Taloudellisuusajoa painottavissa autokoulussa opetetaan että on taloudellista kiihdyttää ripeästi maksiminopeuteen.
Tämä ei pidä paikkaansa. Taloudellisinta on kiihdyttää 70% kaasulla ja maltillisilla kierroksilla. Eron huomaa etenkin kaupunkiajossa. Jos joka kadunkulmassa kiihdytät nopeasti, bensaa palaa selvästi enemmän.
Vajaakaasun käytön voi perustella sillä, että silloin seos ei ole ylirikas. Vajaakierrosten käytön voi perustella sillä, että moottori pyörii vähemmän kierroksia, ja moottori näin jarruttaa menoa vähemmän. Mootorissahan näet on moottorijarrua silloinkin, kun se käy. Ilma puristuu aina.
Tämä ei pidä paikkaansa. Taloudellisinta on kiihdyttää 70% kaasulla ja maltillisilla kierroksilla. Eron huomaa etenkin kaupunkiajossa. Jos joka kadunkulmassa kiihdytät nopeasti, bensaa palaa selvästi enemmän.
Vajaakaasun käytön voi perustella sillä, että silloin seos ei ole ylirikas. Vajaakierrosten käytön voi perustella sillä, että moottori pyörii vähemmän kierroksia, ja moottori näin jarruttaa menoa vähemmän. Mootorissahan näet on moottorijarrua silloinkin, kun se käy. Ilma puristuu aina.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No ei muuten todellakaan opeteta kiihdyttämään nopeasti, ainakaan cool drivers:n kouluissa.
olisi syytä opetella ensin perusasiat ja alkaa sitten vasta kinaamaan lapsellisista asioista tuntuu olevan taloudellisen ajon asiat pahasti sekaisin,kun ei edes vaihteita osata käyttää numerojärjestyksessä.
ei ainakaan cool drivers opeilla tulla taloudellisen ajon taitajaksi
ei ainakaan cool drivers opeilla tulla taloudellisen ajon taitajaksi
"tuntuu olevan taloudellisen ajon asiat pahasti sekaisin" Mutta eipä voi mitään, jotkut ovat joko vajaa-älyisiä taikka muuten vain leikkivät idiootteja. Tuntuu aina jotenkin, että nämä foorumit menevät vain siihen, että joku _elämäänsä kyllästynyt_ vain tahtoo saada huomiota itselleen.
Ripeästi ei tarkoita välttämättä täysillä. Itse olen pitkän linjan kuljettaja ja kouluttaja ja seuraan aikaani. Olen samaa mieltä kanssasi, että autosta ja tilanteesta riippuen noin 70% kaasulla kiihdyttäminen on hyvä nyrkkisääntö.(Kuka muuten mittaa sen 70% ja miten?.)
Ilmnan muuta kiihdytystarve riippuu tulevasta tilanteesta. Tärkeintä olisikin mielestäni oppia lukemaan tulevaa tilannetta, kuin kiistellä nippeliasioista!
Toisaalta on aika yleistystä sanoa "autokouluissa opetetaan", kun jokainen koulu ja niissä olevat opettajat ovat yksilöitä...
"ripeästi" kiihdyttäminen tarkoittaa maksimivääntöaluetta, eli bensakoneella yleensä 3000-4000 rpm. punaisen rajamailla kiihdytys ei ole niin taloudellinen. tämä siis maantiellä että vaihdetaan kiihdytettäessä jo viimeistään 4k kierroksissa seuraava vaihde. ja ykkösellä pistetään vain auto liikkeeseen kakkoselle vaihtuu niin pian kuin mahdollista.
eli olen kanssasi samaa mieltä, täysikaasulla kiihdytys ei ole taloudellista. kuten edelläoleva jo sanoi: ripeästi ei ole täysillä. eniten ratkaisee minkälaiset kierrokset moottorissa on.
kaupungissa piti välttää turhaa kiihdyttämistä ja ajella niin että koko ajan oli suurin mahdollinen vaihde päällä. kiihdytettiin vain niin paljon että saatiin isompi pykälään nykimättä.
"Mootorissahan näet on moottorijarrua silloinkin, kun se käy. Ilma puristuu aina."
sitten on myös kitka joka vastustaa liikettä, esim laakereissa, sylintereissä & männissä. siksi niitä öljytään.
plus moottorien osien massa. eli mitä korkeammat kierrokset, sitä enemmän menee polttoainetta mäntien ym kiertokankien liikkeen ylläpitoon ->ei taloudellista (siksi 6 tonnin alue on punainen ja sen käyttö rasittaa moottoria normaalia enemmän).
"kaupungissa piti välttää turhaa kiihdyttämistä ja ajella niin että koko ajan oli suurin mahdollinen vaihde päällä. kiihdytettiin vain niin paljon että saatiin isompi pykälään nykimättä."
Tuota ylläolevaa noudattamalla ei kylläkään tule aina ajettua taloudellisimmalla vaihteella. Se jos moottori jaksaa vetää jollain vaihteella tietyssä nopeudessa ei tarkoita ko. vaihteen olevan järkevin sillä nopeudella. Suomeksi tuo siis meinaa liian suuren vaihteen kuluttavan huomattavasti enemmän polttoainetta kun moottorin pitää työskennellä liian matalilla kierroksilla.
