Moikka. ensiksi pyydän teiltä anteeksi. oli näköjään tuo meikäläisen juttujen taso viime yönä aika säälittävää tasoa. Tuli käytyä kaljottelemassa pitkästä aikaa, ja tulos oli aika huono. joten anteeksi pentacostal ja kaikki muutkin.
Mutta saankohan vielä Jumalalta anteeksi? Jotenkin en osaa edes rukoilla sitä. Oon vaan sellanen petturi, mikä ei jaksa käyttäytyä tai pysyä oikealla tiellä. Myönnän olevani syntinen ja joskus täysi paska, joskus onneksi olen ihan mukavakin. Mutta yritän antaa nuo huonot puoleni itelleni anteeksi. Minulla alkaa työ vuoden alussa, ja ahistaa ja jännittää ihan älyttömästi. Pärjäänköhän ja jaksanko, ettei taas mielenterveys pettäisi jne pyörii päässä. Jospa Jumala antaisi voimia?
Jotenkin oon niin lähellä päästä takasin "elävien kirjoihin" tässä, mutta tosiaan pelko on persiissä ettei kaikki mene hyvin. Mutta aion yrittää. Olen jopa salaa ajatellut naimisiinmenoa kihlattuni kanssa, siis tässä suht lähiaikoina, vaikka kesällä. Mutta tarviin kyllä nyt voimia ja onnistumisia, että siihen asti uskallan mennä.
Miten rukoilen anteeksi Jumalalta? Ihanko vain että "anteeksi, olen ollut paha, anna anteeksi" kun en osaa mitään tuon kummempaa keksiä.
Ja pyydän vielä vilpittömästi kaikilta anteeksi.
Mutta saankohan vielä Jumalalta anteeksi? Jotenkin en osaa edes rukoilla sitä. Oon vaan sellanen petturi, mikä ei jaksa käyttäytyä tai pysyä oikealla tiellä. Myönnän olevani syntinen ja joskus täysi paska, joskus onneksi olen ihan mukavakin. Mutta yritän antaa nuo huonot puoleni itelleni anteeksi. Minulla alkaa työ vuoden alussa, ja ahistaa ja jännittää ihan älyttömästi. Pärjäänköhän ja jaksanko, ettei taas mielenterveys pettäisi jne pyörii päässä. Jospa Jumala antaisi voimia?
Jotenkin oon niin lähellä päästä takasin "elävien kirjoihin" tässä, mutta tosiaan pelko on persiissä ettei kaikki mene hyvin. Mutta aion yrittää. Olen jopa salaa ajatellut naimisiinmenoa kihlattuni kanssa, siis tässä suht lähiaikoina, vaikka kesällä. Mutta tarviin kyllä nyt voimia ja onnistumisia, että siihen asti uskallan mennä.
Miten rukoilen anteeksi Jumalalta? Ihanko vain että "anteeksi, olen ollut paha, anna anteeksi" kun en osaa mitään tuon kummempaa keksiä.
Ja pyydän vielä vilpittömästi kaikilta anteeksi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
sinulle anteeksi eiliset sanasi. Et sinä ainoa ole, joka näillä palstilla osaa toisia ärsyttää tai loukata. Toisaalta taas mehän itse annamme sille vallan, jos emme, ei kukaa meitä kykenisi edes loukkaamaankaan! :) Ja sitäpaitsi, et sinä ole koskaan kohdistanut mitään ilkeitä sanojasi minuun.
Ei rukoilu ole mitään vaikeaa ... ristit vain kätesi ja annat ajatusten virrata, ei niitä ajatuksia tarvitse ääneen sanoa. Jumala kuulee ne sanat äänettömänäkin! Ja sitäpaitsi me olemme jokainen vajavaisia ja keskeneräisiä ihmisenä. Jokainen meistä tekee varmasti virheitä, eikä kukaan ole nuhteetonkaan! :) Tärkeintä on, että koetamme elää ihmisiksi ...
Antaako Jumala vielä anteeksi? Jumala on antanut anteeksi kauan sitten!
On ihmisiä, jotka rukoilevat vuosia ja vuosikymmeniä, mutta yhä vain heitä kalvaa epätietoisuus siitä, ovatko saaneet syntinsä anteeksi?
Synnit saadaan anteeksi uskomalla Herraan ts. siihen, että Hän on velkamme maksanut ja sovittanut meidät Jumalan kanssa. Saavutat päämäärän, et rukoilemalla, vaan uskomalla. "Katsokaa Minuun ja pelastukaa!" Niin yksinkertaista se on. Uskomalla Kristukseen saadaan synnit anteeksi ja perintöosa pyhien joukossa. Jumalan tie on suora, mutta mies tekee siihen monia mutkia.
mutta kun minusta tuntuu etten ole ansainnu saaha anteeksi! oon tehny liikaa mokia jne.
