En halua rienata millään tavalla, mutta olisin kysellyt seuraavaa:
Kun monet uskoontulleet kertovat elämänsä muuttuneen positiivisesti heidän tultuaan uskoon, niin onko teillä vastaavanlaisia tapauksia?
Onko joku päässyt eroon vahingollisista riippuvuuksista (huumeet, tupakka, alkoholi ym.)tultuaan ateismiin?
Onko joku lopettanut vieraissa käynnin tultuaan ateismiin?
Jne.
Kiitos!
Kun monet uskoontulleet kertovat elämänsä muuttuneen positiivisesti heidän tultuaan uskoon, niin onko teillä vastaavanlaisia tapauksia?
Onko joku päässyt eroon vahingollisista riippuvuuksista (huumeet, tupakka, alkoholi ym.)tultuaan ateismiin?
Onko joku lopettanut vieraissa käynnin tultuaan ateismiin?
Jne.
Kiitos!
Vastaukset 44
Vanhimmat
Käsittääkseni ihmisen seksuaaliset tavat tai esimerkiksi sairastuminen ovat eriasioita kuin se mihin uskotaan. :D
Uskovainen muuttuu holistiseksi, jolloin alkaa logiikka karata käsistä , siinä moni asia yleistetään, rinnastetaan ja sekoitetaan.
Voihan itseään tyhmentämällä saavuttaakin aiempaa iloisemman tunteen.
Ihmeitä tultuani Ateistiksi?
On se niin kivaa epäsuorasti itseään ihailla ja palvoa (jumalaa jonka on itse itselleen luonut)
Tämä on se syistä perimmäisin miksi ihmiset tuntevat kummallista mielihyvää palvoessaan Jumalaa:
-koska ei olisi luoja jumalaa ellei olisi ihmistä sitä luomassa
-ja ihme ja kumma.. jumalalla on ihmisten kanssa bisneksiä. ^^
Totta kai on koska Jumala on se nukke jonka avulla ihmisiä on niin mukava petkuttaa ja manipuloida.
Ja jonka avulla ihmisen on mukavaa manipuloida itseään tuntemaan itsensä osaksi maailmankaikkeuden herruutta. xD
Voi voi. Hiekkalaatikon herrat.
Olitko terve ennen ateistiksi tuloasi?
Veikkaan että aiemmin jumaloita funtsiessa en ollut
:D
Vaikka elämäsi ei muuttunut paremmaksi ateismin myötä, niin ainahan on toivoa.
Tasan niin kauan kuin on elämää!
Ei huolta veikkoseni!
Muutos on aina olemassa veikkoseni.
Omasta mielestäni ihminen tekee muutokset elämässään eikä mikään ihmeitä tekevä Jumala. :D
"Omasta mielestäni ihminen tekee muutokset elämässään eikä mikään ihmeitä tekevä Jumala."
Ihmisen elämässä asiat muuttuvat enimmäkseen ilman ihmisen omaa toimintaa. Asioita tapahtuu. Elämä virtaa.
suuntaan, kun lopetin Olvin kittaamisen. Tupakanpolton lopetin jo vuosia sitten. Kunto on noussut kohisten ja omaa sekä vierasta pesää saan aina, kun haluan.
Mikä se sun kysymykses oilkaan?
Mukava, että olosi on muuttunut paremmaksi.
Tapahtuiko tämä juuri ateismin vaikutuksesta?
Et kai sie vieraissa ennää...?
''Tapahtuiko tämä juuri ateismin vaikutuksesta?''
ateisimin vaikutuksesta enempää kuin mikään Korkein Voima auttaisi ketään sinäänsä lopettamaan tai aloittamaan yhtään mitään. Joitain ihmisiä on vain helpompi kusettaa uudenlaisella ajatusrakenteella. Monasti parempi niin, että elävät uskossa, kun hilluvat neljän promillen kännissä. Useinmiten se vain ei jää siihen vaan pitää alkaa hihhuloimaan omaa paremmuutensa puolesta myös muille.
Mulla menee hyvin, mutta ei se haittaa!
''Et kai sie vieraissa ennää...?''
Mie ku e ajattele asioist niin ku sie!
kuten sinä? Tietääkö hän sinun vieraissakäynnistäsi?
