pääseekö seminaarin papiksi ortodoksisen teologian kanditaatin papereilla!?
VAATIMUKSET SEMINAARIN JOHTAJAKSI
Ort.teol.kand
564650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
vaaditaan maisterin paperit(ort.), kuten nykyisellä ja edellisillä seminaarin papeilla on ja oli.
Edillisillä seminaarin papeilla ei ole ollut maisterin papreita, vaan pappiseminaarin. Nykyisellä seminaarin papilla on yhdysvalloista pyhän Vladimirin seminaarin todistus Master of divinity(Mdiv).
En tiedä onko vaatimusissa mainittu maisterin papereia, mutta kosko kirkollishallitua tekee valinnan, on odotettavaa, että virkaan tai tulevaisuudessa toimeen valitaan pappi, jolla on asiaan kuuluva tutkinto sekä liturgista tajua.
Huomattavaa on myös, että uudessa laissa ja kirkkojärjestyksessä ei kirkkoherrojenkaan kohdalla mainita Joensuuta missään. Mainitaan vaan ortodoksinen maisterin tutkinto. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vaihtamalla hieman tenttikirjoja Helsingin yliopiston teologisessa voi kuka tahansa väittää omaavansa ortodoksiset maisterin paperit ja hakea kirkkoherran tointa, vaikka ei tietäisi jumalanpalveluksien toimittamisesta yhtikäs mitään.
kandidaatin tutkintohan on välitutkinto. Kyllä varmaankin pitää olla vähintäin maisteri ja -lisäksi papiksi vihitty.
ort.teol.kand=Master of Divinity!?
on eritasoisia. Toiset vastaavat suomalaista lisensiaatin tutkintoa, toiset eivät kunnolla edes meikäläistä maisterin tutkintoakaan. Asiaa tarkemmin tuntematta en osaa sanoa, minkätasoinen mainitsemasi tutkinto on.
Seminaarin papiksi hakevan tulee olla pitkään palvellut, ansioitunut pappi, mieluummin jo rovasti. Muodollisella tutkinnolla ei niinkään liene ratkaisevaa merkitystä. Onkos nyt seminaarin papin virka auki, vai miksi kysyt asiaa?
Nykyisellä seminaarin 1. opettajalla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Asiasta on KHO:n ja kirkollishallituksen päätös.
Kirkkojärjestyksen 137 §: "Seminaarin teologisten aineiden opettaja vastaa seminaarin toiminnasta.
Seminaarin opettajan tulee antaa 135 §:n mukaista opetusta ja hengellistä ohjausta sekä suorittaa muut hänelle ohjesäännössä määrätyt tehtävät."
Missä sanotaan: "Seminaarin papiksi hakevan tulee olla pitkään palvellut, ansioitunut pappi, mieluummin jo rovasti."
Toiveajattelua...
ort.teol.kand=Master of Divinity = teol. kand.
hyvä veli-järjestelmä rulettaa. Poltankin maisterin paperit tässä saman tien ja lähen muukalaislegioonaan...
Vai pääsikö nykyinen paikalleen syystä että sillä on Pyhän Innokentin pronssinen ränikkä rinnassaan tai siis vatsan päällä!?
"Nykyisellä seminaarin 1. opettajalla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa."
Sen paremmin kuin liturgiikan tajua.
Mutta ainahan on kaikkein kyvyttömimmille tavattu järjestää suojatyöpaikkoja. Se on osa kirkon laupeudentyötä.
Kirkkojärjestyksen 134 §
Ortodoksisen seminaarin opettaja
Ortodoksisen seminaarin teologisten aineiden opettajalla tulee olla papin vihkimyksen lisäksi
1) ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa teologin suuntaumisvaihtoehdossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto; tai
2) muu teologian ylempi korkeakoulututkinto täydennettynä piispainkokouksen ja Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan hyväksymillä ortodoksisen teologian opinnoilla.
siis kyseiset kriteerit pätevät vallitsevassa tapauksessa mielestäsi!?
eivät toteudu
päteä mikään...
onko imantsin kirkkohrra pätevä???
