Suomen laki tuntee rangaistuksen "jumalanpilkasta" - oikeastaan laki kyllä puhuu nykyään "uskonrauhan rikkomisesta", mutta sama se.
Selvä. Ei siis rikota lakia ja pilkata Jumalaa.
Entä saako yksittäiselle uskikselle, hänen älyttömille kehäpäätelmilleen ja epätoivoisille käännytysyrityksilleen ja helvetintoivotuksilleen nauraa? Saako papista tehdä komedian tai näytelmän "hölmöläistä"?
Vai onko uskis (ja pappi) Jumalan edustaja maan päällä ja siksi meidän leikinlaskultamme lain voimalla suojeltu?
Toisin kuin tietenkin ateisti, joka on pilkantekijöille vapaata riistaa?
Selvä. Ei siis rikota lakia ja pilkata Jumalaa.
Entä saako yksittäiselle uskikselle, hänen älyttömille kehäpäätelmilleen ja epätoivoisille käännytysyrityksilleen ja helvetintoivotuksilleen nauraa? Saako papista tehdä komedian tai näytelmän "hölmöläistä"?
Vai onko uskis (ja pappi) Jumalan edustaja maan päällä ja siksi meidän leikinlaskultamme lain voimalla suojeltu?
Toisin kuin tietenkin ateisti, joka on pilkantekijöille vapaata riistaa?
Vastaukset 32
Vanhimmat
[varoitus: IMO-tekstiä]
Mun mielestä mikään moraali ei varsinaisesti kiellä yksittäiselle uskovalle nauramista. Laki uskonrauhasta taas on niin monitulkintainen ja väärinkäytetty, että tekisi mieli muokata se aivan uuteen uskoon.
Kuitenkin olisi ihan hyvä miettiä OMAA, HENKILÖKOHTAISTA tavoitettaan. Voit toki nauraa toisen hölmöydelle, mutta voit olla varma ettei tämä sen jälkeen ota kuuleviin korviinsakaan sanaakaan siitä mitä selität. Haluatko lietsoa riitaa ja saada lisää naureskeltavaa vai selittää oman asiasi niin, että uskovainenkin sen tajuaa?
Uskovaiset saa tietysti sanoa ja tehdä mitä haluaa,kunhan vain muistaa aina rukoilla anteeksi.Eihän sitä nyt hyvänen aika muuten kannattais uskontoa lyömäaseeksi ottaakkaan,jos ei sen varjolla saisi olla semmonen piru ku haluaa.
Kyllä nauraa saa. Jos valitsee naurun kohteeksi uskonnon se on mielestäni väärä kohde. Miksi nauraa uskovaiselle?
Huumeissasi? Jätä vähemmälle se astronomian ja siinä samalla se horoskooppien lukeminen, niin voit löytää viisastumisen tien.
Muuten menee elämäsi pöljyillessä, ja minkä palkan siitä luulet siitä saavasi.
myös itselleen.
Naura ja pilkkaa minkä ehdit, mutta viimeistään kun kuolet hymysi hyytyy.
Toisin se on uskovalla. Kuolema on se kauan kaivattu orgasmi, joka saa suun korviin asti hymyyn, kuin Jokerilla konsanaan:>
Kuolleet eivät kurkistele, eivätkä hymyile. Kuolleet palaavat rakennusaineiksi uutta elämää varten.
Jos elää elämänsä odottaen kuolemaa, elämä menee totaalisesti ohi.
Onko sillä jotain väliä mihin asentoon suu jää kuolleessa?
Tietenkin on. Se on se palkinto, jonka uskovainen saa kuollessaan. Voi luottaa siihen, että ennen kuin ruumis hajoaa uusien kasvien, eläinten ja ihmisten rakennusaineeksi, suupielet osoittavat jonkin aikaa ylöspäin. Hallelujaa.
Anteeksi, nyt sorrun tähän itsekin. Liian herkullinen tilaisuus jättää käyttämättä.
Minä ainakin nauran!
; D ; D ; D ; D; D ; D ; D ; D ; D ; D ; D ; D ; D ; D
Mä nauran aina kun luen uskovaisten kirjoituksia. Ne on niin älyttömän tyhmiä että naurattaa ihan väkisin.
jos naurattaa. Muuten hieman tyhmän tuntuinen
kysymys.
Tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen arvostamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen. Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän ajan.
Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava toisistamme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä. Jos muut kertovat jostakusta pahaa tai naureskelevat heille, kunnioitus vaatii meitä tukemaan ja auttamaan häntä.
Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti. Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa kenenkään rikkomuksia ilman varmaa tietoa ja painavaa syytä.
Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan. Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta suuntaa elämälleen.
Olet harvinaisen oikeassa. Tästä asiasta olisi hyvä muistuttaa silloin tällöin (ellei keskustelun ainoa tavoite sitten ole täysin hedelmätön riitely)
Niin, teksti oli luterilaisen kirkon katekismuksesta :).
Netti taitaa olla ainoa paikka missä uskovaiset jyllää (naama ei näy) ja pitää ääntä. Tuolla ulkoelämässä vastaantulleille uskovaisille en varsinasisesti naura, ja se hymyn värekin on yleensä tahaton...vai onko. Pyrin kyllä kunnioittamaan kanssaihmisten omia ajatuksia uskosta, mutta...
Sille ei vain kertakaikkiaan VOI mitään, että täällä(kin) teksteistä paljastuu vähän väliä aivan käsittämättömiä typeryyksiä ja ala-arvoista selittelyä.