"Mulla menee hyvin, mutta ei se haittaa! "
En usko, jos vieraissa pitää käydä. Sen toteamiseen ei uskoa tarvita, siihen riittää psykologia ja parisuhdeterapia. Kumppaniaan pettävällä ei mene hyvin. Hän ei vain itse tajua sitä.
sulla hyvin menevän. Haittaako noin paljon sua, että joku ilmoittaa omien asioidensa olevan kunnossa? Etkö päässytkään sotkemaan toisen asioita? Kiukuttaako? Ehkäpä siitä uskostasi ei sittenkään ole lohtua ihan kaikkeen. Miehen/naisen hankinta voisi auttaa. Elämästä voi nauttia muutenkin kuin olemalla hurmoksessa itsensä kanssa. ; )
Tietääkö vaimosi pettämisesäsi?
Heti alkoi älytön pulputus, eli käänsit asian minuun, kun kysyin asiaa.
Ja se, mitä sanoin pettämisestä, ei ollut minun mielipiteeni, vaan tutkittua tietoa. Yksikään pettäjä ei voi sisimmässään hyvin. Voit tarkistaa ihan mistä tahansa parisuhdeterapetin kirjasta. On toki eri asia, jos käyt vieraissa yhteisestä sopimuksesta ja vaimosi tietää asian. Mutta jos petät häntä, sinulla ei ole kaikki hyvin.
Voithan sinä vaikka kuinka huutaa asioiden olevan elämässäsi kunnossa ja silti rypeä kaulaasi myöten paskassa. Ei se paska huutamalla poistu, vaan pesemällä;).
vaimokkeen kanssa naureskellaan sun tiukkapipoisuudelle. Kun ei itselläs mene hyvin niin pitää yrittää saada myös muutkin sairastamaan tuota tiukkapipoista luulotautia. Enpä yhtään ihmettele, että olet jäänyt yksin.
Kuka tulikaan palstalle huutelemaan?
Mitä oikeastaan olitkaan kysymässä?
Jos menisit jynssäämään itseäsi, ihan vain varmuuden vuoksi.
kalikka osua? Kyse ei edelleenkään ole minun mielipiteestäni, vaan psykologian ammattilaisten näkemyksistä.
Mutta tulikin tässä mieleeni yksi tapaus:
Eräänä päivänä olin vaimoni kanssa ajamassa kotia kohtia ja vastaan tuli auto, jolla ei ollut valot päällä. Vilautin valoja, kaveri vastasi näyttämällä keskisormea.
Kuulostaako tutulle?
"vaimokkeen kanssa naureskellaan sun tiukkapipoisuudelle."
No hyvä, että naurattaa. Tuo sinun vastauksesi loppuosa kuulostaa enemmänkin:" En oo, ite oot!"-tyyliseltä uhittelulta.
Mukavia syrjähyppyjä! Käykö vaimokkeesikin vieraissa?
''Yksi tyhmä kyselee enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastaamaan!''
Enpä viitsi lähteä mukaan moiseen vedätykseen... ja vielä pyskologian ammattilaiset! ; ))
Olen aina ollut ateisti ja elänyt kaikin puolin esimerkillisesti, joten en ole voinut parantua mistään, kun ikinä ei ole ollut missään parantamisen varaa.
Uskiksena minut julistettaisiin pyhimykseksi.
Mukava kuulla, että sinulla on mennyt hyvin, eikä sinulla ole ollut riippuvuuksia.
Mutta tarkoitin tämän palstan niille, joiden elämä ON muuttunut ateismin myötä.
Hyvää jatkoa vain sinulle edelleen!
tätä inkvisiittion salaisia arkistoja...
Pistää miettiin kristinuskon peruskysymyksiä...
???
En kattonut inkvisitio-ohjelmaa, mutta luulen tietäväni, mitä tarkoitat.
Jos lukee Jeesuksen opetuksia, oliko tää inkvisitiohomma hänen opetuksensa mukaista?
Vai oliko pappien motiivi joku muu?
Valta kenties?
Olisko Jeesus pistänyt vääräoppiset roviolle kärventymään?
"Olisko Jeesus pistänyt vääräoppiset roviolle kärventymään?"
No ei helvetissä! Jeesus antaa anteeksi ja ymmärtää! Mitä sää sekoot! Hullu!
Niin joo emmä ite koko jesseen usko mut piti vaan kertoo sulle ku et tiiä näköjää mistää mitää :p
Kun minä tulin ateismiin vuonna pari taaksepäin, niin elämäni suorastaa sai aivan uuden startin.
