Kuten tunnettua, Keskustalla ei ole ollut koskaan mitään poliittista- tai muutakaan valtaa pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun asuinrakentaminen onkin oiva esimerkki SDP:n ja Kokoomuksen asuntopolitiikasta.
Pääkaupunkiseutua rakennettiin 60-luvulta lähtien täysin grynderien ehdoilla. Grynderit olivat pääkaupunkiseudun 2:ta valtapuoluetta lähellä olevia rakennusyhtymiä. Ne ostelivat maata sieltä mistä halvimmalla saivat. Maa-alueet sijaitsivat tietenkin missä sattuivat – siellä sun täällä - kuin haulikolla roiskaistuna. Kun niille rakennettiin halpoja betonilaatikoita, maiden arvo kohosi monisatakertaiseksi – todellinen rahastusautomaatti ja kultakaivos asianosaisille.
Tästä lyhytnäköisestä asuntopolitiikasta aiheutuvia laskuja saamme maksella vielä kymmeniä vuosia. Tukholmaan verrattuna Helsingin työpaikka- ja asuintiheys on vain n. puolet. Keski-Euroopan kilpaileviin metropolialueisiin verrattuna suhdeluku on vielä huonompi. Helsinkiin onkin vaikea synnyttää viihtyisiä kaupunkimiljöitä, joita ulkomailla ihailemme, koska asukastiheys matalasti ja hajalleen rakennetussa pääkaupungissamme ei ole riittävä. Suurkaupungille ominainen palvelujen rikas kirjo ja atmosfääri syntyy itsestään kun asukastiheys neliökilometriä kohden ylittää tietyn tason. Se taso on paljon vähemmän kuin New Yorkissa, mutta Helsingissä tuskin saavutamme sitä koskaan. Helsinki tulee siis säilymään itäberliiniläisen asumismuodon ulkomuseona.
Tänäkin jouluna huonosti kotikaupungissaan viihtyvät helsinkiläiset ovat äänestäneet jaloillaan kohti kepulandiaa - eikä ihme!
Pääkaupunkiseutua rakennettiin 60-luvulta lähtien täysin grynderien ehdoilla. Grynderit olivat pääkaupunkiseudun 2:ta valtapuoluetta lähellä olevia rakennusyhtymiä. Ne ostelivat maata sieltä mistä halvimmalla saivat. Maa-alueet sijaitsivat tietenkin missä sattuivat – siellä sun täällä - kuin haulikolla roiskaistuna. Kun niille rakennettiin halpoja betonilaatikoita, maiden arvo kohosi monisatakertaiseksi – todellinen rahastusautomaatti ja kultakaivos asianosaisille.
Tästä lyhytnäköisestä asuntopolitiikasta aiheutuvia laskuja saamme maksella vielä kymmeniä vuosia. Tukholmaan verrattuna Helsingin työpaikka- ja asuintiheys on vain n. puolet. Keski-Euroopan kilpaileviin metropolialueisiin verrattuna suhdeluku on vielä huonompi. Helsinkiin onkin vaikea synnyttää viihtyisiä kaupunkimiljöitä, joita ulkomailla ihailemme, koska asukastiheys matalasti ja hajalleen rakennetussa pääkaupungissamme ei ole riittävä. Suurkaupungille ominainen palvelujen rikas kirjo ja atmosfääri syntyy itsestään kun asukastiheys neliökilometriä kohden ylittää tietyn tason. Se taso on paljon vähemmän kuin New Yorkissa, mutta Helsingissä tuskin saavutamme sitä koskaan. Helsinki tulee siis säilymään itäberliiniläisen asumismuodon ulkomuseona.
Tänäkin jouluna huonosti kotikaupungissaan viihtyvät helsinkiläiset ovat äänestäneet jaloillaan kohti kepulandiaa - eikä ihme!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helsingissä on kivaa vain kapakassa.
Ulkona on loskaa tai katupölyä.
Otsikossa kaikki
Tossa sulle vähän asennetta!
Niin gimis on Stadi
Niin gimis on Stadi,
ois toivomus snadi:
0 et tsiigaa sais sen vielä kerran.
Mieli Sörkkaan ois tsöraa,
sinne skuru kyllä föraa
tai vislaa vois issikan tsärran.
Näkis Hagiksen platsit
ja Brahiksen matsit
ja Valgan, voi jebulis se stemmaa.
Siel griinais ja steppais,
vaik kohtalo kneppais,
et fikkasta puuttuisi femma.
Siel friidut ne sjungaa
ja lanteet ne gungaa,
globos sekoo ja sydämes studaa.
Oman sussun siel hittais,
onnen glasarista kittais
ois elämä niin kivaa ja gutaa.
Vaikka lintsillä oisin
ja penkillä goisin
ja aina ei ois mitä skruudaa.
Niin silti gimis on Stadi,
siks toivomus snadi,
et gartsoillas saisin viel luudaa.
Helsinki ympäristöinen on rakennettu ennen kuin tietoisuus ympäristöystävällisestä rakentamisesta on saavuttanut päättäjät. Muualla maailmassa parempi väentiheys johtuu paljolti siitä, että väkeä on yksinkertaisesti enemmän. Toinen syy voi olla pitkäaikaisempi kaupunkikulttuuri. Suomalaisethan ovat edelleen osin metsäläiskansaa. Pääministeri Vanhanenkin hoilottaa Nurmijärven sopivan malliksi koko Suomelle asumisen kehittämiseksi. Juuri se on malli, mitä ympäristönäkökulmasta voidaan eniten arvostella.