Koska täällä on nyt näköjään hyvä henki päällä, eikä näytä olevan taannoisia häiriötekijöitä, voinemme virittää keskustelun näin vuoden vaihtumisen kunniaksi . Itse ehdottaisin käytäväksi läpi Raamattua sen ensi luvuista lähtien ja katsoisimme kuin "tyhjältä pöydältä" mitä sen tekstit meille tuovat mieleen. Löytyykö perusteita niille opeille, joista muut kiistelevät? Mikä on ollut se Jumalan suunnitelman eteneminen Raamatussa, johon kristinusko perustuu?
Mikä on totta?
zechariah2
4298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä lisää. Vähän väliä kokoontuu uskovia yhteen, lauletaan, saarnataan, rukoillaan, kiitetään ja ylistetään Herraa, monet kaatuvat lattialle, ja puhutaan kielillä. Seuraavana päivänä vielä työpaikalla muistellaan kuinka ihanalta se Pyhän hengen kosketus tuntuikaan. Kosketuksen tuntenut kysäisee toveriltaan, oliko teidän kokouksessanne Pyhä henki yhtä voimakkaasti mukana? Työtoveri vastaa että Henki oli mukana vaikka en nähnyt ketään kaatuvan lattialle enkä tainnut kuulla kenenkään puhuvan muuta kuin suomenkieltä. Siihen toinen sanoo: ”No tulehan ensi kerralla meidän kokoukseen, niin saat nähdä miten henki toimii meillä”.
Yksi Jeesuksen lupaus on: ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen” (Joh. 16:13). Unohdamme Jeesuksen opetukset yhtä usein kuin ihmiset unohtivat Herran sanan myös vanhan liiton aikana. Sen seurauksena sorvattiin jokaiseen korvasyyhyyn sopivia ”totuuksia”, joka on muotia tänäänkin. Pyhä Henki ei johdata meitä väkisin, mutta sitä tuntuu tekevän jokin muu henki. Kukaan ei voi silti sanoa etteikö Jeesus antanut mahdollisimman yksinkertaista selvää ohjetta jonka mukaan meidän tulisi vaeltaa sanoessaan: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:6). Taitaa kuitenkin olla niin, että tämä selvältä ja yksinkertaiselta tuntuva Jeesuksen ohje ei oikein kelpaa tämän päivän kristityille, vaan siihen halutaan laittaa jotakin mutkia aivan samoin kuin vanhan liiton aikanakin tehtiin. Mutta eikö juuri se ole esteenä ettei Pyhä henki voi vaikuttaa löytämään kaikkea totuutta henkilökohtaisessa uskossamme?
No täällähän olisi mielenkiintoinen aloitus. Pystyisitkö tekemään sitä rankkaa työtä jota kaikkien ryhmien vetäminen on. Tässä tapauksessa asiassa pysyminen ei liene helppoa, koska varmoja mielipiteitä varmaan on paljon ja suvaitsevuutta eri kannoille vähän. Lähden mielelläni mukaan "oppilaspaikalla", mutta vetäjän työ on viitseliäisyyttä vaativaa hommaa. Saatamme pysähtyä joksikin aikaa Raamatun ensimmäiseen jakeeseen:
"Alussa Jumala loi taivaan ja maan".
Katsotaan nyt!
Uskotko lauseen kirjaimellisesti, muutamana päivänä vai onko "alku" sinulle miljoonia vuosia? Olen monesti törmännyt ihmisiin, jotka sanovat, ettei kukaan tiedä päivien pituutta.
Näin he tietenkin yhdistävät tieteen ja Jumalan yksiin kansiin, olen ymmärtänyt, eikä mikään tätä asiaa oikaise heidän päässään. Ei Raamatun sanat ensimmäisessä luvussa eikä ainakaan se, että minä sanon uskovani viikkoon ja siihen sisältyviin seitsemään päivään. Minulle nauretaan ihan yleisesti, koska olen matkassa varustettuna tällaisella uskolla. Nauretaanko täällä?
Hei! Ehkäpä Jumalalla ei ollut tarkoitus kertoa luomispäivistä tuota merkitystä silmälläpitäen. Minä ymmärrän luomiskertomuksen olevan kerrotun siksi, että oppisimme asioita LUOJASTA mieluummin kuin luoduista. Luomiskertomus on mielestäni mieluummin kerrontaa Luojan valtaperusteista .