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidät Itsensä kanssa. Kukaan ei ole ansainnut anteeksiantamusta. "Se on armosta, ettei se olisi teoista!"
Ei voi etiopialainen muuttaa ihonväriään eikä pantteri pilkkujaan, yhtä vähän me itseämme. Lopettakaamme omat yrityksemme ja uskokaamme Herraan.
Eli herra antaa anteeksi minullekkin? vieläkin? ehkä kyse on sitten siitä etten osaa antaa itelle anteeksi...pyörittelen päässä menneitä mokia, ja en voi unohtaa niitä. vaikka ne taannoiset rahasotkut, niitäkin vielä mietin, että olempa tyhmä.
Kun olen lukenut noita sinun kirjoituksiasi ja ymmärrän kyllä että sinulla on vaikeaa ja paha olla.
Oletko koskaan ajatellut käydä ammattiauttajan luona ja purkamassa tuntojasi vieraalle henkilölle aivan suullisesti. Muutahan apua hekään ei voi antaa muuta kuin kuunnella. Yleensä se auttaa kun saa kertoa asiansa toisille ja jotka ei niistä lavertele.
Siihenhän ns.vertaisryhmätkin perustuu. Näkee että on samanlaisia samanlaisten asioiden kanssa painivia ja sieltä voi saada kuuntelemalla vinkkejä miten toinen on selvinnyt. En kiellä uskonnon merkitystä mutta kun näyttää näin täältä katsottuna että kyllä tarvitsisit nyt muutakin kuin ymmärrystä ja holhoamista. Eihän nekään huonoksi ole mutta ei aina tuloksia tuottavaa.
Minulla on paljon tuttuja jotka käyvät AA:sa tai mielenterv.vertaistukiryhmissä ja kyllä heille apua on tullut. Tilastollisesti jos katsotaan niin niistä on suurin apu saatu. Monesti se itseänsä niskasta ottaminen ei kuitenkaan auta mutta kun tietää että ei yksin pärjää ja uskaltaa lähteä hakemaan apua niin paljon on voitettu. Rukoile en puolestasi kun en ole uskovainen mutta kyllä myötäelän mukanasi. Kaikkea hyvää sulle ja mieti näitäkin asioita jos sittenkin. Uskon asioita voit miettiä sitten kun asiat ja ajatuksesi saat hieman kasaan. Kaikki me olemme samanlaisia erilaisine vikoinemme Kaikella ystävyydellä.
mieleen että turhaan mietit menneitä. Ne on historiaa ja niitä ei enää takaisin saa. Huominen päivä on uuden elämän alku.
Kaikki me olemme mokanneet. Miettisitkö sitä?
joo, kyllä minä käyn terapiassa ja lääkitys on jne. Ja siis olen edistynyt paljon viime aikoina. Oon vähän niikun kynnyksellä, kun astun "tavalliseen elämään", mitä se sitten onkin. Työ alkaa jne, mikä puoli vuotta sitten olisi ollut täysin mahoton ajatus. Jännittää.
saa nähä miten äijän käy...Ja onneksi tosiaan kaikilla on vikansa jne.
niin juu, käyn terapiassa jne ja on lääkitys. Ja on siitä pikkuhiljaa alkanut apua olla. Nyt kun vihdoinkin oon päässy eteenpäin elämässä, työ alkaa jne, jännittää ihan perhanasti. Mitenköhän se alkaa sujua jne, vai romahanko taas. No pakko yrittää, ehän sitä muuten tiiä.
saa nähä mite äijän käy. Ja onneks tosiaan kaikilla on vikoja, etten oo ainut.
tylyä, mutta ei Jumala sinulle mitään anteeksi anna, tuossa tilassasi, ei Hän edes kuule pyyntöjäsi, älä luulekkaan!
Sinä saat syntisi anteeksi, jos ja kun annat itsesi Jeesuksen käsiin, siellä riittää armoa yllinkyllin!
Mutta ymmärrä nyt, et voi vain mennä Jumalan luo, ja taas pyytää joitain yksittäisiä syntejäsi anteeksi, ei Jumala toimi sillä tavalla, et edes voi rukoilla Jumalalta suoraan mitään anteeksi, sun täytyy mennä Jeesuksen kautta Jumalan luo, muuten et koskaan saa syntejäsi anteeksi.
