Mistä tulee maamme ja meikäläisten kutsumanimi?
Sanan Suomi etymologiaa ei liene osoitettu pitävästi?
Finland tullee sanasta Kvinland joka tarkoittaa "Naisten maata".
Jos ei parempaa selitystä löydy, pitäisikö aiheesta saada aikaan yliopistotason tutkimusta?
Suomen nimi
30
5453
Vastaukset
- "seme/häme"...
...sanueesta, joka on lainautunut joskus 2000 eKr. aikoihin mahdollisesti jopa Länsi-Suomessa mutta ainakin Baltiassa puhutusta balttilaisesta kielestä silloiseen kantasuomeen.
Sana tarkoittaa "maa", sekä merkityksessä 'alue' että 'maaperä'.
Venäjän 'zemlja' on samaa juurta. Suomessa tähän sanueeseen liittyy "suomi, häme, jaama, saame..."
Muoto "sheme, shämä" on muuttunut kielirajoja ylittäessään nykyisiksi sanoiksi.
Kvenland liittyy Kainuuseen. Siitä löytyy artikkeleita netistä.
"Finland" -nimistöön ei ole uskottavaa selitystä, sillä tavanomaiset selitys-yritykset ovat vanhentunutta hömppää.
Mm. Tacituksen mainitsemat "fennit" ovat samaa sanajatkumoa, mutta T. ei tarkoittanut niillä suomalaisia vaan saamelaisia. "Finland" voi olla väärinkäsitys?
Se ei perustu skandinaaviseen "löytää, find*" -sanastoon vaikka tälläistä selitystä yritetään tyhmille tarjota.
"Suomi" ja "Häme" ovat siis sama sana eri murreympäristössä ja erilaisia lainautumisia kokeneina.- Forn.Jotr
"Sana tarkoittaa "maa", sekä merkityksessä 'alue' että 'maaperä'. "
Tässä on linkki yhteen englanninkieliseen sivustoon:
http://www.sgr.fi/ct/ct51.html
""Finland" -nimistöön ei ole uskottavaa selitystä, sillä tavanomaiset selitys-yritykset ovat vanhentunutta hömppää."
Tavanomaisia selitys yrityksiä ovat mm yllä mainitsemassani linkissä mainittu fin = vaeltaja, löytäjä.
Toinen on fen joka merkitsee suota, siis Suo(mi).
Oletan että Finland saattaa liittyä nimeen Fin, joka on yleinen miehen nimi Skandinaviassa ja Irlannissa. Myös friiseillä oli kuningas Finn Folkwalding.
Irlannissa Fin on yleinen nimi ja sen vanha merkitys on valkoinen "Irish chroniclers, who use a variety of names for the vikings, often distinguish between dubh (black) and finn (white) foreigners, and this is usually assumed to be a distinction between dark Danes and fair Norwegians."
Yksi ajatus on, että sanat fin ja vin ovat samaa alkuperää. Viikinkien amerikkaa sanottiin Vinlandiksi (viinimaa) eli puheessa se on lähes kuin Finland. - historiamme lyhyt
Forn.Jotr kirjoitti:
"Sana tarkoittaa "maa", sekä merkityksessä 'alue' että 'maaperä'. "
Tässä on linkki yhteen englanninkieliseen sivustoon:
http://www.sgr.fi/ct/ct51.html
""Finland" -nimistöön ei ole uskottavaa selitystä, sillä tavanomaiset selitys-yritykset ovat vanhentunutta hömppää."
Tavanomaisia selitys yrityksiä ovat mm yllä mainitsemassani linkissä mainittu fin = vaeltaja, löytäjä.
Toinen on fen joka merkitsee suota, siis Suo(mi).
Oletan että Finland saattaa liittyä nimeen Fin, joka on yleinen miehen nimi Skandinaviassa ja Irlannissa. Myös friiseillä oli kuningas Finn Folkwalding.
Irlannissa Fin on yleinen nimi ja sen vanha merkitys on valkoinen "Irish chroniclers, who use a variety of names for the vikings, often distinguish between dubh (black) and finn (white) foreigners, and this is usually assumed to be a distinction between dark Danes and fair Norwegians."
Yksi ajatus on, että sanat fin ja vin ovat samaa alkuperää. Viikinkien amerikkaa sanottiin Vinlandiksi (viinimaa) eli puheessa se on lähes kuin Finland.Mummuni *1890 kertoi Suomen tarkoittavan suomaata ja perusteli sen Suomen maastolla, joka on soista ja kitukasvuista männikköä, suuremmaksi osaksi.
Kumpi nimi oli ensin: Suomi vai Finland?
Finni on ruotsalaisten antama nimi pikkuiselle kipeälle näppylälle. Suomi oli finni ruotsalaisen persuksissa. - Tappis555
Forn.Jotr kirjoitti:
"Sana tarkoittaa "maa", sekä merkityksessä 'alue' että 'maaperä'. "
Tässä on linkki yhteen englanninkieliseen sivustoon:
http://www.sgr.fi/ct/ct51.html
""Finland" -nimistöön ei ole uskottavaa selitystä, sillä tavanomaiset selitys-yritykset ovat vanhentunutta hömppää."
Tavanomaisia selitys yrityksiä ovat mm yllä mainitsemassani linkissä mainittu fin = vaeltaja, löytäjä.