Tosin mistään IHANASTA en joutunut luopumaan. Vieraissa käydään ja välillä toisinpäin ja riippuvuudet ennallaan.
Mutta tuo ateismiin tulo oli jotenkin NIIN hätkähdyttävä kokemus, että en oikein vieläkään tahdo ymmärtää että mitä kummaa sitä oikein tapahtu. Sitä ei voi sanoin kuvata. Kylhää sää tiiät sen tunteen :)
Itse en omalta kohdaltani kykene vastaamaan esitettyyn kysymykseen, koska olen aina ollut ateisti. Katson sen kyllä tuoneen elämääni enemmän hyvää kuin huonoa, mutta kauneushan on tunnetusti katsojan silmässä. Ja tosiaan omassa ateismissani ei oikeastaan ollut kyse mistään "valaistumisesta", vaan pikemminkin sellaisen asian tiedostamisesta, joka oli aina ollut jollain tasolla itsestäänselvä. Tämä tapahtui joskus yläasteiässä.
Mutta olihan minulla jotain oikeaakin sanottavaa, mukamas.
Jos en nyt vallan väärin ymmärrä, niin tässä oli taka-ajatuksena jokin sen kaltainen idea, että tuo addiktioista eroon pääseminen sun muu jotenkin todistaa uskon oikeellisuuden puolesta. Tuo on sikäli virheellinen käsitys, että faktaväitteiden totuusarvoa ei ratkaise se, mitä noiden väitteiden uskominen saa ihmisessä aikaan. Jos todellisuudessa vallitsee väitettä vastaava asiaintila, väite on tosi, jos ei vallitse, väite on epätosi. Siihen ei uskomusten vaikutukset ihmisen elämässä vaikuta juuta eikä jaata.
Kaiken lisäksi voitaisiin sanoa, että kun esim. alkoholisti tulee uskoon, hän tavallaan korvaa yhden riippuvuuden toisella. Eli varsinainen taipumus addiktoitumiseen ei katoa mihinkään, mutta sen kohde vaihtuu. Käsittääkseni näistä henkilöistä useimmiten tulee hyvinkin kiihkeitä uskovaisia, ei mitään maltillisen linjan edustajia.
http://www.vihrearouva.net/usko/hietamaki.html
oli lehdissä juttu kun joku sairaanhoitaja uskis oli antanut potilaalle väärät lääkkeet. Huomattuaan virheensä, tämä uskis sairaanhoitaja rupesi rukoilemaan. AAARRRRGGGGGG ... tämä oli paha virhe. Potilas olisisi pelastunut jos tämä vainoharhainen sairaanhoitaja olisi ilmoittanut virhestään lääkärille. Nyt tämä vainoharhainen sairaanhoitaja tuomitaan taposta.
Sairaanhoitajan jumalausko tappoi viattoman miehen.
Itsellä ei ole kokemusta kummastakaan. Siis uskoon tai ateismiin tulosta. Silti voin hyvin kuvitella, että ahdasmielisessä uskonnollisuudessa elänyt voi hyvin tuntea elämän laatunsa paranevan, ateismiin siirtymisen seurauksena. Äkillisenä se voi olla hyvinkin uskoontulon kaltainen kokemus.
"Äkillisenä se voi olla hyvinkin uskoontulon kaltainen kokemus."
Ei minullakaan ole kokemusta kummastakaan, mutta olen kirjoittanut tänne joskus, että mahtaisikohan se kokemus olla lähellä uskonnollista kokemusta, kun olen pystynyt tiedonsirpaleista kokoamaan kokonaisuuden saaden "ahaa"-elämyksen. Se on joskus harvakseltaan tapahduttuaan suorastaan juovuttavaa.
Hetkellinen uskomus, että on saavuttanut tiedollaan jonkinlaisen ykseyden maailmankaikkeuteen - pienen pieni hetki jolloin asiat näyttäytyvät kristallin kirkkaina.
Samaa ovat kuvailleet psykedeelien käyttäjät, tosin eri lähtökohdista.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/
Koin minä tuossa teini-iässä hurjan valaistumisen, kun kuulin tämän... mietelauseen "Elämässä ei ole pakko muuta, kuin kuolla" (meniköhän se noin :D). Muistaakseni olin jo silloin tietoisesti ateisti.
