Paasikiven päiväkirjamerkintöjen mukaan Mannerheim pelkäsi vuoden -46 tammikuussa, siis hieman ennen eroaan presidentin virasta, joutuvansa syytetyksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ja ajatteli vain presidentin viran suojelevan häntä syytetyksi joutumisesta.
Tiedot Mannerheimin peloista kiiri myös Moskovaan ja Stalinin korviin, joka määräsi Ždanovin toimittamaan Mannerheimin tietoon, ettei hän joudu syytteeseen sotasyyllisyydestä, vaikka ei presidenttinä enää olisikaan. Tämän viestin Mannerheimille toimitti henkilökohtaisesti valvontakomissiota tuolloin vetänyt kenraalieversti Savonenkov.
Eikä ajatus marskin päästämisestä sotasyyllisyys -pälkähästä ollut Stalinilta tuon hetken oivallus, sillä mm. tuon tiedon välitti pari vuotta aikaisemmin Neuvostoliiton silloinen Ruotsin suurlähettiläs Aleksandra Kollontai ruotsalaiselle diplomaatille Erik Bohemanille…
Mannerheimin päästämisen sotasyyllisyystuomiolta päätti siis Stalin. Hänen pätökseensä korostetaan vaikuttaneen etenkin marskin toimet Suomen irroittamiseksi sodasta. Mutta Mannerheimin sotasyyllisyyttä ne toimet eivät kuitenkaan muuksi muuta. Siksi historioitsija Tuomo Polvisen arvio Stalinin aikeista on aika kohdallaan: hänen mukaansa Stalin pyrki näin osaltaan rakentamaan sotien jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä, molemminpuolisiin etuihin perustuvia naapuruussuhteita kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäyksellä. Aika viisaasti se ”isä aurinkoinen” päätti, vai mitä…
Tiedot Mannerheimin peloista kiiri myös Moskovaan ja Stalinin korviin, joka määräsi Ždanovin toimittamaan Mannerheimin tietoon, ettei hän joudu syytteeseen sotasyyllisyydestä, vaikka ei presidenttinä enää olisikaan. Tämän viestin Mannerheimille toimitti henkilökohtaisesti valvontakomissiota tuolloin vetänyt kenraalieversti Savonenkov.
Eikä ajatus marskin päästämisestä sotasyyllisyys -pälkähästä ollut Stalinilta tuon hetken oivallus, sillä mm. tuon tiedon välitti pari vuotta aikaisemmin Neuvostoliiton silloinen Ruotsin suurlähettiläs Aleksandra Kollontai ruotsalaiselle diplomaatille Erik Bohemanille…
Mannerheimin päästämisen sotasyyllisyystuomiolta päätti siis Stalin. Hänen pätökseensä korostetaan vaikuttaneen etenkin marskin toimet Suomen irroittamiseksi sodasta. Mutta Mannerheimin sotasyyllisyyttä ne toimet eivät kuitenkaan muuksi muuta. Siksi historioitsija Tuomo Polvisen arvio Stalinin aikeista on aika kohdallaan: hänen mukaansa Stalin pyrki näin osaltaan rakentamaan sotien jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä, molemminpuolisiin etuihin perustuvia naapuruussuhteita kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäyksellä. Aika viisaasti se ”isä aurinkoinen” päätti, vai mitä…
Vastaukset 10
Vanhimmat
Myös Stalin oli sotasyyllinen, mutta siitä myöhemmin.
Milloinka uhrista syyllinen on tullut?
päällänsä...
Ja koko sotasyyllisyysjuttuhan oli ihan pelkkää näytelmää. Suomalaisia valtiomiehiä tuomittiin sellaisen lain perusteella, joka säädettiin takautuvasti voimaan.
Mitä taas tulee Stalinin sotarooliin, niin hän vaati alueluovutuksia, hän ammutti Mainilan laukaukset. Stalin vaati Moskovan rauhansopimuksessa rajan paikkaan, johon neukkusotilas ei koskaan itse päässyt. Stalin aloitti jatkosodan pommittamalla mm. Helsinkiä 1941 kesällä.
Isä Aurinkoinen - tuo rauhan mies ja kansojen ystävä - pyrki rakentamaan hyviä naapuruussuhteita mm. Suomeen niin, että Suomesta tulisi kommunistinen ja liitettäisiin sen jälkeen Neukkulaan. Vai muistanko väärin nämä asiat mm. Baltianmaiden historiasta?
Stalinin - tuon verisen diktaattorin - postuumi ihannointi kuvastaa sitä, että poliittista lähihistoriaa ei ole luettu tai ymmärretty. Tai ei haluta ymmärrettävän. No tällaista vääristelyähän koko kommunismi oli...
pelko on aina syyllisyyden merkki. Ehdottomasti ja erityisesti tässä tapauksessa. Todelliset sankarit ja minkä tahansa sodan voittajat, kuten suuri generalissinuss Stalin olivat pelottomia neroja eli puhtain sydämin ja motiivein vaeltaneita miehiä.
Lisäksi, painotan jälleen Stalinin "hyväntekeväisyyttä" Suomen kansaa kohtaan teoriallani(teol.)siitä että hänen toimestaan tuhannet ja kenties kymmenet Suomen puolella taistelleet vasemmistolaiset saivat ikuisen rauhan neuvostoluotien ja kranaatien kautta Talvi-ja Jatkosodan aikana. Toveri Stalin ikäänkuin "päästi heidät pahasta", natsi-Mannerheimin Suomen pahuudesta siis. Ja kuten kolottajakin tietää, mikään ei ole niin jaloa ja kaunista kuin toveri tappaa toverin eikä porvarisikalahtari.
VIVA APE OF DARWIN
ja
IKUINEN MUISTO STALINILLE!
Kaiken oikeuden ja kohtuuden mukaan se lahtari olisi pitänyt hirttää, jo vuoden -18 kansanmurhasta ja sitä edeltäneestä orjuuttamisesta. Siihen päälle vielä talvi- ja jatkosodan synnit ja saamme kaikkein suurimman sian joka maassa on koskaan elänyt: Lahtari Mannerheim.
Molotov-Ribbentrop -pöytäkirjan(salainen osio)mukaan Stalin pelkäsi pienen pieneä Suomea...
Moni Suomessa tänäpäivänäkin tai on imenyt saman pelon äidinmaidosta.Nykypäivän venäläiset ihmettelevät joidenkin(onneksi näin) suomalaisten käyttäytymistä heitä kohtaan,aivan kuin he olisivat vastuussa Stalinin teoista,itse olivat samanlaisia uhreja.Kirjoittaja tuntee venäläisen mielen ,en sano miksi.
kun venäläisellä on venäläisen mieli ja suomalaisella ... onko niin vaikea myöntää ?
En ymmärtänyt mitä pitää myöntää ja kenen. Venäläiset ei vihaa nykypäivänä saksalaisia vaikka ehkä niin olisi syytäkin,mitä auttaa vihaaminen, vain vihaajan oma elämä vaikeutuu.