Niin kauan kuin sotatoimia ei ole vielä aloitettu, on mahdollista edelleen purkaa sodanjulistus.
Tarkoitan tällä sitä että esim. Saksan ja Ranskan välisellä rajalla alkuvuodesta -40 molemmin puolin rajaa oli melko rauhallista sotilaiden kulkea. Kuitenkin maiden välillä oli sotatila.
Talvisota puhkesi vasta kun neuvostojoukot tunkeutuivat Rajajoen yli ja suomalaiset avasivat tulen.
Jatkosota puhkesi käytännössä silloin kun suomalaiset joukot ylittivät Moskovan rauhan rajat ja Puna-armeija avasi tulen. Jartsevin kautta Suomen hallitus sai silloinkin vielä tiedon että neuvostohallitus olisi valmis neuvottelemaan Suomelle myötämielisemmistä rajoista.
Englanti julisti Suomelle sodan mutta ei käytännössä ollut aloittanut sotatoimia Suomea vastaan.
Saksalta kolme suurta vaativat ehdotonta antautumista. Sotatoimet vietäisiin Berliiniin asti, natsihallituksen kanssa ei neuvoteltaisi, ei yhdessä eikä erikseen.
Sori, tuli vähän sillisalaattia. Tarkoitukseni oli selkiyttää etteivät sotapelit ennen sotia ole vielä sodanjulistus eikä sodanjulistus vielä ole johtamassa peruuttamattomasti sotatoimiin.
Tarkoitan tällä sitä että esim. Saksan ja Ranskan välisellä rajalla alkuvuodesta -40 molemmin puolin rajaa oli melko rauhallista sotilaiden kulkea. Kuitenkin maiden välillä oli sotatila.
Talvisota puhkesi vasta kun neuvostojoukot tunkeutuivat Rajajoen yli ja suomalaiset avasivat tulen.
Jatkosota puhkesi käytännössä silloin kun suomalaiset joukot ylittivät Moskovan rauhan rajat ja Puna-armeija avasi tulen. Jartsevin kautta Suomen hallitus sai silloinkin vielä tiedon että neuvostohallitus olisi valmis neuvottelemaan Suomelle myötämielisemmistä rajoista.
Englanti julisti Suomelle sodan mutta ei käytännössä ollut aloittanut sotatoimia Suomea vastaan.
Saksalta kolme suurta vaativat ehdotonta antautumista. Sotatoimet vietäisiin Berliiniin asti, natsihallituksen kanssa ei neuvoteltaisi, ei yhdessä eikä erikseen.
Sori, tuli vähän sillisalaattia. Tarkoitukseni oli selkiyttää etteivät sotapelit ennen sotia ole vielä sodanjulistus eikä sodanjulistus vielä ole johtamassa peruuttamattomasti sotatoimiin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Natsi-Saksa ei missään vaiheessa julistanut sotaa mm. Puolaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Eikä myöskään Tanskaa tai Norjaa.
Eikä Neuvostoliittokaan julistanut sotatilaa hyökätessään Talvisodan alussa.
Suomi hyökkäsi omalta alueeltaan, vasta kun NL oli hyökännyt Suomeen.
Natsit hyökkäsi Suomen alueelta ennen kuin NL pommitti Suomen aluetta.
retket joita Mannerheim ja Wallenius harrastivat,
kyllävain ylimielisyys sai palkkansa ja miakkakin taitaa olla tupessa.
Vaikka ei sotaa oltu julistettu, mutta raja oli ylitetty ja provosoitu,ei kumma ,että alkoivat Leningraadille turvavyöhykettä laatimaan.
Natsit eivät hyökänneet Suomen maaperältä. Saksan lentokoneet laskeutuivat Uttiin vasta Leningradin pommituksen jälkeen. Hyökkäys ei lähtenyt Suomen maaperältä, vaikkakin sitä käytettiin hyväksi paluulennolla. Koneet eivät jääneet Suomeen valmistautumaan uudelle lennolle.
Saksalaiskoneiden ilmestyminen Uttiin oli tosiasia. Toinen asia oli, missä määrin poliittinen ja sotilaallinen johto asiasta oli tietoien etukäteen. Selvää oli, että sotilasjohto ainakin jollekin tasolle oli asiasta selvillä. Neuvostohallituksella olisi ollut mahdollisuuksia tiedustella Suomen poliittiselta johdolta asiaa ennen ilmahyökkäystä Helsinkiin.
Sodan alkamista on hankala rajoittaa muodolliseen sodanjulistukseen tai jonkinasteisten sotatoimien aloittamiseen. Jatkosodan aloitus oli sidoksissa talvisotaan ja siihen liittyviin tapahtumiin, jolla Neuvostoliittolaiset poissulkivat kaikki mahdollisuudet sotilaallisesta yhteistoiminnasta Suomen kanssa. Talvisodan jälkeen ei Sörkän kommarikaan suostunut venäläisten aseveljeksi. Suomen osalta Neuvostoliitto pelasi kaikki keinot ja välineet Hitlerin käsiin.
