http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=12737&highlight=raamattu satanisti
Kyseinen linkki kannattaa lukea läpi. Siinä on pohdittavaa kaikille.
Ei se kristinusko olekkaan niin uniikki ja ihmeellinen kuin luullaan.
Kyseinen linkki kannattaa lukea läpi. Siinä on pohdittavaa kaikille.
Ei se kristinusko olekkaan niin uniikki ja ihmeellinen kuin luullaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
lukea, erittäin hyvä artikkeli!!!
Mutta silti mä uskon, että pahantahtoinen luojajumala demiurgi on krisseliuskon kaikkivaltias.
Se on raamatussa, sitä lukemalla, ihmisistä tulee sitä mitä niistä nyt sitten tuleekaan.
Krisseleitä.
Aivoissa kummitteleva kaikkivaltias, ja aika paha tapaus.
Niin no.. mielestäni mielenkiintoisimpia hahmoja koko raamatussa on saatana.
Veikkaan että saatanan kujeita kaikki uskovaiset lukevat mielenkiinnosta soikeina jotta löytäisisivät kyseisen vihtahousun kaikkialta.
Siitä puhe mistä puute.
En jaksa lukea V.T. Aaltosen 40-l. kirjoittamaa tekstiä, joka haisee fundamentalis-raamatulliselta. Aaltosen ainoa oikea tapa tulkita Raamattua on fundamentalistinen. Hän olettaa, että Jeesus ja hänen elämästään kertovat dokumentit ovat historiallisesti tosia tai epätosia. Mutta kun ne eivät ole kumpaakaan. Aaltosen mielestä ne eivät voi olla tosia, etenkään ne ihmeet ja merkit, joita tapahtui ristiinnaulitsemisen yhteydessä, siksi hän torjuu kaikessa raamatullisuudessaan koko tarinan. Itse asiassa ristiinnaulitseminen onkin ainoa asia, minkä tiedämme varmuudella historiallisesta Jeesuksesta. Muu on sälää, johon voi uskoa tai torjua.
Mitä kristinuskon uniikkisuuteen tulee, niin kristinusko on uniikki, mutta se ei ole syntynyt tyhjiössä. Uskonnolla on historiansa, ja aikansa käsitykset - kristinuskon tapauksessa - ja juutalaisuus, hellenismi, zarathustralaisuus etc. ovat kaikki jättäneet siihen jälkensä. Tulos on samanlainen synkretistinen kokonaisuus kuin mikä tahansa muukin monista elementeistä koostunut uskonto tai aate, esim. meidän länsimainen maailmankuva. Ehkäpä olisi parempi puhua kristinuskosta sateenvarjoterminä, joka kattaa sisälleen valtavan määrän mitä erilaisimpia uskomusmaailmoja. Aaltosen tapa nähdä kristinusko fundamentalistisesti on vähintäinkin yhtä suppea kuin niiden, jotka todella ovat fundamentalisteja ja uskovat omien intressimaailmojensa kautta valikoiden Raamatun erehtymättömyyteen käyttäen mielivaltaisesti milloin typologista, milloin kirjaimmellista, milloin symbolista, milloin mitäkin tulkintamallia.
Mitä sitten on uskonto? Jaa, joku kun sen määrittelisi tyhjentävästi, vähän samaan tapaan ja yhtä tarkasti kuin kvanttifysiikka, geeniteknologia... Määritelmäyrityksiä on tehty satoja, ellei tuhansia. Nykyään uskontotieteessä tyydytään tarkastelemaan uskontoa eri näkökulmista - uskontopsykologia, uskontofenomenologia, uskontoantropologia, uskontososiologia, uskontohistoria, uskontomaantiede, kognitiiviset teoriat jne. - lähtien mm. latinan religio - superstitio -dikotomiasta ja siitä, että uskonto ilmenemismuodoissaan on vain ja ainoastaan ihnimillinen toiminta, kulttuurin luomus.
Uniikkina tässä mielessä kristinuskoa pitävät vain fundamentalistisesti ajattelevat uskovaiset sekä heidän rakastajansa erilaiset ateistit.
Pohdin, miksi ateistien täytyy koko ajan olla sokeita tiedolle? Tieteestä he eivät yleensä mitään tiedä eikä välitä tietää, pääasia on vain osoittaa oman varjonsa naurettavuus.
miksi ateistien täytyy koko ajan olla sokeita tiedolle? = miksi ateistien täytyy koko ajan määritellä jumalaa?
tietoa saa kyllä vapaasti esittää, jos sinulla jotain sellaista olisi? Nythän ei mitään ollut.
Ette ole sokeita tiedolle, ettekä määrittle jumalaa, koska sehän ei olisi järkevää?
"Nythän ei mitään ollut."
Niin..
Tämä ei varmaankaan muuta näkemystäsi minkään muun suhteen, kuin minun (ehkä). Haluan että sulla on edes mahdollisuus ymmärtää näkemystäni.
Jos ajatellaan omakotitaloja erottavaa aitaa, niin mä oon se kaveri joka pyrkii tasapainottelee tuota aitaa pitkin. Putoaminen kummalle puolelle aitaa tahansa ei ole tarkoitus, vaan aidalla pysyminen...joka on ilmeisen pitkä (kai).
Se mitä havaitsen aidalla lippoja vedellessä, on talot molemminpuolin. Joskus kuulee ihan mielenkintoisia vääntöjä matkalla.
Kerran esim. aviomies oli ollut yötä poissa kotoa ja vaimo sitten miehen aamulla palattua aloitti ristikuulustelun jne. (mies muuten hävis)
Joskus: (viimeksi) olen törmännyt talojen kohdalle, missä on jokin ihmeellinen "huutoäänestys" menossa.
Olen ymmärtänyt että molemilla kavereilla taloissaan on siniset pallot kädessä ja kumpikin heistä on varma että oma pallo on sinisempi kuin toisen. Kumminkaa näkemättä toisen palloa.
ps. nuo pallot ovat kuulemma sellaisia, jotka menettävät värinsä valon kohdatessa :(
Miten ongelma ratkaistaan?
En tarkoittanut tuota: "miksi ateistien täytyy koko ajan määritellä jumalaa?". Kait sen ymmärsitikin. Tarkoitin sitä, että kaikessa kirjoitteluissanne useat ateisteina itseään pitävät eivät välitä pätkääkään ns. humanistisista tieteistä. Tiedon tasolla he ovat siksi samalla tasolla kuin pahimmat uskovaisetkin: Raamattu on yhtenäinen kirja, sisältää pelkkää satua, jokainen uskovainen tai kristittynä pitävä on potentiaalisesti väkivaltaan taipuvainen pakkokäännyttäjä, uskonto on harhaa, uskonto ei ole missään tekemisissä kulttuurin kanssa jne. Nostakaa tiedollista tasoanne, niin ateismikin tarjoutuu uskottavampana vaihtoehtona katsomusten markkinoilla.
että jos palvoo jotain taruolentoa ja mielikuvituksen tuotetta, niin lienee aika samantekevää minkä nimistä taruolentoa palvoo, kun joka tapauksessa palvoo olematonta taruolentoa...