Sosiaaliset pelot ja tietokoneavuttomuus

Miten voit olla älykäs, jos et kykene oppimaan tietokoneen käytön alkeita eli oppimaan ohjelmistojen toimintaa, koska ne kuitenkin pohjautuvat logiikkaan? Eihän sinun tarvitse osata kuin käyttää sähköpostia, internetiä, wordia ja printteriä. Niillä pääsee jo pitkälle.

Ei kai vain kyse ole taas tapauksesta, joka kuvittelee olevansa älykäs, mutta todellisuudessa on vain ulkoaoppija...

tuo tietokoneavuttomuus on tilanteessasi sivuseikka, paitsi jos halajat it-alalle :D Osasithan tännekin kirjoittaa, joten etpä voi niin avuton olla ettet yliopiston atk-vaatimuksia täyttäisi!

Hankalampi juttu mielestäni onkin tuo esiintymiskammo. Luulisi että lähes joka alalla on pakko esiintyä edes hieman, joillakin aloilla tosin varmasti huomattavasti vähemmän kuin toisilla.

Laittakaas aloja joiden opiskelu ei pidä sisällään hirvittävästi esiintymistä? Miten on kielet? Omasta kokemuksesta voin sanoa että ainakin valtsikassa pääsee melko vähällä esiintymisellä seminaareja lukuunottamatta.

Kannattaa hakea silti opiskelemaan niitä kieliä, jos ne ovat sitä, mikä sinua kiinnostaa. Etukäteen ei kannata pohtia sitä, että "mitä jos pääsen ja mitä jos en osaa", koska jos pääset, olet paikkasi ansainnut.

Itse en ollut alkuaikoina mitenkään esiintymisestä innostunut, jännitin esittelykierroksia ihan sairaasti. Se ei kuitenkaan estänyt minua hakemasta yliopistoon, miksi olisi? Ajattelin niin, että sillä ei ole väliä, jos jännitän. Kyllä siellä joku toinenkin vähintään jännittää samalla tavalla. Kaikista sitä ei vain näe.

Nykyisin jännitys ei ole enää niin kova. Olen sosiaalinen ja olen kyllä aina ollutkin, mutta joku ensiintymisessä on aina tuottanut tuskaa. Sanoisin niin, että mitä enemmän pääset puhumaan niistä asioista, jotka sinua kiinnostaa, sitä vähemmän jännität.

Tsemppiä!!!

PS. Ei tarvitse olla mikään tietokonenero, jotta pärjää yliopistossa. Riittää, kun osaa kirjoittaa Wordiin, tulostaa ja lähettää sähköpostia. Ainakin kielissä.

Ei kun rohkeesti vaan!

Mitä IT-taitoihisi tulee, niin - kuten joku jo edellä totesi - ELLET hae suorastaan tietojenkäsittelyä/tietotekniikkaa tai muuten teknisiä aloja lukemaan, taitosi riittävät kyllä kun kerran tännekin olet viestin saanut kirjoitettua. Ja jos silti tuntuu, että hirvittää, niin ainahan voit milloin tahansa opintojesi aikana ottaa semmoisia vapaaehtoisia tukiopetuskursseja kuin "Tietojenkäsittelyn perusteet" tai "Basical IT for dummies" - tai millä nimellä niitä nyt missäkin yliopistoissa kutsutaan.

Esiintymispelkoon taas auttaa siedätyshoito, eli kokemus. Itsekin jännitin ensimmäisiä esitelmiä, mutta pelko häipyi tottumuksen myötä - ja erään tärkeän havainnon ansiosta: kun hetkeksi kiinnittää huomionsa omasta jännityksestä muihin, niin huomaa, että harvapa oikeasti edes kuuntelee mitä kulloinkin vuorossa oleva edessä puhuu - kaikki muutkin kun taistelevat (ja yhtä syyttä) oman jännityksensä kanssa, ja keskittyvät omaan esitykseensä (itseensä) eikä puhujaan. Alkuun oli vain helpottavaa huomata, että ei sitä siellä edessäkään kaiken huomion keskipisteenä olekaan, mutta nyt jo välillä ärsyttää, jos on hyvin valmistellut esityksen, ja sitten kukaan ei vaivaudu kuuntelemaan vaan kaikki pohtivat omiaan... ;)
Akateeminen kohteliaisuus on yksi koulutuksessa sisäistettäviä asioita, ja siihen kuuluu sekin, ettei edessä olevaa kivitetä. Eikä kukaan kyllä haluakaan, kun itsekin sinne vuorollaan joutuu. Ja juuri siksihän esiintymistä harjoitellaan koulutuksessa, että siten siihen saa tottua turvallisissa oloissa eikä se sitten myöhemmin työelämässä tunnu enää kynnykseltä - jos semmoiseen hommaan päätyy.

Kuitenkin, JOS esiintymispelkosi tuntuu niin halvaannuttavalta, että pelkäät sen haittaavan opintojasi, yliopistossa on käytössäsi myös YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) ilmaispalvelut. Lyhytterapiaa on saatavilla, ja esiintymispelkoa lieventävästä valmennuksesta on tietysti hyötyä muuallakin elämässä kuin opinnoissa.

Niin että älä nyt vain tuommoisten asioiden takia jätä hakematta/kesken, jos kerran olet oman alasi löytänyt. Sinulla on vain yksi elämä, joten älä tuhlaa sitä semmoisissa hommissa joissa et oikeasti viihdy - jos kerran sekin on tiedossasi mitä oikeasti haluat. Loppuelämä on pitkä aika, mutta sen voi käyttää vain kerran.