Toinen on fen joka merkitsee suota, siis Suo(mi).
Oletan että Finland saattaa liittyä nimeen Fin, joka on yleinen miehen nimi Skandinaviassa ja Irlannissa. Myös friiseillä oli kuningas Finn Folkwalding.
Irlannissa Fin on yleinen nimi ja sen vanha merkitys on valkoinen "Irish chroniclers, who use a variety of names for the vikings, often distinguish between dubh (black) and finn (white) foreigners, and this is usually assumed to be a distinction between dark Danes and fair Norwegians."
Yksi ajatus on, että sanat fin ja vin ovat samaa alkuperää. Viikinkien amerikkaa sanottiin Vinlandiksi (viinimaa) eli puheessa se on lähes kuin Finland.Saksalaisiahan voidaan puhekielessä nimittää fritseiksi, ja jokainen ymmärtää keistä on kyse. Miksei Itämeren ja Suomenlahden itä/pohjoispuolista väkeä voitu lännessä nimittää miehen etunimellä?
"Fin, finn, fen, Fenrir, Finnegan..." sanue kaipaa näemmä tarkempaa tsekkaamista?
Irlannissa tunnettiin Finnegan-jättiläinen, jota ei voi olla rinnastamatta saagojen jätteihin, jotka samoissa lähteissä yhdistetään suomalaisiin: Fornjotr ("muinaisjätti"), Suomen kuningas.
"Fennum" oli Britteinsaarilla Beowulf-kronikan aikaan kansallisuuden nimitys: "Caelic weold fennum", Caelic (Kaleva!?) hallitsi suomalaisia.
Jos fennum, niin fin? - /Tutkain
Tappis555 kirjoitti:
Saksalaisiahan voidaan puhekielessä nimittää fritseiksi, ja jokainen ymmärtää keistä on kyse. Miksei Itämeren ja Suomenlahden itä/pohjoispuolista väkeä voitu lännessä nimittää miehen etunimellä?
"Fin, finn, fen, Fenrir, Finnegan..." sanue kaipaa näemmä tarkempaa tsekkaamista?
Irlannissa tunnettiin Finnegan-jättiläinen, jota ei voi olla rinnastamatta saagojen jätteihin, jotka samoissa lähteissä yhdistetään suomalaisiin: Fornjotr ("muinaisjätti"), Suomen kuningas.
"Fennum" oli Britteinsaarilla Beowulf-kronikan aikaan kansallisuuden nimitys: "Caelic weold fennum", Caelic (Kaleva!?) hallitsi suomalaisia.
Jos fennum, niin fin?"Caelic weold fennum" - hyvinkin mahdollista...
Caelic -> Carelia?
Vai mikä olikaan Kelttien nimi Beofulfissa? ("Keltit hallitsevat suomaita"?) - Forn.Jotr
historiamme lyhyt kirjoitti:
Mummuni *1890 kertoi Suomen tarkoittavan suomaata ja perusteli sen Suomen maastolla, joka on soista ja kitukasvuista männikköä, suuremmaksi osaksi.
Kumpi nimi oli ensin: Suomi vai Finland?
Finni on ruotsalaisten antama nimi pikkuiselle kipeälle näppylälle. Suomi oli finni ruotsalaisen persuksissa."Finni on ruotsalaisten antama nimi pikkuiselle kipeälle näppylälle. Suomi oli finni ruotsalaisen persuksissa."
Ihmeellisiä nuo ruotsalaiset ja varsinkin norjalaiset, kun antavat pojilleen nimen ruotsalaisen persuksen perusteella. - Forn.Jotr
Tappis555 kirjoitti:
Saksalaisiahan voidaan puhekielessä nimittää fritseiksi, ja jokainen ymmärtää keistä on kyse. Miksei Itämeren ja Suomenlahden itä/pohjoispuolista väkeä voitu lännessä nimittää miehen etunimellä?
"Fin, finn, fen, Fenrir, Finnegan..." sanue kaipaa näemmä tarkempaa tsekkaamista?
Irlannissa tunnettiin Finnegan-jättiläinen, jota ei voi olla rinnastamatta saagojen jätteihin, jotka samoissa lähteissä yhdistetään suomalaisiin: Fornjotr ("muinaisjätti"), Suomen kuningas.
"Fennum" oli Britteinsaarilla Beowulf-kronikan aikaan kansallisuuden nimitys: "Caelic weold fennum", Caelic (Kaleva!?) hallitsi suomalaisia.
Jos fennum, niin fin?""Fennum" oli Britteinsaarilla Beowulf-kronikan aikaan kansallisuuden nimitys: "Caelic weold fennum", Caelic (Kaleva!?) hallitsi suomalaisia. "
Ei Beowulf vaan Widsith:
http://www.soton.ac.uk/~enm/widsith.htm - Tappis555
Forn.Jotr kirjoitti:
""Fennum" oli Britteinsaarilla Beowulf-kronikan aikaan kansallisuuden nimitys: "Caelic weold fennum", Caelic (Kaleva!?) hallitsi suomalaisia. "
Ei Beowulf vaan Widsith:
http://www.soton.ac.uk/~enm/widsith.htmTarpeellinen oikaisu. Kiireessä sattuu.
- Kainuuseen
Suomi-sanasta olen kuullut erään tarkoituksen "suomaa". Voisi viitata jääkauden jälkeisiin aikoihin. Maan nousemiseen ja ranta-alueiden soistumiseen pitkiksi ajoiksi.