Siitä se sitten lähti: ei täällä tosiaan tarvitse kuunnella ketään tai totella ketään, ellei halua. Se on niitä valintoja, valintoja, valintoja. Oman elämänsä kulku on kiinni ihan siitä, mitä sillä yhdellä ainoalla elämällään haluaa tehdä. Minä en ainakaan hukkaa sitä palvomalla havaintokyvyn ulkopuolella olevia asioita, joiden motiiveista tai mielenlaadusta ei ole mitään _tietoa_.
Ainoastaan ateismi mahdollistaa tuollaisen ajattelun. Uskiksilla se havaintokyvyn ulkopuolella (tai sitten mielikuvituksessa) oleva... juttu ohjaa elämää, eivätkä he enää haluakaan tehdä niitä valintoja itse; TAI he tekevät jotkut valinnat vain miellyttääkseen sitä juttua. Ei hyvä ei.
Kuinka tullaan ateismiin?
Minä olen lopettanut ryyppäämisen, montakin kertaa. Joskus useita kertoja viikossa. Onko se hyvä?
Elämäni muuttui helvetiksi heti uskoontuloni jälkeen. Ensiksi ukko nosti kytkintä ja lähti. Terveys meni ja Hesperiassa olin pitkään. Lapset otettiin pois. Kaverit jätti. Työ ja asunto menivät. Nälässä olen nyt elänyt viimeiset 1/2 vuotta.
Voin vakuuttaa että uskoontuloni pilasi kaiken.
se johtuu? Paholainen ei ollut sinusta lainkaan kiinnostunut ennen uskoontuloasi, mutta nyt hän kyllä hönkii täysillä päälle.
Sinulla on nyt kolme vaihtoehtoa. Joko uskot itseäsi, Saatanaa tai Jumalaa. Voit nimittäin tarkistaa Raamatusta, mitä Jumala on sinulle luvannut, koska sinulle on noin käynyt. Kohtalosi muistuttaa Jobin kohtaloa.
Sillä varauksella, ettet ole ateistin kirjoittama provo.
" Nälässä olen nyt elänyt viimeiset 1/2 vuotta. "
"3 Luota Herraan ja tee hyvää, niin saat asua maassasi, turvallisilla laidunmailla.
4 Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.
5 Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen! "(Ps.37:3-5)
"18 Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.
19 He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina, nälän päivinä heillä on kyllin syötävää."(Ps.37:18-19)
"23 Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä.
24 Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä.
25 Olen elänyt pitkän elämän, nuoruudesta vanhuuteen saakka. Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää."(Ps.37:23-25)
Uskotko nämä todeksi? Katsotko olosuhteisiisi vai siihen, mikä on Jumalalle mahdollista?
Voit tietenkin myös luopua uskosta.
Usko itseesi!
kuvitella että kun on oivaltanut elämän ainutkertaiseksi ja ainoaksi mitä on tai tulee, niin eikö silloin arvosta sitä enemmän ja pidä päinvastoin enemmän huolta terveydestään eikä halua muitakaan vahingoittaa.
Sinun logiikallasi siis joka on päälaellaan.
Jos itse uskoisin että kuoleman jälkeen olisi elämää niin eläisin hullumpaa elämää enkä huolehtisi turhia, koska kuolema ei olisi loppu. Elämä olisi silloin vain peliä tai leikkiä jota ei tarvitsisi ottaa turhan vakavasti.
"kuvitella että kun on oivaltanut elämän ainutkertaiseksi ja ainoaksi mitä on tai tulee, niin eikö silloin arvosta sitä enemmän ja pidä päinvastoin enemmän huolta terveydestään eikä halua muitakaan vahingoittaa.
Sinun logiikallasi siis joka on päälaellaan.
Jos itse uskoisin että kuoleman jälkeen olisi elämää niin eläisin hullumpaa elämää enkä huolehtisi turhia, koska kuolema ei olisi loppu. Elämä olisi silloin vain peliä tai leikkiä jota ei tarvitsisi ottaa turhan vakavasti."
Amen.
Elämä on ainutkertainen tilaisuus pitää hauskaa, miksi suotta jättää peliä kesken tai pilata sitä kun uutta tilaisuutta ei ole odotettavissa? :>
Jos haluatte nähdä elämän pelinä, niin otetaan tähän sitten pelitermistöä..
Jos ei pelaa tätä peliä hyvin, ei pääse toiselle jaksolle?