Mitäköhän isät Bourazerissa ajattelee???
Missä lienee kyseinen paikka? Ei ainakaan Suomessa ja jos jossain sijaitsee ei kai sinnekään papiksi voida nimittää ellei ole pappisvihkimystä. Onko tohtoripappeja seurakuntatyössä? Pätevyys, tutkinnot ja arvosanat ovat tärkeitä, mutta jokaiselle on oma paikkansa. Yksi toimii opettajana, toinen seurakunnan paimenena. Eiköhän siellä "lopullisella" viivalla kaikki ole samanarvoisia tohtorit, maisterit, "kantitaatit", herrat ja narrit, duunarit ja kaulusköyhälistö. Voihan se olla, kuka tietää, vaikka enemmän "lukeneet" ovatkin korkeammalla pallilla. Katsotaan sitten!
Opiskelin ulkomailla ja kotimaassa. Tutkintoja kertyi mm. B.A., M.A., TK ja TD. Mihin näillä olisi päässyt? Teologian tohtori (uskontopsykologiassa) on arvostetusta ruotsalaisesta yliopistosta ja TK on Åbo Akademista. Yritin kerran Joensuun yliopiston Läntisen teologian lehtorin virkaan, mutta valitsivat tutun ja luotettavan henkilön. Ei aina hyvilläkään tutkinnoilla pääse tehtäviin, jos hakija ei ole valitsijoille tunnettu ja heidän haluamansa henkilö. Esitin oman tapaukseni esimerkkinä siitä, miten vaikea on tulla valituksi, vaikka tutkintojen puolesta henkilön asiat ovat kunnossa.
Tee itsestäsi tuttu ja turvallinen, luottomies, joka ei koskaan petä. Näin saatat ohittaa jonkun, jolle paikka on jo edeltä luvattu.
Olen saanut opettaa tulevia opettajia Ghanassa, Länsi-Afrikassa, teologian opiskelijoita Helsingin yliopiston teologian laitoksella sekä hiukan muuallakin. Enemmänkin olisi voinut elämälle antaa palveluksiaan. Nuoren tehtäviä etsivän kohdalla sanoisin, että itsensä hyvissä ajoin tunnetuksi tekeminen ei ole haitaksi viran täyttämisen yhteydessä.
Mmmm... valitettavasti näin taitaa olla. Ei tarvitse sitten miettiä, miksi asiat eivät suju, kun virkoihin valitaan "tunnettavuuden" ja jossain määrin ruskeakielisyyden perusteella, eikä pätevyydellä lopulta ole mitään merkitystä.
virka pannaan auki muodon vuoksi. Henkilö, joka halutaan virkaan valita, valitaan joka tapauksessa. Tehtävien hoitamisessa on täkeätä se, että virkaan valitun henkilön kanssa sujuu yhteistyö mutkattomasti. Alan hallinnan lisäksi tärkeitä ovat sosiaaliset taidot eli kyky olla yhteistyössä toisten kanssa.
virka pannaan auki muodon vuoksi. Henkilö, joka
kuin poikkeus tänä päivänä, että virka on vain muodollisesti hakusessa. Tehtävään on jo katsottu sopiva henkilö ennen hakuajan umpeutumista. Nykyisin kun työpaikatkin ovat kortilla. Ei jokaiselle koulutetulle löydy ammattia vastaavaa työtä. Tämä "turha" hakeminen turhauttaa nuoria ammattilaisiamme. Ilmoittaisivat suoraan paikan täyttämisestä vaikkapa kielen värin perusteella, niin säästyisi viattomilta turha papereiden kasaaminen/lähettely.
