opiskelu+hevonen=?

...en suosittelisi. Se ei ole hyvä ratkaisu usein myöskään hevosen kannalta. Minulla oli hevonen pari vuotta sitten ja opiskelin, hevonen jäi usein hoitajien kontolle ja olin usein liian väsynyt hoitamaan/liikuttamaan sitä. Luovuin hevosesta, kun huomasin että se ei ole sille hyväksi (sillä oli vaikka kuinka monta hoitajaa, ja luonteeltaan se oli "yhden ihmisen hevonen".) Myin rauhalliseen paikkaan ihmiselle jolla on sille kunnolla aikaa. Äitini maksoi tallivuokran, joten en kustantanut itse. Hän osti toisinaan myös varusteita jos tarvitsin, heinä ja muu tuli tallin puolesta eli tavallaan äitini maksoi nekin maksaessaan karsinapaikan.

Riippuu tietysti paljon siitä miten kokenut olet ja missä opiskelet. Talli jossa hevonen asui oli n.4 km kodista ja 8 km koululta, eli ei kovinkaan kaukana. Itse olin melko kokenut, mutta ajasta se pääosin jäi kiinni.

Heipä hei.
Opiskelen ja minulla on hevonen. Itse en ole luopunut omastani opiskelujen ajaksi. Ja sitä on riittänyt (opiskelua) kohta yhteensä kuusi vuotta ja jatkoa tulee. (Kumma tarve kokoajan jatkokouluttautua..)
Kuten edellinen vastaaja kirjoitti, rankkaa se on. Välillä väsyttää aivan hirvittävästi. Päivät venyy pitkiksi. Itselleni palkka kyllä on se hörähdys mikä kuuluu tallista kun heppa kuulee askeleeni. Silloin taas jaksaa vaikka rahaa ei ole mihinkään ja maksut painaa päälle. Kyllä kaikesta aina selviää.
Omalta osalta pyrin pitämään 2-3päivää viikossa tallilta "vapaata" näin on aikaa opiskelulle ja ei ole hirveä omantunnon tuska jos ei menekään tallille. Hepalla on pari omaa hoitajaa. Nuoria tyttöjä mutta topakoita. Hevonen on kans niitä yhden ihmisen heppoja. Stressaantuu ihmisten vaihdoista. Tarkkana saa olla kuka hoitaa koska hevonen alkaa näykkimään jos liian pientä väkeä pyörii ympärillä.
Rahoituspuolen olen saanut järjestettyä siten että hevonen maksaa puolet tallivuokrasta ja minä puolet. Heppa on siis ratsastuskoululla ja tekee noin 8h viikossa tallille töitä. Odotan kyllä sitä päivää kun viimein valmistuu ja saa koko hepan itselleen!! Yksi vaihtoehto mitä olen myös miettinyt olisi aikuisvuokraaja. Ratsastajat eivät vaihtuisi mutta olisi mahdollista pitää hevonen opiskelujen ajan. Myymään en ala. Rahat riittää juuri ja juuri jollain ihme keinolla. Nytkin kyllä olen kohta jo kaksi viikkoa elänyt muutamalla eurolla. Onneksi vanhemmat välillä sponssaavat ostamalla ison kasan ruokaa. Mitään en kyllä ole itselleni pystynyt aikoihin ostamaan. Rahat menee suoraan laskuihin, bensaan, ruokaan ja hevoseen. Mutta jaksan kituuttaa kun ajattelen tulevaisuutta. Jos opinnot vie kaupungin vaihtoon otan hevosen mukaan. Pitää vain etsiä niitä pikkuisia talleja tai pieniä ratsastuskouluja niissä yleensä pääsee sopimaan asioista ja rahoituksista. Esimerkiksi omalla tallilla saan nyt maksuaikaa kaikkiin maksuihin. Osamaksulla vaan. Niin joo, ja matkaa tallille tulee reilu 20km. Opiskelun ja hevostelun iloa!!

Kun itse opiskelin minulla oli ja on edelleen kilpahevonen.Maksoin itse vuokran töissä käymällä ja kerkesin kyllä tallille joka päivä.Pari vuotta sitten valmistuin kunnialla ja nyt on oma talli ja hepat lisääntynyt.:)

Kiitokset muutamista kommenteista! Se on nyt sillai se asia että opiskelen ja hain heppani takaisin vuokrauksesta. Joten tässä sitä sitten ollaan. Enkä myy. Piste. :) Kituuttamalla, mutta kun sen tietää sen palkinnon niin kyllä mä jaksan. Ja onneksi on auttajia. Pitää vähän vielä korjailla tätä järjestelyä kun ne hiukkasen vielä takkuaa, mutta kyllä se siitä suttaantuu...

minulla on oma hevonen olen 16 vuotias ja olen juuri päässyt peruskoulusta, mielestäni kannattaisi miettiä todella tarkkaan hevosen ostamista kun opiskelee ellei opiskele esim hevosenhoitajaksi ja ota hevosta sinne mukaan mikäli oppilaitos on kaukana. itselläni alkaa oppisopimus tallilla johon sain hevoseni myös. en olisi hevosta ostanut ellei olisi jo ollut hyvät suunnitelmat yms.