"seme/häme", maa, venäjäksi zemlja. "Sheme, shämä" ; samantuntuisia nimiä löytyy edelleen Karjalassa. Sjamozera (säämäjärvi), Sjatozera jne.
Mielestäni Wiik on osunut aika lähelle. - Vaka Vanha
Kainuuseen kirjoitti:
Suomi-sanasta olen kuullut erään tarkoituksen "suomaa". Voisi viitata jääkauden jälkeisiin aikoihin. Maan nousemiseen ja ranta-alueiden soistumiseen pitkiksi ajoiksi.
"seme/häme", maa, venäjäksi zemlja. "Sheme, shämä" ; samantuntuisia nimiä löytyy edelleen Karjalassa. Sjamozera (säämäjärvi), Sjatozera jne.
Mielestäni Wiik on osunut aika lähelle.Tuskimpa vain, tai sitten Wiik ei ehkä ole noin koskaan esittänytkään ...
Nimen annolla on aina ollut jokin merkitys, silloin kun on kyse maasta niin nimillä on tarkoitettu oikeutta tai hallintaa, eli nimellä on ollut tarkoituksena kertoa kuka mitäkin maata hallitsee, tai sen omistaa, tai siellä asuu, eli siihen on kytkeytynyt aina jokin oikeus.
Varsinkin isommat maat on yleensä vain nimetty asukkaidensa mukaan, eli kansan tai heimon.
Me pidämme Germaanien asumaa aluetta Saksana, koska pohjoisen rannikon heimo oli Saksi, Eestiä pidämme Virona koska Eestin pohjoisin maakunta on Viru, Englanti on saanut nimensa yhden maakunnan mukaan eli Anglian, jopa Rooman valtakuntaa aikanaan kutsuttiin yhden kaupungin mukaan, josta se oli syntynyt. - pitkinpoikin
Kielitieteilijät selittävät sanojen syntymistä ja muokkautumista kieleen sisältyvien sääntöjen avulla. Tämän mukaisesti esim. muuntuminen suomi->suomu ei ole mahdollinen. Nämä säännöt eivät kuitenkaan sido vieraskielisiä.
Ranskalaiset kysyivät Amerikassa intiaaneilta, mikä vielä kauempana olevan heimon nimi oli. Vastaus oli suomeksi käännettynä ”käärmeet”. Ranskalaiset muokkasivat sanan omalla kielellään muotoon ”xxxxxxsioux”, jossa ioux oli tyypillinen ranskan kieleen kuuluva sanan pääte. Tämä nimi oli englantilaisille liian vaikea, ja niinpä he lyhensivät sen muotoon sioux.
Muinaiset suomalaiset (nykyiset varsinaissuomalaiset) pyydystivät ja söivät paljon kalaa. Ulkomaanpelle yhdisti heimon nimen ”suomi” ja kalan ”suomun” samaksi sanaksi. Näin suomalaisia saattoi kutsua tutulla sanalla ”fin”, josta muokkautui niin ”fenni” kuin ”fena”kin.
Mikä tässä nyt oli vaikeaa. - Forn.Jotr
pitkinpoikin kirjoitti:
Kielitieteilijät selittävät sanojen syntymistä ja muokkautumista kieleen sisältyvien sääntöjen avulla. Tämän mukaisesti esim. muuntuminen suomi->suomu ei ole mahdollinen. Nämä säännöt eivät kuitenkaan sido vieraskielisiä.
Ranskalaiset kysyivät Amerikassa intiaaneilta, mikä vielä kauempana olevan heimon nimi oli. Vastaus oli suomeksi käännettynä ”käärmeet”. Ranskalaiset muokkasivat sanan omalla kielellään muotoon ”xxxxxxsioux”, jossa ioux oli tyypillinen ranskan kieleen kuuluva sanan pääte. Tämä nimi oli englantilaisille liian vaikea, ja niinpä he lyhensivät sen muotoon sioux.
Muinaiset suomalaiset (nykyiset varsinaissuomalaiset) pyydystivät ja söivät paljon kalaa. Ulkomaanpelle yhdisti heimon nimen ”suomi” ja kalan ”suomun” samaksi sanaksi. Näin suomalaisia saattoi kutsua tutulla sanalla ”fin”, josta muokkautui niin ”fenni” kuin ”fena”kin.
Mikä tässä nyt oli vaikeaa."Ranskalaiset kysyivät Amerikassa intiaaneilta, mikä vielä kauempana olevan heimon nimi oli. Vastaus oli suomeksi käännettynä ”käärmeet”"
Keneltäköhän naapurit kysyivät minkäs nimisä nuo suomalaiset ovat?
"Ulkomaanpelle yhdisti heimon nimen ”suomi” ja kalan ”suomun” samaksi sanaksi. Näin suomalaisia saattoi kutsua tutulla sanalla ”fin”, josta muokkautui niin ”fenni” kuin ”fena”kin. "
Sekoittivat suomu ja evän, niinkö? Aika monta sanasekoilua tarvittiin. Kun fenni on keksitty on suomi saattanut olla pikemminkin soome tai soomi. - pitkinpoikin
Forn.Jotr kirjoitti:
"Ranskalaiset kysyivät Amerikassa intiaaneilta, mikä vielä kauempana olevan heimon nimi oli. Vastaus oli suomeksi käännettynä ”käärmeet”"
Keneltäköhän naapurit kysyivät minkäs nimisä nuo suomalaiset ovat?