. Tosiasiassa
halutaan virkaan valita, valitaan joka tapauksessa. Tehtävien hoitamisessa on täkeätä se, että virkaan valitun henkilön kanssa sujuu yhteistyö mutkattomasti. Alan hallinnan lisäksi tärkeitä ovat sosiaaliset taidot eli kyky olla yhteistyössä toisten kanssa.
Ensin Turku
Sitten Sofia
Sitten Seminaari
Olenko minä ainut hyvä?
mikään ei ole enää pyhää!
On se niin väärin!
Sofiaan voisi perustaa hoviteatterin!
ketä sinne valittaisiin?
hoviteatteri. Narreja on tarpeeksi. He voivat esiintyä myös Kalviikissa. Seminaarista en tiedä!
Ehkä Suuri yksinäinen hoitaa kaiken.
kuin kuulisi iso- alkuisilla sukulaisennimillä kuvailtavien henkilöiden puhuvan kun joku käyttää termiä kandiTaatti.
Lapsus?
Proselyyttiarkkipiispa Johannes klaaneineen ajoi 1990-luvun alussa ortodoksisen pappisseminaarin lakkauttamista Kuopiossa. Hanke toteutettiin ja ortodoksinen pappiskoulutus siirrettiin Joensuun yliopistoon, ensin humanistisen ja myöhemmin teologisen tiedekunnan yhteyteen.
Kuopiossa kaikki opettajat olivat ortodokseja, Joensuussa kaikki merkittävät opetus- ja hallintovirat ovat luisuneet luterilaisten käsiin.
Mitään "ortodoksisen teologian kandidaatin" tutkintoa ei voi suorittaa Suomessa. Lähin paikka, jossa voi opiskella oikeasti ortodoksiseksi teologiksi, on Pietarissa.
Ortodoksiseen yhteisöön sopeutumattomat individualistit perustelevat omia luostareitaan ja "kulttuurikeskuksiaan" sekä rakentelevat omia kirkkojaan.
Ei hyvältä näytä!
Olen samaa mieltä Mitredatin kanssa siitä, että Suomessa ei ole mitään ort.teol. maistereita vaan ihan vain teologian maistereita (vaikka muuta toivottaisiinkin). Samaa oppiarvoa edustavat myös Turusta ja Helsingistä valmistuneet teologit.
Olisi varmaan ihan hyvä, jos ortodoksisen teologian laitoksella olisi enemmän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia opettajia ja professoreja. Toisaalta - jos luterilainen osaa opettaa aineen metodiikan ortodoksia paremmin, onko se jokin ongelma? Hengellinen ymmärrys ei välttämättä heijastu pedagogisissa taidoissa. Ja ilman metodisia ja pedagogisia taitoja aineen hallintaa voi olla vaikea osoittaa todeksi. (Tässä yhteydessö on turha sekoittaa skolastiikkaa ja metodiikkaa keskenään)
Mutta kukas on proselyyttipiispa Johannes? Pitääkö piispan olla ihan aito kantakirjaortodoksi? Sittenkö teologia on hyvää?
Niin, ehkä tästä pitää nyt siirtyä taas lukemaan hyvää ortodoksista teologiaa. Ostin jokin aika sitten esipaimen Kallistoksen teoksen Sisäinen valtakunta. Oikein hyvä kirja, todellakin...
Mutta ai niin, isä Kallistoshan on alun perin anglikaani. Proselyyttipiispa!
ettei ortodoksit ole suorittaneet tohtorin tutkintoja? Apurahoja on nostettu ja virkavapaita on pidetty. Turha on itkeä opetuksen luisumisesta muiden käsiin.
Pietarin hengellisen akatemian opetus on kaukana ortodoksisesta teologiasta, skolastista päähän pänttäämistä.
Joensuusta on valmistunut ja valmistuu hyviä ortodoksisia teologeja.
Kultturikeskuksilla on oma paikkansa.