Minkäänlaista nyrkkisääntöä siihen mitkä kierrokset ovat liian matalat en osaa antaa. Se kuuluisa perstuntuma auttaa arvioimaan sen koska moottorin ääni kuulostaa "raskaammalta" kuin normaalisti. Myöskään kaasupolkimen painallus ei tällöin aiheuta juuri minkäänlaista reaktiota, jolloin voi olla varma siitä, että tankissa käy melkoinen pyörre kun moottori työskentelee senhetkisellä suurimmalla teholla.
bensaa syötetään niin paljon kuin kaasupoljinta painetaan. bensamoottori on taloudellisimmillaan suuressa rasituksessa, eli tasaisessa ajossa mahdollisimman suuren vaihteen ollessa kytkettynä.
"...liian suuren vaihteen kuluttavan huomattavasti enemmän polttoainetta kun moottorin pitää työskennellä liian matalilla kierroksilla."
-olet oikeassa ettei _aina_, mutta yleensä. tasaisella maalla mahdollisimman suuri vaihde on taloudellisin. taasen vaikka mäkinousuun suuri vaihde on huono, sillä kaasu pitää polkea pohjaan eikä vetoa silti riitä, bensaa vain kuluu paljon. eli jos joutuu painamaan kohtuuttomasti kaasupoljinta, silloin vaihde on liian iso. pienemmällä saisi myllyyn kierroksia ja täten kaasua voisi painaa jopa vähemmän kun vetoa on enemmän.
mutta kiihdytys suurella vaihteella ei ole yleensä taloudellista - mutta toisaalta pieniin kiihdytyksiin ei aina kannata laittaa pykälää pienempää kiihdyttääkseen, koska saa pian vaihtaa kahta suuremmalle (turhaa kepittämistä)..suurella vaihteella kiihdytettäessä kaasua ei saa painaa paljoa. eli kun kiihdytetään vain sen verran että saadaan seuraava juuri-ja-juuri kytkettyä niin ei liene taloudellista huudattaakaan pienemmällä tämän takia? jos kohdenopeus olisi korkeampi, silloin voisi olla paikallaan ottaa pienempi vaihde käyttöön jotta saadaan kohtuu nopea kiihdytys. tämä oli siis tasamaalla kaupunkiajoa, mäkisessä maastossa on taloudellisinta antaa riittävästi kierroksia jotta moottori pystyy antamaan tarvittavan vedon.
ja just noin moottorin ääntä ja auton liikkeen tasaisuutta tunnustellen voi päätellä onko vaihde liian iso. mutta mahdollisimman isoa on usein taloudellisin käyttää, toki maasto, auton kuormitus ja kiihdytyksen kohdenopeus tulee ottaa huomioon ja käyttää sen mukaan niitä vaihteita.
Yritän kiihdyttää mahdollisimman ripeästi, käyttämällä noita n, 3000-4000/rpm, mutta siitä huolimatta auto tuppaa sutimaan koko korttelin välin molemmilla renkailla?... niin siis kesällä...
Pitäiskö noissa V8 koneissa käyttää vähän pienenpiä kierroksia?
ainakaan tarvitse IKINÄ nostaa kierroksia yli 3000:n! Eikä sitä autossa ikinä punaisen lähelle nosteta. Tosin diesel onkin vain parhaille.
Et tainnut lukea että keskustelu oli bensamoottoreista?
Dieseleissä maksimivääntö sijaitsee alemmalla. Minun autoni moottorissa maksimivääntö on 3600 rpm, bensakone siis. Ja arvaa vaan, millaista toffeessa etenemistä on yrittää kiihdyttää bensakoneella 2800 rpm, ja sitten vaihtaa vaihde?
Diesel on hieno ajaa, mutta minulla ei tule tarpeeksi vuotuisia kilometrejä kattamaan dieselveron kuluja. Diesel on niille jotka ajaa paljon.
Tästä aiheesta näyttäisi saavan loputtomasti aihetta kun aina löytyy joku pikku-pilkunviilaus, kuten jo kaksi vastaajaa on löytänyt ;)
Kun tuo pilkunviilauksen viilaamiseen liittyvä kommentti taisi liittyä minun vastaukseeni, niin täytyy koittaa puolustautua:
Eipä tuo ketjun ensimmäinenkään viesti nyt paljon muuta tainnut olla kuin pilkunviilausta. Eikös siihen tulleisiin vastauksiin sitten ole sopiva vastata vielä tarkemmalla viilauksella? ;)
Tämä aihe on minun mielestäni kuitenkin paljon sopivampi pilkun viilaamiselle kuin vaikka se miten kytkimen saa poltettua. Taloudellisen ajotavan opettelusta kun ei kai koskaan voi sanoa olevan muuta kuin hyötyä.
Lisää pilkunviilausta...
