhkia Israelia vastaan epäilemättä esitellään huomattavasti Bushin puheissa Irania vastaan, puolustava sotilaallinen toiminta.
Iran ei lopeta rikastuttamisohjelmaansa, varmasti, ei edellytyksenä, neuvotteluihin. Tämän pitäisi olla ilmeistä Bushille sekä Venäjälle ja Kiinalle. Näin ollen yhden täytyy kysyä: miksi Bush seuraa tätä lähestymistä, ja miksi Venäjä ja Kiina ovat, vaikka, vastahakoisesti, tukien sitä?
Mitkä ovat Bushin tarkoitukset Irania kohti?
Jos Bushilla olisi yhtään aikomusta saavuttaa neuvoteltu sopimus Iranin kanssa, hänellä oli paljon mahdollisuuksia seurata sellaisia optioita, kun jonka äskettäin esitti Flynt Leverett (ks. kokonainen artikkeli täällä) [pdf?] yksityiskohtaisesti. Minkä tahansa myönnytyksen puuttuessa Yhdysvaltojen toimesta Iran ei alistu USAn vaatimuksiin, ja heikot sanktiot, päätökset eivät käytä mitään todellista painetta Irania kohtaan. Tämä on ollut kirkasta monille tarkkailijoille mukaan lukien tämä kirjoittaja monien kuukausien ajan. Ainoa rationaalinen selitys ymmärtää USAn pyrkimystä antaa päätöksiä Irania vastaan, vaikka miten heikko, on, että sen tarkoituksena on panna peruste suunnitellulle sotilaalliselle toiminnalle.
Jos tarkoitus on hyökätä Iranin kimppuun, oli tärkeää Bushille antaa hyväksyä yksimielisesti tämän UNSC-päätöksen ( ja edelliset yksi heinäkuusta 31.), että tekee vaatimuksen Iranilla, että Iran ei kokoonnu, toimittaakseen fig-leaf?-argumenttia, että "maailma" vaatii toimintaa, kun UNSC 1441 teki Irakin tapauksessa.
Miksi teki, Venäjän ja Kiinan tuki, sanktiot?
Venäjä ja Kiina ovat voineet päättää estää päätöksen tai ainakin pidättyä. Sen sijaan neuvoteltuansa laimentaakseen sitä ne äänestivät sanktioista. Miksi?
Voisi väittää, että ne vilpittömästi enemmän pitäisivät, jossa Iran lopettaa rikastus-uraanin, pysyvästi, tai ainakin tilapäisesti, tehdäkseen jännityksiä vaarattomaksi. Se saattaa hyvin olla niin. Kuitenkin ei ole koskaan ollut mitään merkkiä, Iran olisi taipuvainen lopettamaan rikastuttamasta uraania, joka, jos sellaiset sanktiot määrätään, päinvastoin. Näillä sanktioilla ei ole pohjimmiltaan yhtään vaikutusta Iraniin, ja Iran on paikassa, jossa se voisi elää jopa paljon vahvempien sanktioiden kanssa ilman paljon ongelmaa. Joten Iranin uhmaileva reaktio viimeisimpään YK:n päätöslauselmaan oli täysin ennustettavissa.
Joten minä väitän, että Venäjän ja Kiinan äänestysprosentti on ymmärrettävää vain olettamuksen alla, että yksityiset keskustelut ovat tapahtuneet niiden ja Yhdysvaltojen välillä. Niiden ääni on ymmärrettävää, jos, niissä yksityisissä keskusteluissa:
Bush vahvasti osoitti, että hän käyttäisi, jos Venäjä ja Kiina eivät suostuisi tukemaan sanktioita.
Bush antoi yksityisiä vakuutuksia Venäjälle ja Kiinalle, että hän ei aloittaisi sotilaallista toimintaa Irania vastaan ilman UNSC:n suostumusta.
Bush vaati, että hänen yksityiset vakuutuksensa pysyvät yksityisenä, väittäen, että julkistaen underminde? ne Tekisivät, diplomaattinen yritys paineen vähentämisellä Irania kohtaan.
Bush sanoi, että jos hänen yksityiset vakuutuksensa julkistettaisiin harkitusti tai sattumalta UNSC-äänestyksen jälkeen, ne eivät enää olisi sitovia.
Vihjaus-ehdottaminen että sellaiset yksityiset vakuutukset on annettu on, että Bush ja Putin ovat julkisesti painottaneet "yhdistyneen paikan" merkitystä Iranilla. Niin kauan kuin on "yhdistynyt paikka", joka Iranin kimppuun ei käydä, koska Putin ei koskaan suostuisi sellaiseen toimintalinjaan.
Onko Bushin yksityiset vakuutukset uskottava?
Minä en tee päätöstä, siitä miten luotettava presidentti Bush on. Kuitenkin minä väitän, että todisteet selvästi osoittavat, että, mitkään yksityiset vakuutukset, jotka Bush antoi Venäjälle ja Kiinalle, että hän ei turvaudu sotilaalliseen toimintaan Irania vastaan ilman turvallisuusneuvostoa, hyväksymiselle vain annettiin ne saamaan tukemaan YK:n toimintaa, ja että hänellä ei ole yhtään aikomusta kunnioittaa niitä.
Syy, että ei ole mitään muuta tapaa ymmärtää, mikä Bushin tarkoitus on lähestymisen seuraamisessa lukuunottamatta saavuttaakseen diplomaattisen umpikujan ja myöhemmin turvautuakseen sotilaalliseen toimintaan, on yksinkertaisesti. Enemmän sanktioita määrätään, vähemmän kalteva, ja, vähemmän todennäköisesti Iran on osallistua kompromissiin.