Ö Ärjylä on oikeassa. Jos ortodoksitohtoreita ei ole alalta x, ei ole myöskään opetushenkilökuntaa eli professoreja.
Onneksi tähän ongelmaan voi vaikuttaa, tosin ajan kanssa.
"Hengellinen ymmärrys ei välttämättä heijastu pedagogisissa taidoissa."
Osuit asian ytimeen: Tullakseen aidosti kelvolliseksi ortodoksiseen opetustehtävään tai vielä enemmän esipaimenen virkaan, ihmisellä on oltava oikeanlainen hengellinen ymmärrys.
Esimerkiksi oma halu (pyrkyryys), taikka taito hallita talousasioita, eivät ole riittäviä ominaisuuksia arkkipiispan ja piispan tehtävien menestykselliseen hoitamiseen.
On vahinko, että et pystynyt omaksumaan Pietarin hengellisen akatemian opetuksesta muuta, kuin sen skolastisen puolen.
Muunkinlaisia kokemuksia on.
hän ei kai osaa venättä.
Miten hengellinen ymmärrys ja ihmisen tausta liittyvät toisiinsa? Jollakin tavoin kyllä, mutta varmaankin rajallisesti. Mikäli ihmisestä ajatellaan jäykästi niin, että hänen tilansa pysyy vakaana eli kelvottomana iankaikkisesta iankaikkiseen, unohdetaan pari asiaa, joita ovat mm.
- kasvun dynaamisuus
- uuden oppimisen mahdollisuus
- muut vaihtoehdot olivat ehkä sittenkin huonoja (tai Jns/Kuopio -tapauksessa eivät, mikäli ortodoksista teologiaa olisi haluttu opiskella AMK-tasoisena)
- tuomiohengen ja katkeruuden olemassaolo arvostelevalla osapuolella
--
Joskus aikoinaan haaveilin teologian opinnoista Joensuussa. En tosin enää, kahdestakin syystä. Ensimmäinen syy on opintoviikkojen määrä (lisää ei voi enää opiskella perustutkintoon) ja toiseksi se, että Joensuun tiedekunnasta kantautuu joskus järjettömän kovia ja tuomiohenkisiä besserwisser-näkemyksiä omasta paremmuudesta vs. muiden huonoudesta. Joko syy on vain teologifuksipoikien tai sitten kyse on laajemmasta linjasta, josta on toki poikkeuksia.
Mikä tässä taas hiertää, ainainen valitus, ruikutus ja jauhaminen. Onko takana se, että kaikki eivät millään pysty miellyttämään kaikkia? Onko kyseisen oppilaitoksen ope virkaansa sopimaton vai eikö ehkä naama miellytä? Monet päätökset, muutokset ja asiat on vaan hyväksyttävä kaikki ei mene JOKAISEN MIELEN MUKAAN. Malttia arvosteluun, ajan kanssa nähdään minkälaisia "hetelmiä" saadaan. Aina voidaan tehdä muutoksia, jos ei onnistukaan.
Tiedekunnant ovat riippuvaisia rahoituksesta. Tulosvastuu edellyttää tuloksia. Mietin vain että Helsingin yliopiston arvostus maailmalla on eri kuin Joensuun. Jos ajatellaan puhtaasti hyötyä ulkomaansuhteisiin opiskelija vaihtoa ja stibendejä yms. kansainvälinen ura mahdollistuu helpommin Helsingin yliopiston opiskelijalle tai tutkijalle.
Silti ajatus muutosta kaihertaa...
"Onko kyseisen oppilaitoksen ope virkaansa sopimaton vai eikö ehkä naama miellytä?"
Luultavasti seminaarin pappi on jostakin syystä nuhdellut ketjun aloittajaa...
oli tapana vaihtaa johtoa oli syytä tai ei. Tämä kuuluu nuorison ärhentelyyn ja totuuden hakuun.
Nykyinen johtaja oli jo nuorena ilmiömäinen sovittelija ja sosiaalinen nero. Pärjäisi kyllä Turussakin. Kuoron hallinta voisi olla...