Vain Jeesus on tie saada synnit anteeksi, ja siellä Hänen luonaan saat KAIKKI syntisi anteeksi, etkä ainoastaan joitakin tyhmyyksiäsi, vaan kaikki kehdosta hautaan saakka, miksi et usko, mitä täälä on sinulle päivästä toiseen kehoitettu tekemään, mutta ei, sinä vaan haluat jatkaa saamaan malliin, ja sitten aina ruinata palstalaisilta ja Jumalalta anteeksi.
Usko jo lopultakin Jeesukseen, ja anna elämäsi Hänelle.
outoa. tökkiikö muilla palsta? kirjotin viestin, mutta ei mennyt muka läpi ja sitten kirjotin uuden eikä sekään mennyt läpi. mutta nyt ovat tuossa kuiteskin. että sori, on kaksi melkein samanlaista viestiä...
"tylyä, mutta ei Jumala sinulle mitään anteeksi anna, tuossa tilassasi, ei Hän edes kuule pyyntöjäsi, älä luulekkaan!"
niin aivan. Minun pitää olla ensin onnistunut, ennekuin se kuulee minuu. pitää olla missä tilassa? eikö se riitä että tunnustaa olevansa syntinen, syntisiä kai se Jeesus haluaa pelastaa, ja minä olen sellainen. ruinaan anteeksi aina kun siltä tuntuu..ei ole pakko antaa anteeksi.
Mutta ainakin tuossa hetki sitten rukoilin ja pyysin syntejä anteeksi, ja sanoin että uskon Jeesuksen olevan Jumalan poika jne.
Raamatussa Jeesus itse kertoo tarinan publikaanista, jolle parannuksen teko ei ollut helppoa, ja fariseuksesta, joka ei mielestään parannusta tarvinnutkaan.
10. "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. 11. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. 12. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.' 13. Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'. 14. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
Publikaani sai syntinsä anteeksi, koska hän tiesi ettei pysty itse itseään parantamaan ja pyysi siksi Jumalan armoa. Jeesus on myös sanonut: "jokainen anova saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan". Ja tämäkin lupaus löytyy Raamatusta: "jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
Jukka finland vastasi sulle jo, niin kuin asia on. Synnit on annettu anteeksi Jeesuksen tähden.
Usko se. Se ettei "tunnu" siltä, sillä ei ole merkitystä, usko ja anteeksiantamus ei ole
mikään "tunne". Vaan Jumalan Sanan lupaus katuvalle syntiselle.
Onneksi raamatussa on kohta,
että monet ensimmäiset tulevat
viimeiseksi, ja monet viimeiset
ensimmäisenä....
Se tarkottaa arkikielellä sitä, että
kaikki SURKEAT tyypit jotka huutavat
Jumalan apua, saavat avun.
Minä olen siitä elävä todistus.
Huudan apua joka hetki, että
jaksan täällä kovassa maailmassa.
haet apua joltain helluntaiseurakunnan saarnaajalta, tai muulta luotetulta henkilöltä.
Sinä tarvitset henkilökohtaista apua, nimenomaan rukousapua, ja että voit keskustella asiasi jonkun kanssa, sinun sisäiset asiasi on niin pahasti takussa, että et yksin selviä, vaan sinun tulee päästä paineistasi ja purkaa sydämesi jollekkin, koska et jostain syystä pääse "uskomaan" vaikka kuin mielestäsi uskot.
Tarvitset silunhoitajan apua, etsi sellainen jonka tiedät, että voit luottaa.
Ota yhteyttä esm. Jukka-finlandiin, ja sopikaa tapaamisesta, luulen, että hän on paras auttaja tässä tilanteessa sinulle.
ilman sitä en voisikaan elää , olen täysin Jumalan armon varassa, mutta emme saa juurikaan mitään apua Jumalalta, ellemme anna kunniaa Hänelle, Hän sanoo näin, "Avuksesi huuda minua händän päivänä, ja minä tahdon auttaa sinua, ja sinun tulee KUNNIOITTAA minua"!
Ja kunnioittaminen on sitä, että uskoo Jeesukseen, ja vain ja ainoastaan Jeesuksen kautta voi saada syntinsä anteeksi.
