Kirkolla menee lukujen valossa huonosti. Viime vuonna kastettuja luterilaisia tuli varmaan 10000 enemmän kuin kuolleita seurakunnan jäseniä. Kirkosta lienee noin 40000 eronnut ja noin 10000 liittynyt, joten kirkon väkiluku putoaisi osapuilleen 20000. Väestön väheneminen on toki pienempää kuin 1970 ja 1977, mutta niin suurta, että kirkko ei uskalla tehdä päätöksiä Raamatun vaan gallupien pohjalta.
Kirkon ote nuorisosta heikkenee. Vuonna 1980 kirjon varhaisnuorisotyöhön (7-14 vuotta) osallistui 21,8 % nuorista (2000 vielä 16,0 ja 2005 enää 13,7 %), nuorisotyöhön (15-18 vuotta) 13,7 % (2000 vielä 8,0 % ja 2005 enää 6,4 %). Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää miksi koulujen uskonnonopetus on kirkolle elintärkeätä. Näiden lukujen valossa on vaikea ymmärtää miksi vapaa-ajattelijat eivät tee mitään et-opetuksen (ja ennen kaikkea siellä olevien opiskelijoiden) hyväksi.
Vuonna 2000 oli diakoniatyön asiakaskontakteja lähes 900 000, mutta 2005 enää 542 000, joten kirkon suhde väestöön ohenee yhä enemmän kauneimmat joululaulut –tasolle. Kirkolle on erittäin tärkeätä luoda mielikuva kaikkien yhteisestä kirkosta, josta eroaa vain itsekkäät, ahneet materialistit. Kirkko haluaa ainakin haudata kaikki pakanat, jotta ihmiset pysyisivät kirkossa edes kristillisten hautajaisten tähden.
Vuonna 2000 lapsista jätettiin kastamatta 11,3 % (vuonna 2005 jo 14,4 % kasvua 27 %), rippikoulun jätti väliin vuonna 2000 9,6 % (2005 jo 12,1 %, kasvua 26 %). Vuosina 2000-2005 kirkkoon kuulumattomien osuus nousi vain 15,0%:sta 16,9 % (kasvua 13 %). Häistä kirkon osuus on jo pienempi kuin sen osuus koko väestöstä. Kirkkoon kuulumattomat tarvitsevat yhä harvemmin kirkonmiehiä juhliinsa.
Veikkaan, että 2006:n luvut paranevat edellisestä vuodesta. Kirkosta erotaan perinteisesti laman aikana enemmän kuin noususuhdanteen aikana. Nouseva euribor lupaa hyvää ensi vuodelle ja seuraavan vuoden laskeva taloudellinen kasvu voi jo räjäyttää pankin.
Kirkon ote nuorisosta heikkenee. Vuonna 1980 kirjon varhaisnuorisotyöhön (7-14 vuotta) osallistui 21,8 % nuorista (2000 vielä 16,0 ja 2005 enää 13,7 %), nuorisotyöhön (15-18 vuotta) 13,7 % (2000 vielä 8,0 % ja 2005 enää 6,4 %). Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää miksi koulujen uskonnonopetus on kirkolle elintärkeätä. Näiden lukujen valossa on vaikea ymmärtää miksi vapaa-ajattelijat eivät tee mitään et-opetuksen (ja ennen kaikkea siellä olevien opiskelijoiden) hyväksi.
Vuonna 2000 oli diakoniatyön asiakaskontakteja lähes 900 000, mutta 2005 enää 542 000, joten kirkon suhde väestöön ohenee yhä enemmän kauneimmat joululaulut –tasolle. Kirkolle on erittäin tärkeätä luoda mielikuva kaikkien yhteisestä kirkosta, josta eroaa vain itsekkäät, ahneet materialistit. Kirkko haluaa ainakin haudata kaikki pakanat, jotta ihmiset pysyisivät kirkossa edes kristillisten hautajaisten tähden.
Vuonna 2000 lapsista jätettiin kastamatta 11,3 % (vuonna 2005 jo 14,4 % kasvua 27 %), rippikoulun jätti väliin vuonna 2000 9,6 % (2005 jo 12,1 %, kasvua 26 %). Vuosina 2000-2005 kirkkoon kuulumattomien osuus nousi vain 15,0%:sta 16,9 % (kasvua 13 %). Häistä kirkon osuus on jo pienempi kuin sen osuus koko väestöstä. Kirkkoon kuulumattomat tarvitsevat yhä harvemmin kirkonmiehiä juhliinsa.
Veikkaan, että 2006:n luvut paranevat edellisestä vuodesta. Kirkosta erotaan perinteisesti laman aikana enemmän kuin noususuhdanteen aikana. Nouseva euribor lupaa hyvää ensi vuodelle ja seuraavan vuoden laskeva taloudellinen kasvu voi jo räjäyttää pankin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vain 20 000 v.-06. Tämä luku pitäisi saada suuremmaksi. Ilmeisesti se ajanoloon kasvaakin suuremmaksi, mutta sitä olisi syytä vauhdittaa.
Siis tän Mäntysalon lisäksi on myös toinen kiihkomielinen eroamiskirjoittelija, tämä Kimmo K. Mikä teitä oikein riivaa?
Kun palstan nimenä on kirkosta eroaminen, totta kai kirjoitetaan siitä. Vai pitäisikö täällä keskustella pitsin nypläyksestä tai formuloista?
Katsotaanpa jännityksellä millainen on seuraava viesti, jonka Mäntysalo tai Kimmo Koo tänne rustaa? Olisiko heillä mitään uutta tarjottavana?
"..on vaikea ymmärtää miksi vapaa-ajattelijat eivät tee mitään et-opetuksen (ja ennen kaikkea siellä olevien opiskelijoiden) hyväksi."
Kyllä monet vapaa-ajattelijat tekevät, mutta pitää paikkansa, että Vapaa-ajattelijain liitto ry. voisi ja liiton jäsenyhdistykset voisivat tehdä enemmän ja paremmin.. Ne kaipaavat myös lisää tekijöitä ja lisää rivijäseniäkin..
Helsingin vapaa-ajattelijat on ollut yhteydessä Helsingin kaupungin kouluvirastoon ja sitä on konsultoitu mm. rehtorien koulutuksen sekä tulevien ekaluokkalaisten koteihin menevän Tervetuloa kouluun -esitteen kehittämiseksi.
Uskonnottomien etujärjestöjen tulisi todellakin olla yhteydessä niin koulutoimeen ja kouluihin kuin sosialitoimeen ja päiväkoteihinkin niiden käytäntöjen kehittämiseksi kunnassa siten, että kirkkoon kuulumattomien ja uskonnottomien kotien lasten oikeus normaaleihin palveluihin ilman uskonnon tuputusta turvattaisiin myös käytännössä.
ET-opiskelijoiden pieni määrä johtuu mielestäni keskeiseltä osin siitä, että tammikuussa pidettävissä tiedotustilaisuuksissa kouluissa ei ET-opetuksesta tiedoteta asianmukaisen hyvin, vaan vanhempia johdatellaan laittamaan lapsensa ev.lut. uskonnonopetukseen.
Oppilastietolomake palautetaan helmikuun alussa..
Tässä olisi yksi kohta aloittaa parempi uusi vuosi 2007..
Myös esiopetuksen elämänkatsomustietokasvatuksen mahdollisuudesta pitäisi tiedottaa päiväkodeissa.