Onko Kallvik todellinen vaihtoehto teologiselle tiedekunnalle?
Moni asia hiertää.
- kateus
- huonot välit, kun toinen tekee asiat toisin kuin toinen ja toinen ei hyväksy
- kateus
- huonot välit kun toinen ei hyväksy toisen tekoja
- kateus
- on niin mukava mollata toista etenkin poikkeavaa
- kateus
- poikkeavan on erityisen mukava mollata nimettömänä netissä
- kateus
- kun toinen on toista parempi
- kateus
- kun toinen on ressukka, poikkeava
- kateus
Siis tässä seminaari asiassa täällä on keskutellut pääasiassa yksi ja sama häirikköpappi, joka ei pidä seminaarin papista. Mutta elämä on laiffii Nykästä lainatakseni.
Turku on sitten oma stoorinsa ja siitä ei nyt enempää, kuin samoja eväitä sielläkin löytyy.
>>Siis tässä seminaari asiassa täällä on keskutellut pääasiassa yksi ja sama häirikköpappi, joka ei pidä seminaarin papista.
Ihmisten tyhmyys näyttää olevan pohjatonta.
nepotismilla ja perättömillä ilmiannoilla ei ole loppua kirkossamme ja lopussa ei seiso kiitos... vaan he, joilla on mustat kaavut -ovatpa he sitten olleet toimissaan vanhurskaita tai eivät.
Niinpä nepotismia ilmenee siellä sun täällä. Onko sitä nykyään seminaarissakin, aiemmin oli muualla. Sellaset jutut on kitkettävä pois, opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja tasapuolisuus ei toteudu. Jos sukulaisia suositaan ei ammattitaitoa ole riittävästi. Ammatillinen ote tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti oli sitten sukua tai vieras.
mutta kaapuveikot voittaa aina, ovatpa he oikealla asialla tai eivät. Näin on aina ollut ja tulee olemaan...
vapaamuurareita? Yksi tuntemani pappi kieltäytyi vapaamuurariudesta. hän ei taida seisoa kovin vahvasti.
sije, ketä seminaarin johtaja EI olisi nuhdellut, -oikeista syistä aina tottakai!?
kiinteistönhoitajaksi?
minä.
Kun hain paikkaa 2001 ja 2002, oli pääsyvaatimuksena, että hakija on ortodoksinen pappi. Muita hakijoita olivat mm Johannes Karhusaari ja Jarmo Hakkarainen. Nykyiset vaatimukset astuivat voimaan vuoden 2007 alussa. Seminaarin kohdalla tässä ei ole epäselvyyttä; sen sijaan vielä tällä vuosikymmenellä on kirkkoherraksi voitu valita ilman mitään teologista loppututkintoa.
Olen suorittanut Suomen ortodoksisen pappisseminaarin koko kurssin.
Olen myös suorittanut Master of Divinity tutkinnon USA:ssa (ortodoksisessa) teologisessa korkeakoulussa. Minulla on siitä Opetusministeriön rinnastus 18.1.1990: teologian kandidaatti; A 464/1998 6§:n mukaan ennen 1.1.1994 suoritettu teologian kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto toisin kuin nykyinen TK, joka on alempi tutkinto.
Joku tämän ketjun kirjoittaja on huolimattomasti tutustunut Ilomantsin seurakunnan arkistoihin. Kun Opetusministeriö rinnasti (nykyisin sen hoitaa Opetushallitus) tutkintoni, hain vanhan lain perusteella yhden palkkaluokan korotusta, jonka normaalisti sai ylemmällä tutkinnolla. Silloinen asessori kuitenkin tulkitsi lakia niin, että rinnastus koskee viranhakua ja pätevyysvaatimuksia, mutta ei tuota palkkaluokan korotusta. Seurakunta valitti KHO:lle, joka ei ottanut asiaa käsittelyyn. Toistan, että joku on perehtynyt Ilomantsin seurakunnan arkistoihin 1990-luvulta, mutta ei ole ymmärtänyt itse asiaa.