"Ulkomaanpelle yhdisti heimon nimen ”suomi” ja kalan ”suomun” samaksi sanaksi. Näin suomalaisia saattoi kutsua tutulla sanalla ”fin”, josta muokkautui niin ”fenni” kuin ”fena”kin. "
Sekoittivat suomu ja evän, niinkö? Aika monta sanasekoilua tarvittiin. Kun fenni on keksitty on suomi saattanut olla pikemminkin soome tai soomi."Keneltäköhän naapurit kysyivät minkäs nimisä nuo suomalaiset ovat?"
Et tajunnut ajatusta. Lisäsekoilun uhallakin kerron: "Kun sanat, erityisesti nimet, lainautuvat kielestä toiseen, ei säännöt päde. Riittää kun lainattu sana karakteristisoi alkuperäistä kohdetta, tai sana ymmärretään jonkin tutun oman sanan käännökseksi, tai sana on jotenkin muuten helppo muistaa.
"Sekoittivat suomu ja evän, niinkö? Aika monta sanasekoilua tarvittiin".
Tarvitset hiukan johdattelua. Kansa, (varsinais)suomalaiset syö vieraskielisen henkilön mielestä erikoisen paljon kalaa, keväällä tuskin syödään mitään muuta. Kaloilla on sekä eviä, että suomuja. Molemmat poistetaan ennen kalan syömistä. Vieraskielinen huomaa, että poistettavista osista käytetään samaa sanaa kuin itse kansasta. Vierakielinen saa tässä tapauksessa ahaa-elämyksen.
"Kun fenni on keksitty on suomi saattanut olla pikemminkin soome tai soomi."
Kerro nyt vielä, mikä suomu oli, jotta perustelussasi olisi vähän järkeä. - Forn.Jotr
pitkinpoikin kirjoitti:
"Keneltäköhän naapurit kysyivät minkäs nimisä nuo suomalaiset ovat?"
Et tajunnut ajatusta. Lisäsekoilun uhallakin kerron: "Kun sanat, erityisesti nimet, lainautuvat kielestä toiseen, ei säännöt päde. Riittää kun lainattu sana karakteristisoi alkuperäistä kohdetta, tai sana ymmärretään jonkin tutun oman sanan käännökseksi, tai sana on jotenkin muuten helppo muistaa.
"Sekoittivat suomu ja evän, niinkö? Aika monta sanasekoilua tarvittiin".
Tarvitset hiukan johdattelua. Kansa, (varsinais)suomalaiset syö vieraskielisen henkilön mielestä erikoisen paljon kalaa, keväällä tuskin syödään mitään muuta. Kaloilla on sekä eviä, että suomuja. Molemmat poistetaan ennen kalan syömistä. Vieraskielinen huomaa, että poistettavista osista käytetään samaa sanaa kuin itse kansasta. Vierakielinen saa tässä tapauksessa ahaa-elämyksen.
"Kun fenni on keksitty on suomi saattanut olla pikemminkin soome tai soomi."
Kerro nyt vielä, mikä suomu oli, jotta perustelussasi olisi vähän järkeä.Evä, suomu, suomi ja germaaninen evää tarkoittava sana tarvitsee melkoisen ahaa-elämyksen, jonka ilmeisesti sait intiaaniheimon nimenannosta kertovasta tarinasta.
"Kerro nyt vielä, mikä suomu oli, jotta perustelussasi olisi vähän järkeä."
Putosin kärryiltä. - kyvyn
pitkinpoikin kirjoitti:
Kielitieteilijät selittävät sanojen syntymistä ja muokkautumista kieleen sisältyvien sääntöjen avulla. Tämän mukaisesti esim. muuntuminen suomi->suomu ei ole mahdollinen. Nämä säännöt eivät kuitenkaan sido vieraskielisiä.
Ranskalaiset kysyivät Amerikassa intiaaneilta, mikä vielä kauempana olevan heimon nimi oli. Vastaus oli suomeksi käännettynä ”käärmeet”. Ranskalaiset muokkasivat sanan omalla kielellään muotoon ”xxxxxxsioux”, jossa ioux oli tyypillinen ranskan kieleen kuuluva sanan pääte. Tämä nimi oli englantilaisille liian vaikea, ja niinpä he lyhensivät sen muotoon sioux.
Muinaiset suomalaiset (nykyiset varsinaissuomalaiset) pyydystivät ja söivät paljon kalaa. Ulkomaanpelle yhdisti heimon nimen ”suomi” ja kalan ”suomun” samaksi sanaksi. Näin suomalaisia saattoi kutsua tutulla sanalla ”fin”, josta muokkautui niin ”fenni” kuin ”fena”kin.
Mikä tässä nyt oli vaikeaa.nauttia kalaruoasta, jos ei tajua, että suomut ja evät kuuluvat kalaruoan jätteisiin.
- Lingvisti
> > > "Kumpi nimi oli ensin: Suomi vai Finland?"
'Suomi' oli ennen 'Finlandia' kuten myös 'Turku' oli jo ennen 'Åboa'.
Mutta koko nyky-Suomen aluetta merkitsemään sana 'suomi' laajeni
vasta 1800-luvulla kansallisvaltion syntymisen myötä.