Monet historioitsijat pitävät II maailmansodan syttymisen ja Hitlerin valtaannousun alkuna I-maailmansodan rauhanehtoja Saksalle. Jo 1920 luvulla solmittu Neuvostoliiton ja Saksan välinen Rapollon sopimus I-maailansodan rauhanehtojen vastaisesta sotamateriaalin kehittämisestä osoittaa, ettei Saksa näitä ehtoja alkuaankaan aikonut noudattaa. Neuvosoliitto auttoi jo tuolloin siinä Saksaa.
Saksalaiskoneet lensivät pommikuorma mukanaankin Suomen ilmatilan kautta, ja se on sotatoimi sekin. Ja Suomen laivaston yksiköt, ja saksalaiset Suomen aluevesiltä käsin, olivat jo miinoittaneet Neuvostoliiton aluevesiä melkein vuorokautta aiemmin.
Saivartelua toisaalta, sotaan olisi maamme joutunut kuitenkin.
Kumma miten nämä kotikommarit jaksaa jauhaa noista Aunuksen retkistä, kun ei niitä entisessä N-liitossakaan enää edes sodan loppuselvittelyjen aikaan tainnut kukaan muistaa.
Henk.koht mielipiteeni niistä on kyllä sama, turhia törmäilyjä, ruostukoon huotraansa se sapeli.
Pitää muistaa, että vuonna 1938 Neuvostoliitto esitti neuvotteluja ajankohtaisista asioista. Neuvostoliitto esitti neuvotteluissa pelkonaan sen, että joku toinen valtio käyttää hyväkseen Suomen aluetta hyökätessään Neuvostoliittoon ja siksi rajaa pitäisi siirtää. Sitten kun vielä muistaa, että ensimmäisenä Suomen alueelta hyökkäsi Natsi-Saksa! ! !
Talvisodan realisoi Suomen ehdoton nevottelujen katkaisu.
nojaa siihen että provosoidaan konflikti jonkin perinteisesti puoluettomuuteen pyrkivän maan alueella. Näin saadaan aikaa ja propaganda koneisto käyntiin mahdollisimman tehokkaasti.
kun vielä muistaa, että Neuvostoliitto hyökkäs ensin 30.11.1939 ja Kuusisen nukkehallitus nimitettiin tehtäväänsä. Stalinin sodanjohto kilisteli maljoja Kremlissä ja naureskelivat olevansa Suomen valloittajia 12 päivän päästä........ja Valkosuomalaiset ilmoittavat tuhonneensa koko 44. divisioonan ja koko komentoporras ammuttiin pettureina.
professori Juri Kilin kirjoittaa väitöskirjassaan vuodelta 1999 seuraavasti. >>Neuvostoliiton johto tajusi selvästi kaikki valtakunnan rajojen länteen siirtämisen edut ja suoritti tiettyjä toimia suunnitelman toteuttamiseksi, jonka konsepti oli kehitetty 1920-luvun alussa. On syytä todeta, että Suomen ja Balttian maiden liittäminen Neuvostoliittoon oli osa yleissuunnitelmaa.
itseasiassa. Vaikka jälkiviisaat mitä sepustaisivat.
että jälkiviisaat kommunistitkin joutuvat opettelemaan demokratian pelisäännöt ja tunnustamaan, ettei Marxismissa ole ihmisoikeuksia.
eikä se saanut tutkimuksen arvoa. Lähdemateriaalin vuoksi. Ei ollut kuulemma luotettavaa???
Siitä tuli Venäjällä vain julkaisu, ei tutkimus.
Karelia-lehti kertoi 2001.
alkoivat yhdessä saksalaisten kanssa 21.6.41 miinottaa Punalaivaston reittejä Suomenlahdella.
Miinojen lasku toisen maan laivaston pään menoksi on sotatoimi. Sota julistettiin vasta 25.6 eli Suomi kävi julistamatonta sotaa NL:a vastaan neljä päivää.
Ja ilkesi sodanjulistuksessaan syyttää sodan alkamisesta NL:a.
Tosin pitää muistaa, että Saksalaiset oli ylittäneet jo aiemmin Suomen Lapissa N-liiton rajan ja että N-liitto oli pommittanut Suomen lentokentillä olleita Saksalaiskoneita heti sen jälkeen, kun Saksa oli oman hyökkäuksensä aloittanut.
Suomi totesi olevansa sodassa, vasta kun N-liitto pommitti Suomen kaupunkeja yli 500 pommikoneella.
"ja että N-liitto oli pommittanut Suomen lentokentillä olleita Saksalaiskoneita heti sen jälkeen, kun Saksa oli oman hyökkäuksensä aloittanut. "
Missä ja milloin tämä tapahtui? Ihan uutta tietoa.