Ja juuri tätä yritin Mk81 Nm. sanoa, ei se mene niin, että pelkästään silloin, kun teemme jotain väärin, menemme taas Jumalan luo omana itsenämme, palataksemme uudelleen ja uudelleen samaan mistä juuri tulimme Jumalan luo, ja tätä soutamista juuri Mk81 tekee, hän ei ole koskaan lähtenyt seuraamaan Jeesusta, hän vaan itsekseen askartelee Jumalaan uskomisen kanssa, hänen tulisi ehdottomasti ottaa yhteyttä sielunhoitajaan ja päästä seurakunta yhteyteen, siellä hän päässisi käsittämään ja kasvamaan uskossaan, kasteenkautta liittymään seurakuntaan Raamatullisella tavalla, ei hän tuolla irtosuhteella Jumalaan koskaan pääse vapaaksi.
Muuten tuosta "ensimmäiset tulevat viimeiseksi, ja viimeiset ensimmäisiksi", mitä se tähän asiaan kuuluu, en minä ainakaan ole mitään ensimmäisiä, Jumalan kategoriassa, ja ihmisten vielä vähemmin, tunnen itseni useimmin hylätyksi kuin hyväksytyksi.
Eikä täällä palstalla mielestäni ketään voi asettaa millekkään jalustalle , toista yhtään sen paremmin kuin muitakaan, mielestäni me kaikki jotka täällä olemme, emme oikein ole sopusoinnussa seurakuntamme kanssa, emmekö saa siellä itseämme esiin tarpeeksi tai jotain muuta alemmuuskompleksia tuntien!
Totta se on että seurakunnan kanssa olisi hyvä olla sopusoinnussa. Nykyään vaan on perin harvoja terveillä linjoilla olevia seurakuntia, ja siitäpä ne alemmuuskomleksitkin varmaan johtuvat. Pätemisen tarve on päällimäisenä heikon itsetunnon omaavalla. Mutta mitä sitten, kyllä se Jumala osaa johdattaa meitä niin kuin meitä voi johdattaa. Onhan Hän Herrojenkin Herra, eikä lässytä kenellekään. Kunnia kuuluu yksin Hänelle. Mitä niihin ensimmäisiin ja viimeisiin tulee, niin ei meillä ole kellää mitään etusijoja. Saapi tässä pitää huolta itsekukin, ettei luule liikoja, sillä helppo on ojentaa toisia, eikä ittiä, tiedän senkin omasta kokemuksesta.
Sanoit sen selkeämmin kuin minä. Mitä anteeksiantamukseen ja pelastukseen tulee, niin "se on kaikki tai ei mitään". Jumala ei anna Henkeä mitalla eikä anteeksiantoa tipoittain.
Rukoillaan, että Herra lähettäisi Mk81:n polulle rukoilevan ja lunastuksen perustukselle rakentaneen veljen. Rukouksiimme saamme Jumalan aikana vastauksen, kuten aina.
Itse vietän enemmän aikaa nyt rukoillen ja Raamattua tutkien kuin aikaa palstalla käyttäen, mutta silloin tällöin täälläkin vierailen. Jumala on armossaan vaikuttanut sydämessäni niin, että kaipaan omassa elämässäni ulkoisten asioiden terävää leikkausta ja sisäistä uudistumista "tunteakseni Hänet ja Hänen ylösnousemisensa voiman".
Aika on paha ja yö on pitkälle kulunut. Saakoon Herra niin puhdistaa ja vallata sydämemme, että meistä loistaisi Kristuksen evankeliumin valo ympärillemme ja saisimme olla siunaukseksi ja avuksi kärsiville lähimmäisillemme.
Ajattelinkin, että sinä ainakin ymmärrät mitä tuossa "tylyssä" viestissäni halusin sanoa.
Jos luit tuosta muita kommenttejani, niin yhdessä suosittelin Mk81:lle, että ottaisi yhteyttä sinuun ja sopisi tapaamisen kanssasi, en tosin yhtään tiedä miten etäällä hän asuu Karjaalta, ja että oletko kenties jossain muualla?
Mutta mielestäni Mk81 tarvitsee henkilökohtaista opastusta, vilpittömältä hän minusta tuntuu, ja että hän luottaa sinuun, enmmän kuin meihin toisiin!
Mutta sinähän sen päätät, onko se mahdollista?
Jeesus kehoitti kuulijoitaan tulemaan lapsen kaltaiseksi. Lapsi pyytää yksinkertaisesti isältään ruokaa eikä epäile, etteikö saisi. Samalla tavoin usko ottaa vastaan Jumalalta sen minkä Jumala on luvannut. Usko siis syntyy Jumalan lupausten kuulemisesta ja se ottaa kuulemansa vastaan lujassa luottamuksessa siihen, että minkä Jumala on luvannut sen Hän myös täyttää.
"Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä Häneltä anovat".
Pelastus on Jumalan lahja ja se perustuu kokonaan Jeesuksen ristinkuoleman ansioon. Lahja ei maksa meille mitään, mutta Jumalalle se maksoi Hänen sydämensä murtumisen Golgatalla. Kun meille tarjotaan lahjaa -mitä hyvänsä- on siitä itsellemme hyötyä vasta sitten, kun olemme ottaneet sen vastaan. Ennen sitä ei lahja ole meille miksikään hyödyksi (esimerkiksi rikas naapurimme voi tarjota meille lahjaksi auton, mutta ei se meitä hyödytä, jos emme ota lahjaa käyttöömme).
Jumala on säätänyt niin, että pelastus on henkilökohtaisesti omamme sinä hetkenä, kun uskomme Herraan Jeesukseen. Epäusko saa meidät katsomaan itseemme ja uskottelee, että meidän olisi ennen lahjan vastaanottamista hieman muututtava paremmiksi. Usko saa meidät katsomaan itsestämme Herraan Jeesukseen ja Hänen lunastustekoonsa. "Katsokaa Minuun ja pelastukaa!". Ja sinä hetkenä kun katsomme olemme pelastuneet.
"Mä liiton vereen ihastuin, mä siihen juoksin, puhdistuin", laulettiin jossain laulussa C.T.Studin kokouksissa 1900-luvun vaihteen tietämillä.
Jospa osaisin neuvoa Sinua, mutta Jeesus itse on tuo Ihmeellinen Neuvonantaja, jonka kautta saat armon ja Jumalan mielisuosion, yksinkertaisen uskon kautta.
"Ei niin suuret velkas että Jeesus niitt´ ei anteeks sois. Älä kiusaajan suo pettää, Jeesus otti synnit pois.
Tule niin kuin olet vaan
muuta Hän ei vaadikaan"
Ihmisen Poika, Kristus opetti Luojan, taivaallisen Isän pyynnöstä aikoinaan, jotta jokaisen ihmisen täytyy rukoilla omassa kammiossaan, siis yksin, vain yhden kaavan mukaan (ettei kukaan vaan syyllistyisi tyhjän hokemiseen) ja yhtä rukousta, joka tunnetaan kautta asutun maailman "Isä meidän" rukouksena. Tuon ko. rukouksen sanat rukousohjeineen löytyvät mm. raamatun sivuilta Matteuksen kirjan luvusta kuusi. Sen ohessa voi itse kukin pyytää syntejään anteeksi taivaan Isältä.
"Pärjäänköhän ja jaksanko, ettei taas mielenterveys pettäisi jne pyörii päässä. Jospa Jumala antaisi voimia? "
Suosittelisin kyllä käyntiä mielenterveystoimistossa. Pseudosykologialla ja Jeesuksella yksin en lähtisi noita ongelmia ratkomaan. Esim. masennukseen on saatavilla nykyään erittäin hyviä lääkkeitä.
Muista Mk81, että sinun olisi jo aika myös HYLJÄTÄ SYNTI.
Tiedäthän, että se kuuluu meidän itsekunkin elämään ja Jeesus ei pakoita ketään olla tekemättä syntiä, vaikka antaa voiman tulla Jumalan lapseksi.
Tee siis myös parannus synneistäsi, kuten minullekin on kehoitettu tekemään, siis hylkäämään ne teot, jotka eivät ole Isän tahtoa.
ihme tämä Ritari on kun nostaa itsensä Jumalaksi ja tuomitsee toiset. Et sinä ainakaan uskovainen ole .
Ihme ihminen. En kyllä ole koskaan tavannut toista samanlaista ja toivottavasti en tapaakaan. Noilla teoillasi sinä itse olet menossa ensimmäisenä helvettiin. Siellä siis tavataan niin näenpä sitten sinutkin.
"Tee siis myös parannus synneistäsi, kuten minullekin on kehoitettu tekemään, siis hylkäämään ne teot, jotka eivät ole Isän tahtoa."
parhaani teen. ei oo helppoa! mut voiko siihen saaha voimia Jumalalta, kun en oikein jaksa ite muuttaa itteäni.
On sellanen tunne että Jumala haluaa että olisin vaalea tukkainen, mutta olen tummatukkanen ja sitten värjään hiukseni vaaleiksi. Mutta sitten se väri lähtee ajan kanssa pois ja taas ollaan tummatukkasia.öö...ok, vähän outo vertaus, mutta tuli vaan mieleen. Tuntuu että jos "hylkään synnin", että vaan teeskentelen.