Aura-joen varrella ja Varsinais-Suomessa on niin paljon slaavilaisperäisiä
sanoja kuten 'suomi', 'turku', 'koroinen', 'kupittaa' .. ja suomenkielessä
kirkollisia termejä 'pappi', 'risti', että kielitieteen kannalta tuolla alueella
on täytynyt olla ennen ristiretkiä (1200-lukua) merkittävää slaavilaista
kristittyä asutusta - tai ainakin kauppapaikka!
- Valitettavaa on tietysti se, että Varsinais-Suomessa ei ole tehty
arkeologisia tutkimuksia ajalta ennen ristiretkiä, joten siltä puolelta
kielitiede ei saa vahvistusta.
’Sveojen’ maasta tehdyt ensimmäiset ristiretket eivät suuntautuneet
lähimmille alueille, so. Ahvenanmaalle ja Aurajoelle, vaan pohjoisempaan
Kokemäenjoen seuduille, mikä sekin viittaa siihen, että tuolla alueella
on jo ollut vakiintunutta asutusta.
Kielitieteilijät pitävätkin balttilais-slaavilaista sanajuurta ’zem-’, (latviaksi)
’zeme’, merkityksessä ’maa’, sanan ’Suomi’ alkuperänä.
Vastaava sana löytyy myös muista Itämeren slaavilaisista kielistä:
’ziemia’ (puola), земля, ’zemlja’ (venäjä), ’zeme’ (tshekki).
Slaavithan alunperin asuttivat Elben ja Karpaattien välistä aluetta ja
Itämeren etelärannikkoa.
Lähde:
“… was suggested by Koivulehto (in Virittäjä 1993). In his opinion
the same Baltic word (Lithuanian) zem-, (Latvian) zeme 'land', often
considered to be at the origin of the words (Finnish) Häme and
(Sami) N sabme 'Sami, Lapp; Lapland; Sami language', sabmelas
'Sami, Lapp(ish)', can also be seen in the origin of Suomi.”
http://www.sgr.fi/ct/ct51.html- "Lingvisti"? Höh.
"Mutta koko nyky-Suomen aluetta merkitsemään sana 'suomi' laajeni
vasta 1800-luvulla kansallisvaltion syntymisen myötä."
Kustaa Vaasa nimitti itsensä "Suomen suuriruhtinaaksi", ja "Suomi" -nimike oli jo tuolloin laajentunut koko hallintoalueeseen Itämeren itäpuolella (Suomenlahden pohj.puolella).
Kun Venäjä riisti Ruotsin kruunulta Laatokan- ja Kannaksen Karjalat, Käkisalman-läänin, tätä aluetta nimitettiin "Vanhaksi Suomeksi" siitä alkaen. Se oli siis mielletty osaksi Suomea.
Alue palautui muun Suomen yhteyteen v.1809 kun Aleksanteri Venäjän keisari liitti koko maan valtakuntaansa 'suuriruhtinaskuntana', paikallisen lainsäädännön säilyttäen.
Venäjä ei tehnyt Suomesta autonomista suuriruhtinaskuntaa, vaan otti sen haltuunsa sellaisena. Autonomiaa ei Ruotsin aikana ollut, mutta sellainen syntyi lainsäädäntöyhteyden katketessa Tukholmaan.
Jo 1700-luvulla, venäläisten miehittäessä Suomea Katariina Suuren aikana, Sprengportenit ym. Suomen Ruotsista irtoamista kannattavat olivat jo sopineet Venäjän kanssa "Suomen kuningaskunnan" muodostamisesta personaaliyhteydessä Venäjään. Eli valtaiskuimella olisi ollut Venäjän hallitsija tai hänen poikansa.
Kun ruotsalaiset historioitsijat alkoivat juuri niihin aikoihin siivoamaan kirjoja ja arkistoja maininnoista "Suomen kuningaskunnasta" ennen Ruotsin-valtaa, se liittyy juuri tähän.
On oikeastaan vahinko, ettei silloinen suunnitelma toteutunut. Olisimme päässeet sukupolvea aiemmin eroon taantuvasta Ruotsista, ja saaneet vähintään saman autonomian kuin Aleksanterilta.
Maanpetturihan Sprengporten oli silloisen lain mukaan, mutta hänen petoksestaan oli hyötyä Suomelle vielä 100 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Venäjään liitettyyn Suomeen palasi myös Armfelt, jonka keisari kutsui tänne järjestelemään asioita.
Svean valtakunnalle ja kuninkaalle uskollisuuttaan aikoinaan vannonut Armfelt varmisti kääntymyksellään sen, ettei Suomeen tuotu vielä 1800-luvun alussa venäläismis-mielistä virkaeliittiä, vaan keisari käytti vanhaa ruotsinvallan aikaista porukkaa.
Suomi oli hyvinkin kansallinen kokonaisuus ja valtio jo ennen teikäläisten parjaamaa "kansallisuusaatetta". - lingvisti
"Lingvisti"? Höh. kirjoitti:
"Mutta koko nyky-Suomen aluetta merkitsemään sana 'suomi' laajeni
vasta 1800-luvulla kansallisvaltion syntymisen myötä."
Kustaa Vaasa nimitti itsensä "Suomen suuriruhtinaaksi", ja "Suomi" -nimike oli jo tuolloin laajentunut koko hallintoalueeseen Itämeren itäpuolella (Suomenlahden pohj.puolella).