Toisaalta mitkään yksityiset ja yleisövakuutukset, että Bush on saattanut antaa Israelin USAn Israelin tuen suhteen Irania vastaan, tullaan luultavasti kunnioittamaan Bushin toimesta Kongressin täyden tuen kanssa.
Lopulliset olosuhteet uhkaavalle sotilaalliselle toiminnalle laitetaan nopeasti paikalleen, kun me puhumme:
Joulukuu 19: Yhdysvallat lähettää lentotukialuksia Persianlahdelle "varoittamaan" Irania.
Joulukuu 20: Blairin kaksinpeli heittää Iranin ulos pääesteenä rauhalle Lähi-idässä.
Joulukuu 23: UNSC hyväksyy päätöskulkulupia.
Miten se aloittaa? Jompikumpi Gulf-of-Tonkinin kaltainen tapaus tai hyökkäys Israelin toimesta tai tapaus Irakissa, jota pannaan Iranin syyksi. Mikään synnyttää iranilaista reaktiota, väittää "itsepuolustusta" ja kiihdyttää yhteenottoa, kunnes se johtaa poistavaan meidän suuret aseemme, ydinaseet.
Miten se voidaan estyä?
Kuten minä ja muut kirjoittajat ovat väitelleet, sotilaallisen yhteenoton Iranin välillä täytyy johtaa USAn ydinaseiden käyttöön. Se on, ainoat tie-yhdysvaltalaiset voivat toivoa "nopeaa ja myönteistä sota-loppua USAn termeillä". "Ydinkäyttöisen option" puuttuessa on erittäin epätodennäköistä, että Yhdysvallat hyökkää Iranin kimppuun, koska se kantaisi valtavaa armeijaa, maksaa. Kuitenkin sen pitäisi olla varma useimmille rationaalisille ihmisille, joka, USAn ydinaseiden käyttö, vaikka miten pieni, Irania vastaan olisi tuhoisia seurauksia maailman tulevaisuudessa.
Niin muodoin minä väitän, että ehkäistä sotilaallisen yhteenoton Iranin välillä ja helpottaa diplomaattista ratkaisua, on välttämätöntä keskittyä USAn ydinkäyttöisen option saamiseen Irania vastaan pöydän ulkopuolella.
Venäjä ja Kiina ovat saattaneet jo yksityisesti vakuuttaa Bushille, että Irania vastaan ne eivät hyväksyisi USAn ydinaseiden käyttöä missään tapauksessa, mitä tahansa "sotilaallinen välttämättömyys" tai "yllättävät sotilaalliset kehitykset" ovat, ja että, mitkään USAn valmistelut, jotka tekevät suunnitelmia mahdollisuuden käyttöä varten, kuten ne eivät hyväksyisi taktisten ydinaseiden etumaista sijoittamista. Venäjä ja Kiina ovat saattaneet jo yksityisesti varoittaa Bushia toimenpiteista, ne saattavat tajuta vastauksen USAn ydinkäyttöiseen käyttöön Irania vastaan, diplomaattisesta, taloudelliseen, armeijalle. Venäjä ja Kiina voivat pyytää, että Bush julkisesti pitää "ydinkäyttöistä optiota" pöydän ulkopuolella tilanteena tukeakseen enempää diplomaattista toimintaa Irania vastaan. USAn ydinkäyttöinen optio Irania vastaan ei tule painostamaan Irania hylkäämään rikastuttamista, päinvastoin, ja ei ota sitä pöydältä, varmasti auttaisi tekemään jännitystä vaarattomaksi.
Vasta valittu demokraattinen Kongressi voisi tehdä USAn ydinkäyttöisen option Irania vastaan pöydän ulkopuolella. Kongressi voisi säätää lain, joka estää USAn armeijaa käyttämästä ydinaseita nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan epä. Tässä on esimerkki sellaisesta laskusta. Samalla kun perustuslaki tekee presidentistä "Komentajan etupäässä", se määrää Kongressille vastuun "nostaa metelejä" asevoimien "hallitukselle ja säännölle". Näin ollen Kongressi voisi säätää lain, joka poistaa Bushin auktoriteetin tilata ydinaseiden käyttö Irania vastaan, jos Kongressi ei ensin julistaisi Irania olla ydinvoimaksi.
Kongressin jäsenien pitäisi tuoda tämä asia julkisen huomion etualaan, vaatia kuulusteluja ja tehdä USAn ydinaseisiin keskittyvien lakialoitteiden, käyttää asiaa. Edustaja Dennis Kucinich on ottanut johdon käsiin vaatimalla julkisesti Yhdysvaltoja luopumaan ydinkäyttöisestä first-strike?-politiikasta. Mitkään yksityiset vakuutukset, että sijoittaminen ja käyttö on saatettu Kongressin jäsenille antaa USAn suunnitelmien suhteen ydinaseita varten, pitäisi julkistaa. Yleisöllä on oikeus tietää.
USAn ydinaseiden käyttö Irania vastaan vaikuttaa Amerikkaan tuleville sukupolville. On jokaisen Kongressin jäsenen vastuu tehdä kaiken mahdollista poistaa mahdollisuus, että singlehandedly? voitiin niin tärkeästä päätöksestä tehdä presidentin toimesta, joka on ansainnut ennätyksellisen matalan hyväksymisluokituksen. Juuri kun "käskyjen totteleminen" ei ole mitään puolustusta kansainvälisen oikeuden perusteella laittomien ja moraalittomien tekojen tekemistä varten, kukin Kongressin jäsen on täysin vastuullinen päättämisestä jättää huomiotta tämän asian.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.