Mä en usko että mitään kakkosleveliä edes on. Ennemmin niin, että elämä on yksi suuri roolipeli. Vähän niinkun larppi tai kuten n3rD-sukupolvi paremmin ymmärtää, live-versio wowista.
Tätä pelataan vain siksi että se on hauskaa, mutta tällä ei ole mitään päätepistettä. Se on jatkuva ja ikuinen roolipeli, jossa uudet pelaajat tulevat mukaan sitä myötä kun vanhat kuolevat pois. Pieniä välitavotteita voi olla, vähän niinkuin jonkin puzzlen ratkaiseminen tai battlen voittaminen mutta sitä SUURTA päätepistettä, jossa pelin voi voittaa, ei ole olemassakaan.
"Onko joku päässyt eroon vahingollisista riippuvuuksista (huumeet, tupakka, alkoholi ym.)tultuaan ateismiin?"
Pääsin eroon mieltäni raiskaavasta kristinuskosta.
uskossa ollutkaan? Miten voi päästä eroon, jostain mitä ei itsellä ole ollut?
Nyt olet oman egosi vanki. Oman vihasi ja katkeruutesi, jota koet uskovia ja kristinuskoa kohtaan. Olet itseasiassa synnin orja ja yhä pahemmin saatanan pauloissa.
Mikä on ensimmäinen ajatuksesi kuullessasi nimen Jeesus Kristus?
"Nyt olet oman egosi vanki. Oman vihasi ja katkeruutesi, jota koet uskovia ja kristinuskoa kohtaan. Olet itseasiassa synnin orja ja yhä pahemmin saatanan pauloissa."
Onhan se varmasti mukava itselleen uskotella noin. Tuo on maailman ovelin kikka tehdä toisten kritiikki mitättömäksi, kun leimaa kritisoijat mielessään katkeriksi sättijöiksi. Teetkö noin koska aidosti todisteiden pohjalta ajattelet noin, vai koska noin tekemällä turvaat oman arvomaailmasi kritiikiltä? Veikaan jälkimmäistä.
Meinaan vain että et sinä tunne minua, joten kaikki tuo leimaaminen on vain tarkoitettu sinulle itsellesi, oman uskosi pitimiksi. On niin paljon helpompaa leimata toinen pahojen henkien vangiksi kuin kuunnella ja ottaa vastaan kritiikkiä. Sairasta ja äärimmäisen narsistista, eli yvin odotettavaa napaansa takertuneilta hihhuleilta.
"Mikä on ensimmäinen ajatuksesi kuullessasi nimen Jeesus Kristus?"
Yksi maailmanhistorian suurimmista kusetuksista.
Uskikset jotenkin kaipaavat ihmetekoja tai ainakin nauttivat kuullessaan sellaisia "heikäläisille" tapahtuneen.
Nk. "ihmeitä" sattuu kuitenkin hyvin harvalle. Joku näkee huumehoureissaan Saatanan tai Jeesuksen ja vaihtaa sitten yhden huumeen toiseen huumeeseen. Jollekulle uskoon tulleelle riittää vain tunne kuulumisesta johonkin jengiin.
Ateistit eivät ravaa ihmeiden perässä eivätkä odota niitä tapahtuviksi.
Jonkinlaisen vapauden ajatuksen ateistiksi tunnustautuminen tuo. Eipä tarvitse kantaa ihmetekojen selittäjän painolastia harteillaan. Toteamme vain, että olevaista on se minkä näemme ja tyydymme siihen. Kannamme myös itse vastuumme omista teoistamme emmekä sysää niitä pilvenpäällisen ukkelin syyksi.
Tupakka, alkoholi...? Tiedän monia kiihkouskiksia, joille tupakka ja alkoholi yhä kuuluvat päivittäiseen repertuaariin. Tiedän myös ateisteja jotka järkeilivät itsensä irti epäterveellisistä tavoista tai viimeinkin kuuntelivat lääkäriään.
"17 Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: "Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi."
18 Jeesus sanoi heille: "Minä näin, kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama.
19 Niin, minä olen antanut teille vallan: te voitte polkea käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä se vahingoita teitä.
20 Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan."
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä ettei uskovien pidä hullaantua ihmeistä ja juosta niiden perässä, vaan olla kiitollisia siitä, että nimi on taivaan kirjassa Jeesuksen Kristuksen ristintyön ansiosta.
Kun uskova tajuaa tämän, hän voi elää levollisesti uskossa ja Kristuksessa.