Tutkintoni perusteella sain aikoinaan jatko-opiskeluoikeuden Joensuun yliopistossa. Tuon tutkinnon perusteella hoidin systemaattisen teologian lehtoraattia samassa yliopistossa 1990-luvun lopussa.
Nämä samat asiat selvitin tällä palstalla jo kevätatalvella, kun silloinkin jollakin oli intoa nostattaa keskustelua tutkinnostani. Kiitän mielenkiinnosta. Nyt riittää.
Rauno Pietarinen
ja enemmän kunnioitan Sinua niin pappina kuin ihmisenäkin! Kannan esirukouksia sinun ja perheesi puolesta.
Olen kuullut, että Ilomantsin kirkkoherraksi olisi joku aika sitten valittu pappi, joka ei ollut käynyt edes pappisseminaaria, puhumattakaan yliopistotutkintoa. Ja suorittanut seminaarin virassa ollessaan. Kuka tietää? Olisi hyvä saada selvyys, että onko kuulemani perätöntä.
joka lienee nyt jo tohtori. Ainakin otteista päätellen.
Nykyinen seminaarin pappi valittiin tehtävään vanhan kirkkolain aikaan, jolloin ei ollut maisterivaatimusta.
On huomattava, että esim. seurakuntien kirkkoherroiksi tai kanttoreiksi voidaan valita edelleen myös pappisseminaarin käyneitä, joilla ei siis ole maisterin tutkintoa.
Kun uusi lainsäädäntö tulee, ei se kuomoa vanhojen tutkintojen pätevyysvaatimuksia. Tämä koskee suomalaisessa järjestelmässä myös muitakin työpaikkoja.
Ei voi edellyttää, että ihmisen on lähdettävä suorittamaan uutta tukintoa lainsäädännön muuttuessa. Kun esimerkiksi siirryttiin peruskoulujärjestelmään, entiset kansakoulun opettajan tutkinnon riittivät. Aika aina hoitaa tilanteen, kun sukupolvet vaihtuvat.
Masters level theological degrees
Graduate theological degrees require special attention because they are amongst the oldest and differentiated Master degrees offered by universities. The prerequisite for enrollment in the following graduate degree programs is usually a Bachelor of Arts degree in either philosophy or theology.
The Master of Arts in Practical Theology (M.A.P.T.) is a more practical—as the title suggests—academic graduate degree than the M.A. in Theology, focusing primarily on pastoral theology.
The Master of Divinity (M.Div.), (formerly Bachelor of Divinity), is not a Master of Arts degree but a professional graduate degree which is required by the Roman Catholic Church in the United States as well as by many mainline Protestant denominations as a prerequisite for public ordained ministry and consists of both academic and pastoral courses in theology including Scripture, theology, church history, pastoral counseling, and church administration. The M.Div. balances academic rigor with pastoral approaches.
The Master of Arts in Theology (M.A. in Theology) is a traditional academic graduate degree which consists in the study of theology, focuses upon a specific area such as dogmatic, historical, moral, sacramental, or scriptural, and normally requires the writing and defense of a thesis.
The Master of Theology (Th.M.) is an academic graduate degree which, like the M.A. in Theology, is more academic than the M.A.P.T. and the M.Div. The Th.M. is considered by some as a half-step between the Master's and Doctoral level. The Th.M. almost always requires a thesis of at least 100 pages.
ja hirveen kauheen kamalasti! Halajan Sinua niin äitinä kuin ihmisenäkin! Kannatan esiliinaani sinun ja kaltaistesi puolesta seuraavassa looshin kokouksessa.
kunnioitan sinua rosvona ja nimipäiväsankarina! Onnea nimipäivänsankarille!