Adventistit eivät hyväksy ”kerran pelastettu, aina pelastettu” –opetusta. Ihminen voi valinnoillaan luopua Kristuksesta. Tutkivalla tuomiolla valintamme vahvistetaan lopullisesti. Tuomion ilosanoma on että jos pysymme uskollisina Jeesukselle ja vetoamme hänen vanhurskauteensa, hän on meidän sijaisemme, kun nimemme otetaan esiin tuomiolla ja meidät sinetöidään pelastukseen jonka hän on lahjaksi antanut.
Pelastumme uskosta, emme teoista (Room.3:28) mutta yhtä varmasti meidät tuomitaan tekojemme perusteella (Saarn.3:17; 12:14; 2.Kor.5:10; 1.Piet.1:17). Hyvät teot todistavat aidosta uskosta Kristukseen.
Pelastumme uskosta, emme teoista (Room.3:28) mutta yhtä varmasti meidät tuomitaan tekojemme perusteella (Saarn.3:17; 12:14; 2.Kor.5:10; 1.Piet.1:17). Hyvät teot todistavat aidosta uskosta Kristukseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ettei mene oikein. Eihän tuossa ole enää paljonkaan viilattavaa, kunhan sen tutkivan tuomion unohdat aktiivisesti pois.
Tutkiva tuomio
”Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen tuomittaviksi, toisten taas seuraavat jäljestäpäin” 1.Tim.5:24
Tutkivan tuomion ja syntien pois pyyhkimisen tulee tapahtua ennen Herran toista tulemusta. Koska kuolleet tuomitaan kirjoihin kirjoitettujen tekojen mukaan, on mahdotonta, että synnit pyyhittäisiin pois ennen oikeudenkäyntiä, jossa heidän asiansa tutkitaan.—Kun tutkiva tuomio päättyy, Kristus saapuu ja palkitsee jokaisen tekojensa mukaan.
Kaikki tuomitaan kirjaan kirjoitettujen tekojensa mukaan ja palkitaan tekojensa mukaan. Tämä tuomio ei tapahdu ihmisen kuollessa.
Vertauskuvallisessa pyhäkössä ylimmäinen pappi toimitettuaan sovituksen Israelin kansan puolesta astui esiin ja siunasi seurakunnan. Niin Kristuskin välittäjäntyönsä päätyttyä ilmestyy ” ilman syntiä pelastukseksi” siunaamaan häntä odottavan kansan iankaikkisella elämällä. Kuten pappi puhdistaessaan pyhäkön synnistä siirsi synnit vuohen päälle, niin Kristuskin panee kaikki synnit saatanan kannettavaksi. Vuohi joka kantoi Israelin syntejä, lähetettiin autiomaahan; samoin saatana, joka saa kannettavikseen kaikki synnit, joita hän on saanut Jumalan kansan tekemään, kahlehditaan tuhannen vuoden ajaksi maahan, joka silloin on autio ja asumaton. Sitten hän viimeinkin kärsii täyden rangaistuksen synnistä tulessa, joka tuhoaa kaikki jumalattomat.
Muutamat, niin, vain muutamat maailman lukemattomista ihmisistä pelastuvat iankaikkiseen elämään. Suuret joukot, jotka eivät ole totuuden kuuliaisuudessa kasvattaneet sieluaan täydelliseksi (Kristuksessa) tuomitaan toiseen kuolemaan (tulijärveen).
Kun katuvien kristittyjen synnit poistetaan pyhäköstä, jumalan kansan joukossa tulee myös maan päällä tapahtua erityistä puhdistautumista ja syntien hylkäämistä.
Ellen White (FLB 213, The Faith I Live By)
Mikään kristillinen kirkkokunta tai suuntaus - ei adventismia vanhempi eikä heitä uudempi - ole koskaan löytänyt Raamatusta sellaista oppia eikä hyväksynyt tätä adventismin luonteenomaisinta oppirakennelmaa eli ns. pyhäkköoppia (tutkivaa tuomiota). UT:ssa Heprealaiskirje on selkeässä ristiriidassa adventistisen pyhäkköopin kanssa: viimeiset päivät olivat tulleet jo Jeesuksen Kristuksen aikana, Kristus uhrasi itsensä aikojen lopulla kertakaikkisesti ja täydellisesti ja Kristus oli jo heti taivaaseen astumisensa jälkeen mennyt kaikkein pyhimpään Jumalan oikealle puolelle (Hepr.1:1-3; 8:1; 9:26), eikä taivaassa ole mitään kirjaimellista kopiota mooseslaisesta pyhäkköteltasta eri "osastoineen".
Ihminen pelastuu tosiaan yksin uskosta ja armosta Jeesuksen veren sovituksen tähden.
Kuuliaisuus ja rakkaus Jumalaan tekevät ihmisen mielen nöyräksi ja taipusaksi ja sitä kautta hyviin tekoihin, joita Jumala on itsekullekin tarkoittanut.
Sanotaanhan raamatussa, että monet luopuvat uskosta.
Ihminen voi kääntyä tieltään. Usein saattaa vielä kuolinvuoteelakin kirosanat raikua!
Laki on se joka tuomitsee.
Ei Jumala umpimähkään ketään tuomitse.