"Toteamme vain, että olevaista on se minkä näemme ja tyydymme siihen."
Aika rajoittunut näkemys. Kaikki näkyvä katoaa kerran. Se mikä ei näy, on ikuista ja pysyvää. Uskova ei siis tyydy siihen, minkä näkee, vaan kurottuu sitä kohti, jota ei näe.
Mukavaa vuodenvaihdetta, maltillinen atte;). Pidän tyylistäsi, vaikka uskonkin eri lailla.
Heti kun perisynti kaikkosi harteiltani ja tajusin, että koko syntihän on vain uskovaisten hörhöjen luoma käsite, jota ei oikeasti ole olemassakaan, parani kumara ryhtini. Nykyään kävelen suoraselkäisenä ja ryhdikkäänä, enkä raahusta kumarassa syntisenä ja jumalan vihaan peläten.
Heti kun uskovaisten omahyväinen itsekkyys (MINÄ olen parempi ihminen, MINÄ pelastun) kaikkosi mielestäni samoin kuin se silmitön viha kaikkia muita vääräuskoisia ja syntisiä ja ateisteja kohtaan, parani ihottumani ja allergiani. Nykyisin ihoni ei enää ole kellertävä eikä kutiseva, eikä mieleni täynnä silmitöntä vihaa kaikkea mahdollista synnillistä ja moraalitonta kohtaan, vaan voin vapaasti nauttia kaikista elämän tarjoamista riemuista.
Pääsin eroon sisintäni riipineestä tuskasta, joka johtui kristinuskon helvettiopista. Oli todella huojentavaa tajuta, etteivät kaverini olekaan matkalla tuliseen järveen rääkättäviksi. Ei tarvitse enää kyyneleet silmissä kipuilla sen asian kanssa.
..melkein.
Mulle se oli erittäin positiivinen tapahtuma tajuta joskus silloin kakarana/teininä, että se todellakin oli kusetusta mihin yritettiin puhua mukaan..Eivät tehneet tarpeeksi tehokasta työtä?
Oma pää jaksoi jauhaa joka pyhäkoulun ja koulun uskontotunnin ajan sitä samaa "ei tollasta ole olemassa".
Aika monella teinillä tuntuu olleen se tavanomainen kokeilu kausi. Niin siis minullakin. Edelleen otan alkoa kun mieli tekee ja narut on käsissä kuin ennenkin. Seikkailen edelleen, teen virheitä jne. Meno on tosin rauhottunut paljonkin. Luonnollisesti. Tunnen itseni...sanoisinko hyvin.
Tuo Ateisminsa "tajuaminen" ensinnäkin:
Luulen että monikin uskovainen, jolta on vuosikausia kielletty mm. seksuaalisuus, paranee sen pakkomielteisestä harrastamisesta hetkessä kun tajuaa ettei se ole syntiä, eikä siinä ole mitään väärää tai hävettävää. Tuo pätee siis moneen muuhunkin asiaan.
Mikäs sen mukavampaa kiksejä antavaa kuin toimitella salassa syntejään? Luonnollista.
Vieraissa käynti loppuu kun tajuaa mikä on asioiden tärkeysjärjestys ja oppii tuntemaan itsensä. Samoin moni muu itselle (ja muillekin?) vahingollinen käyttäytyminen.
Se, että ymmärtää jättää sen typerän satumaailman ja -kirjan sinne satukirjojen osastolle on sille todellisuuteen heräävälle SE kokemus. Ei siihen mikään lopu, siitä kaikki vasta alkaa.
Ihminen on syntyessään ateisti/antiteisti. Ympäristö saa aikaan nämä pelot ja pakotteet uskoa johonkin henkistä helpotusta tuovaan (koska niin moni muu tekee). Hyväksynnän hakemista siis. Tavallaan luonnolista sekin siis.
Itsenäisyys ja itsensä tunteminen on niitä viimeisiä avaimia sen uskonnon roskapussin avaamiseen. Tajuaa ettei tarvitse mitään avaimia, vaan sen voi hetkessä repaista auki ja tajuta koko haiseva sisältö. Eikä tee kipeää, helpottaa huomattavasti.
Uskonto ei ole se itse syy eikä selitys noihin toisten riippuvaisuuksista paranemiseen; syy on tehokas suggestio. Tunnustettu hoitomuoto ympärimaailman.