Ei kai sellaisen toisaalta pitäisikään naurattaa; pitäisi huolestua vakavasti.
Toisaalta.
Kun seuraa vierestä, kuinka joku yrittää kiivetä oksattomaan sateen liukastamaan puuhun pelastuakseen joltakin näkymättömältä, niin tottakai sitä ensin tuijottaa epäuskoisena hetken, sitten alkaa nauramaan ja lopuksi huolestuu, ehkä kunnollakin.
Mulla taitaa olla toistaiseksi se nauruvaihde(kin) päällä.
Myönnän ihan suoraan toisinaan nauravani aivan väännyksissä. Toisinaan taas istun tässä ja pitelen huolesta kipeänä päätäni; "miten joku voi ajatella (fundis) noin?!"..
Uskis on lainvoimalla suojeltu yksilö. Ateisti/antiteisti ei. Uskovaisella on kaikki mahdollisuudet jurnuttaa atelle mitä sylki suuhun tuo. Aten on pakko pitää tositilanteessa pää kiinni, ellei halua vaikeuksiin. Surullista mutta totta. Onneksi ei kovin kauaa enää :)
Täälläkin sen voi huomata, kiukkuiset krisselit suoltaa tekstiä tänne minkä kerkiää, eikä sheriffikään auta.
Voiko Jumalaa pilkata?
Voinko pilkata kellarissani asuvaa miestä? (Huom. kukaan ei ole nähnyt eikä kuullut, eikä voinut todistaa, että minulla olisi kellari (asun kerrostalon viidennessä kerroksessa), puhumattakaan, että siellä asuisi mies.)
Itse ainakin notkun täällä n. 98% huumorin, tahattoman sellaisen, vuoksi. Uskovien jutut ovat ehtymätön hauskuuden lähde, noin pääsääntöisesti. Joskus erittäin harvoin voi kokeilla asiallistakin keskustelua, mutta ne tuppaavat melkein poikkeuksetta kaatumaan näihin aivottomiin raamatunjakeita, siunauksia, tulta ja tulikiveä yms. joka puolelle tunkeviin imbesilleihin.
Jumalaahan ei tietenkään voi pilkaa, siinä mielessä jumalanpilkkalaki on hieman väärä sanamuoto josta saa väärän käsitykset. Oikeastaan kyse on siitä, että ei saisi pilkata ihmisten pyhinä pitämiä asioita ja uskonnollisia käsityksiä - mutta tämä ei tietenkään koske ateisteja joiden käsityksiä saa siis vapaasti pilkata. Jumalanpilkkalaki on siis sekä vääristynyt että epätasa-arvoinen, sillä olematontahan ei voi pilkata. Ensin pitäisi siis pystyä todistamaan että on olemassa jumala ennen kuin jumalan pilkkaamisesta voisi rangaista.
Ateisteja taas saa ihan vapaasti solvata ja pilkata, sillä mikään laki ei suojele uskonnottomien vakaumusta millään tavalla.
Ote Suomen rikoslaista (10§ Uskonrauhan rikkominen):
1. julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2.meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
Voisin yrittää osoittaa että joku mun inhoama ihminen häiritsee mun uskonnonharjoittamista. Saisinkohan sellaisen järjestettyä lusimaan?
Mielestäni saa ja pitääkin nauraa,
nauru pidentää ikää.
Eikö lakia voisi muuttaa niin, että Jumalan kuuluisi itse tehdä rikosilmoitus jos havaitsee itseään pilkattavan????
Kysyi Maran kaudella toimittaja R.Stiller.
Samakaltainen filosofinen kysymys myös täällä esillä, vai?
Tottakai saa, ja pitääkin, jos siltä tuntuu!
On nimittäin niin, että nauru ja pilkka ovat psyyken puolustusmekanismeja.
Jos alitajuisesti tiedät, että uskovaiset puhuvat totta, mutta et halua hyväksyä sitä, joudut ristiriitatilanteeseen ja rasitut henkisesti. Tilanteesta pääset joko selittelemällä asian vähäpätöiseksi tai pilkaamalla ja nauramalla.
Niin simppeliä!
sinä "alitajuisesti" tietäisit, että lehmä on pyhä eläin, mitä uskomusta ei saa pilkata.
Tänne syntyneenä pyhä lehmä ei herätä mitään muuta kuin humoristisia ajatuksia.
Kuinka ruoskittu ja ristiinnaulittu jumala olisi yhtään vähemmän humoristinen otus kuin lehmä?:)
Ei, vaan kun joku esittää asialliset perustelut uskolleen.
Tottakai ristiinnaulitsemisjuttu on hullu. Senhän myöntää raamattukin:
"Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1.Kor.1:18)
Uskovaiset ovat tyhmiä, siksi niille ei voi muuta kuin nauraa!!
Parempi nauraa, jos siltä tuntuu.
Nauru ja pilkka suojelee psyykettä mahdollisilta ajatukselta, että Jumala olisi olemassa.
Sanoi laki mitä vaan niin nauretaan kunnolla.
On se huvittavaa katsella erilaisten lemmikkien (järjettömien luontokappaleiden) temppuilua hyvin yksinkertaisten esineiden kanssa. Hymy nousee huulille.
Sama pätee uskovaisiin.
Toisaalta naura vapaasti, ei se uskovainen kuitenkaan sitä ymmärrä.
Ja kun ei ymmärrä niin ei se voi loukatakaan.
se on niille oikein