"bensamoottori on taloudellisimmillaan suuressa rasituksessa, eli tasaisessa ajossa mahdollisimman suuren vaihteen ollessa kytkettynä. "
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa tuossa muodossa ilmaistuna. Ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan täydellä teholla, ja tällöin jopa parempi kuin dieselmoottorin. Tasaisessa ajossa moottori toimii taloudellisimmillaan maksimiväännön alueella, jonka kierrosluku on yleensä varsin kaukana maksimitehon kierrosluvusta. Puhumattakaan siis siitä, että maksimiteho olisi edes käytössä. Mikäli moottorissa on tarpeeksi tehoa ja vääntöä (yleensä on) taloudellisuus on tasaisessa ajossa vielä parempi vaikka kierrosluku olisikin maksimiväännön alapuolella.
Yleispäteväksi ohjeeksi voikin ympäripyöreästi sanoa polttomoottorin olevan tasaisessa ajossa taloudellisimmillan kun käytössä oleva vaihde on nopeuteen sopiva.
Melkein uskaltaisin väittää, että henkilöautot joissa kannattaa jo 50 km/h nopeudessa vaihtaa neloselle ovat hyvin harvassa. Tällaistakin näkee kuitenkin aika usein väitettävän.
En valitettavasti pysty antamaan esimerkkitapauksia kuin raskaan kaluston puolelta, mutta pistetään nyt sitten kunnolla yli kun kerran sitä pilkkua ruvetiin viilaamaan. Työkalussa siis nopeudella 70-75 km/h hetkellinen keskikulutus oli lauantaina ajotietokoneen näyttämän mukaan suurimmalla vaihteella on siinä 45 litran paikkeilla ja kierroksia suunnilleen n. 1150. Yhden pienemmällä vaihteella kierroksia oli n. 1400 ja hetkellinen keskikulutus tippui johonkin 32 litran paikkeille. Moottorin taloudellinen käyntinopeus on 1200 kierroksesta ylöspäin, mutta tasaisella nopeudella moottori vetää ihan hyvin vielä 1050-1100 kierroksilla. Tässä siis yksi esimerkkitapaus siitä ettei se, kun moottori vielä jaksaa vetää suinkaan tarkoita sen olevan taloudellista edes tasaisella nopeudella.
"Ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan täydellä teholla, ja tällöin jopa parempi kuin dieselmoottorin."
-hyötysuhteella pyritään siihen, että mahdollisimman suuri osa polttoaineen energiasta saadaan käytettyä. siinä on paras hyötysuhde, mutta se on hiukan eri asia kuin taloudellisuusajo, jossa pyritään pelkästään pieneen polttoaineenkulutukseen.
"Mikäli moottorissa on tarpeeksi tehoa ja vääntöä (yleensä on) taloudellisuus on tasaisessa ajossa vielä parempi vaikka kierrosluku olisikin maksimiväännön alapuolella."
-kyllä. ison vaihteen ja pienten kierrosten ajatus bensamoottorissa on yrittää 'nostaa' moottorin puristussuhdetta antamalla sille paljon vastusta. dieseleissä tätä ongelmaa ei ole, kun puristussuhde on jo valmiiksi korkea. eli mitä korkeampi puristussuhde sen taloudellisempi (siis vähemmän vie bensaa). mutta tässävaiheessa hyötysuhde on jo hyvä, koska moottoriin syötetään pieni tilkka polttoainetta ja se liikuttaa autoa suhteellisen lujaa kun on iso vaihde päällä. eli tässätapauksessa auto työskentelee kovassa kuormituksessa, eli iso vaihde päällä. tuossa tilanteessa käytetään miltei kaikki moottorin alakierroksilla antamat tehot, eli hyötysuhde on aika hyvä.
"Melkein uskaltaisin väittää, että henkilöautot joissa kannattaa jo 50 km/h nopeudessa vaihtaa neloselle ovat hyvin harvassa. Tällaistakin näkee kuitenkin aika usein väitettävän. "
-riippuu täysin vaihteiston välityksistä. mutta kyllä siinä oman kokemukseni perusteella säästää bensaa jos saa tiputettua kierrokset 2500 > 1800 rpm. sama nopeus isommalla vaihteella, jaksaa vetää tasaisella hyvin, ja vitostakin voi jo harkita.
mutta sinulla on ilmeisesti kokemusta dieselautoista, niille tuo kierrosten käyttäminen ei ole niin herkkää kulutuksen kannalta, mutta bensakoneessa tuollainen alkaa jo tuntumaan.
"..yksi esimerkkitapaus siitä ettei se, kun moottori vielä jaksaa vetää suinkaan tarkoita sen olevan taloudellista edes tasaisella nopeudella."
-jos joutui painamaan isolla vaihteella kaasua kohtuuttomasti, niin silloin kannatti vaihtaa pienemmälle ja sai kaasun höllättyä ja lisää vääntöä käyttöön.
ps.älä ota viilausjuttua niin henkilökohtaisesti :)
Yhdessä kohdassa yleistettiin asiaa, joten silloinhan se koskee moottoria, johon voi dieselinkin laittaa! :) On meillä vielä bensakin ja on useita ollut, ei nyt niissäkään ole kierrokset noin ylös noussut, siinä 2500-3000.
Itsellä tulee ajoa ylite 30tkm vuodessa.