Kun Venäjä riisti Ruotsin kruunulta Laatokan- ja Kannaksen Karjalat, Käkisalman-läänin, tätä aluetta nimitettiin "Vanhaksi Suomeksi" siitä alkaen. Se oli siis mielletty osaksi Suomea.
Alue palautui muun Suomen yhteyteen v.1809 kun Aleksanteri Venäjän keisari liitti koko maan valtakuntaansa 'suuriruhtinaskuntana', paikallisen lainsäädännön säilyttäen.
Venäjä ei tehnyt Suomesta autonomista suuriruhtinaskuntaa, vaan otti sen haltuunsa sellaisena. Autonomiaa ei Ruotsin aikana ollut, mutta sellainen syntyi lainsäädäntöyhteyden katketessa Tukholmaan.
Jo 1700-luvulla, venäläisten miehittäessä Suomea Katariina Suuren aikana, Sprengportenit ym. Suomen Ruotsista irtoamista kannattavat olivat jo sopineet Venäjän kanssa "Suomen kuningaskunnan" muodostamisesta personaaliyhteydessä Venäjään. Eli valtaiskuimella olisi ollut Venäjän hallitsija tai hänen poikansa.
Kun ruotsalaiset historioitsijat alkoivat juuri niihin aikoihin siivoamaan kirjoja ja arkistoja maininnoista "Suomen kuningaskunnasta" ennen Ruotsin-valtaa, se liittyy juuri tähän.
On oikeastaan vahinko, ettei silloinen suunnitelma toteutunut. Olisimme päässeet sukupolvea aiemmin eroon taantuvasta Ruotsista, ja saaneet vähintään saman autonomian kuin Aleksanterilta.
Maanpetturihan Sprengporten oli silloisen lain mukaan, mutta hänen petoksestaan oli hyötyä Suomelle vielä 100 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Venäjään liitettyyn Suomeen palasi myös Armfelt, jonka keisari kutsui tänne järjestelemään asioita.
Svean valtakunnalle ja kuninkaalle uskollisuuttaan aikoinaan vannonut Armfelt varmisti kääntymyksellään sen, ettei Suomeen tuotu vielä 1800-luvun alussa venäläismis-mielistä virkaeliittiä, vaan keisari käytti vanhaa ruotsinvallan aikaista porukkaa.
Suomi oli hyvinkin kansallinen kokonaisuus ja valtio jo ennen teikäläisten parjaamaa "kansallisuusaatetta".< "teikäläisten parjaamaa "kansallisuusaatetta".
- Onkohan sinulla luki-häiriö vai ...? Eihän tässä ollut mitään mainintaa
kansallisuusaatteesta sen parjaamisesta puhumattakaan!
Kansallisuusaatteessa ei sinänsä mitään pahaa ole kunhan se vain pysyy
tietyissä puitteissa, eikä ajauduta noihin sinun "natsistisilta" haiskahtaviin
näkemyksiin.
Tuo sinun maailmankuvasi on vaan niin yksinkertainen:
- Josko nyt voisit aluksi ymmärtää, että vielä 1800-luvulla meillä ei ollut
.. ei kännyköitä, ei telkkareita, eikä edes radiota; eikä meillä ollut oikeastaan
rautateitä, eikä edes maanteitä, niin palataan sitten asiaan tarkemmin.
Minusta on hiukkasen turhauttavaa lähteä keskustelemaan näistä asioista
peruskoulun opetuksen pohjalta!
Hyvä lähdeteos sinullekin voisi olla vaikkapa Juhani Ahon ”rautatie” vain
noin sadan vuoden takaa! Ei ne mökin Matti ja Maija tuolloin mistään
kansallisaatteesta tai kansallisvaltiosta paljoakaan piitanneet.
Ihmisen mieli ja tietoisuus ympäröivästä maailmasta vielä tuolloin oli
hyvin rajoittunut! - suomalaismies.
"Lingvisti"? Höh. kirjoitti:
"Mutta koko nyky-Suomen aluetta merkitsemään sana 'suomi' laajeni
vasta 1800-luvulla kansallisvaltion syntymisen myötä."
Kustaa Vaasa nimitti itsensä "Suomen suuriruhtinaaksi", ja "Suomi" -nimike oli jo tuolloin laajentunut koko hallintoalueeseen Itämeren itäpuolella (Suomenlahden pohj.puolella).
Kun Venäjä riisti Ruotsin kruunulta Laatokan- ja Kannaksen Karjalat, Käkisalman-läänin, tätä aluetta nimitettiin "Vanhaksi Suomeksi" siitä alkaen. Se oli siis mielletty osaksi Suomea.
Alue palautui muun Suomen yhteyteen v.1809 kun Aleksanteri Venäjän keisari liitti koko maan valtakuntaansa 'suuriruhtinaskuntana', paikallisen lainsäädännön säilyttäen.
Venäjä ei tehnyt Suomesta autonomista suuriruhtinaskuntaa, vaan otti sen haltuunsa sellaisena. Autonomiaa ei Ruotsin aikana ollut, mutta sellainen syntyi lainsäädäntöyhteyden katketessa Tukholmaan.
Jo 1700-luvulla, venäläisten miehittäessä Suomea Katariina Suuren aikana, Sprengportenit ym. Suomen Ruotsista irtoamista kannattavat olivat jo sopineet Venäjän kanssa "Suomen kuningaskunnan" muodostamisesta personaaliyhteydessä Venäjään. Eli valtaiskuimella olisi ollut Venäjän hallitsija tai hänen poikansa.
Kun ruotsalaiset historioitsijat alkoivat juuri niihin aikoihin siivoamaan kirjoja ja arkistoja maininnoista "Suomen kuningaskunnasta" ennen Ruotsin-valtaa, se liittyy juuri tähän.
On oikeastaan vahinko, ettei silloinen suunnitelma toteutunut. Olisimme päässeet sukupolvea aiemmin eroon taantuvasta Ruotsista, ja saaneet vähintään saman autonomian kuin Aleksanterilta.
Maanpetturihan Sprengporten oli silloisen lain mukaan, mutta hänen petoksestaan oli hyötyä Suomelle vielä 100 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Venäjään liitettyyn Suomeen palasi myös Armfelt, jonka keisari kutsui tänne järjestelemään asioita.
Svean valtakunnalle ja kuninkaalle uskollisuuttaan aikoinaan vannonut Armfelt varmisti kääntymyksellään sen, ettei Suomeen tuotu vielä 1800-luvun alussa venäläismis-mielistä virkaeliittiä, vaan keisari käytti vanhaa ruotsinvallan aikaista porukkaa.
Suomi oli hyvinkin kansallinen kokonaisuus ja valtio jo ennen teikäläisten parjaamaa "kansallisuusaatetta".- !?
- kuningatar Kristiina
"Lingvisti"? Höh. kirjoitti:
"Mutta koko nyky-Suomen aluetta merkitsemään sana 'suomi' laajeni
vasta 1800-luvulla kansallisvaltion syntymisen myötä."
Kustaa Vaasa nimitti itsensä "Suomen suuriruhtinaaksi", ja "Suomi" -nimike oli jo tuolloin laajentunut koko hallintoalueeseen Itämeren itäpuolella (Suomenlahden pohj.puolella).
Kun Venäjä riisti Ruotsin kruunulta Laatokan- ja Kannaksen Karjalat, Käkisalman-läänin, tätä aluetta nimitettiin "Vanhaksi Suomeksi" siitä alkaen. Se oli siis mielletty osaksi Suomea.
Alue palautui muun Suomen yhteyteen v.1809 kun Aleksanteri Venäjän keisari liitti koko maan valtakuntaansa 'suuriruhtinaskuntana', paikallisen lainsäädännön säilyttäen.
Venäjä ei tehnyt Suomesta autonomista suuriruhtinaskuntaa, vaan otti sen haltuunsa sellaisena. Autonomiaa ei Ruotsin aikana ollut, mutta sellainen syntyi lainsäädäntöyhteyden katketessa Tukholmaan.
Jo 1700-luvulla, venäläisten miehittäessä Suomea Katariina Suuren aikana, Sprengportenit ym. Suomen Ruotsista irtoamista kannattavat olivat jo sopineet Venäjän kanssa "Suomen kuningaskunnan" muodostamisesta personaaliyhteydessä Venäjään. Eli valtaiskuimella olisi ollut Venäjän hallitsija tai hänen poikansa.
Kun ruotsalaiset historioitsijat alkoivat juuri niihin aikoihin siivoamaan kirjoja ja arkistoja maininnoista "Suomen kuningaskunnasta" ennen Ruotsin-valtaa, se liittyy juuri tähän.
On oikeastaan vahinko, ettei silloinen suunnitelma toteutunut. Olisimme päässeet sukupolvea aiemmin eroon taantuvasta Ruotsista, ja saaneet vähintään saman autonomian kuin Aleksanterilta.
Maanpetturihan Sprengporten oli silloisen lain mukaan, mutta hänen petoksestaan oli hyötyä Suomelle vielä 100 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Venäjään liitettyyn Suomeen palasi myös Armfelt, jonka keisari kutsui tänne järjestelemään asioita.
Svean valtakunnalle ja kuninkaalle uskollisuuttaan aikoinaan vannonut Armfelt varmisti kääntymyksellään sen, ettei Suomeen tuotu vielä 1800-luvun alussa venäläismis-mielistä virkaeliittiä, vaan keisari käytti vanhaa ruotsinvallan aikaista porukkaa.
Suomi oli hyvinkin kansallinen kokonaisuus ja valtio jo ennen teikäläisten parjaamaa "kansallisuusaatetta".Minusta olisi hienoa jos Suomessakin luettaisiin uusinta Ruotsin historiankirjoitusta.
Tässä suhteessa ehdoton ykkösnimi lienee Peter Englund;
http://www.peterenglund.com/index.shtml
Englundin viimeinen kirja on kuningatar Kristiinasta, Kustaa II Aadolfin tyttärestä,
joka luopui kruunusta, kääntyi katolilaisuuteen ja muutti Roomaan.
Meidän akateemikko Ylikangas on vielä muurien murtajana ja pinttyneiden kiihko-
kansallisten näkemysten alas ajajana 'kuoropoika', ainakin Englundiin verrattuna.
Englundin teoksessa ”Oövervinnerlige” kuningas Kustaa X Aadolfkaan ei tainnut
kovin syvällisiä kansallisaatteita 1650-luvulla vielä ajaa!? Kustaan isä oli saksalainen
Pfalzin kreivi ja hänen äitinsä Kustaa II Aadolfin sisko Katariina. - sanasta
Suomen nimi tulee sanasta Suomaa koska suomessa on eniten soita, uskokaa tai älkää.
- Vaka Vanha
Suomi nimenä tulee Suomenlahdesta, eli Suomalaisten lahdesta.
Kun katsotaan Itämeren suomalaisia kansoja, niin huomataan yksi piirre mitä ei nämä "slavinistit" ole ottaneet huomioon.
Suomi viron kielellä tarkoittaa vaajaa tai kalan kolmiomaista evää, joskus myös kalaa.
Itseasiassa vatjan kielellä sana vatja tarkoittaa samaa ja Vepsän kielelä sana Vepsä, eli vaajaa tai talttaa.
Silloin kyseessä olisikin uskontoon liittyvä piirre, joka on yhdistänyt Itämeren Suomalaisia kansoja ja antanut nimen koko Suomen lahdelle.
Varsinais-suomi olisi silloin ollut todennäköisesti rajamaakunta, joka on kantanut nimeä merkiksi sitä hallinneesta kansasta, heimosta tai uskonnosta, joka olisi yhdistänyt sen Suomenlahden itä- ja etelä rannalle.
Nämä kaikki heimot ja kansat on sen verran vanhoja, että ne on kantaneet oma nimeä jo ennen slaavilaisten tuloa alueelle, edes kaupankäyntiin.- Forn.Jotr
"Suomi viron kielellä tarkoittaa vaajaa tai kalan kolmiomaista evää, joskus myös kalaa.
Itseasiassa vatjan kielellä sana vatja tarkoittaa samaa ja Vepsän kielelä sana Vepsä, eli vaajaa tai talttaa. "
Tässähän onkin tietoa Ukonvaajasta eli Ukonkirveestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukonkirves - wikipedia!
Forn.Jotr kirjoitti:
"Suomi viron kielellä tarkoittaa vaajaa tai kalan kolmiomaista evää, joskus myös kalaa.
Itseasiassa vatjan kielellä sana vatja tarkoittaa samaa ja Vepsän kielelä sana Vepsä, eli vaajaa tai talttaa. "
Tässähän onkin tietoa Ukonvaajasta eli Ukonkirveestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/UkonkirvesTaitaapi tuo juttu olla Fornjotrin omaa Wikipediaan tunkemaa MYTOLOGIAA.
Ei tuossa artikkelissa ainakaan historiatieteen kannalta ole mitään JÄRKEÄ! - Forn.Jotr
wikipedia! kirjoitti:
Taitaapi tuo juttu olla Fornjotrin omaa Wikipediaan tunkemaa MYTOLOGIAA.
Ei tuossa artikkelissa ainakaan historiatieteen kannalta ole mitään JÄRKEÄ!"Ei tuossa artikkelissa ainakaan historiatieteen kannalta ole mitään JÄRKEÄ!"
Oliko tuossa?
Tässä kuitenkin vähän pidempi tarina samasta aiheesta:
http://www.kuriositeettikabi.net/numero3/Ukonvaaja.htm - täytyy tutustua, mutta ..
Forn.Jotr kirjoitti:
"Ei tuossa artikkelissa ainakaan historiatieteen kannalta ole mitään JÄRKEÄ!"
Oliko tuossa?
Tässä kuitenkin vähän pidempi tarina samasta aiheesta:
http://www.kuriositeettikabi.net/numero3/Ukonvaaja.htmKiitos!
Täytyy tutustua, mutta kummallista, että tuota ei ollut mainittu lähteeksi?
Toisaalta täällä verkossa on niin mielettömästi kaikenlaista roskaa ja törkeitä
väärennöksiä ( > 90%), niin sitä on pakko suhtautua erittäin varauksellisesti
kaikkeen! - Vaka Vanha
Forn.Jotr kirjoitti:
"Ei tuossa artikkelissa ainakaan historiatieteen kannalta ole mitään JÄRKEÄ!"
Oliko tuossa?
Tässä kuitenkin vähän pidempi tarina samasta aiheesta:
http://www.kuriositeettikabi.net/numero3/Ukonvaaja.htmPitääpä lukaista ...
- Forn.Jotr
Eräs mielenkiintoinen seikka on Sverigen etymologia.
Sverige tulee sanasta svearike, sviar ja latinan suiones.
Erään teorian mukaan svi on alunperin indoeurooppalaisesta sanasta *suos, joka merkitsi meidän omaa. Aika lähellä muuten sanaa suomi. Yhteensattumaako vain?- Sika-Kyösti
Roomalaiset tunsivat ruotsalaiset sian-palvojina, eli svioneina.
Saksan "schweinehunde" tarkoitti alunperin "ruotsalais-koiraa", mutta merkitys on myöhemmin laajentunut myös muihin etniteetteihin.
Suomi -nimi syntyi viimeisten tutkimusten mukaan näin: Tänne tuli savolaisia, jotka kysyivät paikallisilta, mikä tämän paikan nimi on. "Saami", sanoivat alkuasukkaat. Seuraavaksi tuli muita heimoja, jotka kyselivät savolaisilta paikan nimeä. "Suami", sanoivat savolaiset. Siitä se sitten muuttui vähitellen Suomeksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781805Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161504
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191193En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121184Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61172hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121136Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291121Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71104