Otsikon sanapari osui silmiini jostain alempana lukemastani viestistä, jota en kuitenkaan enää löytänyt kommentointiani varten, joten avaan aiheesta uuden ketjun.
Hyvinvointiyhteiskunnan alasajohan on käsite, jolla äärivasemmisto mielellään aina suomii kokoomusta, lipposlaisia demareita ja nyt keskustaakin. Aiheesta puhutaan kaikkein innokkaqimmin talous- ja veropolitiikan yhteydessä, kun tarvittaisi kasvua kansantuloon tuloveroja alentamalla.
Tätä parkua hyvinvoinnin alasajosta on kuultu Ahon hallituksen ajoilta alkaen, kun Viinasen aloitteesta alennettiin pääomaveroa, ja saatiin pääomaveron tuotto kasvamaan todella runsaasti ja taloudellinen toimeliaisuus virkoamaan niin, että työllisyys ja tuloveron sekä al-veronkin tuotto alkoivat kohentua.
Parku hyvinvointiyhteiskunnan perustusten murentamisesta oli vasemmistoliiton, tuomiojalaisten demareiden ja etenkin keskustan vakiovirsi molempien lipposhallitusten jokaisen budjetin yhteydessä, kun tuloveroja alennettiin maltillisesti yhdessä tuporatkaisujen kanssa.
Neljä vuotta sitten itku hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta saavutti huippunsa, kun keskusta vastusti kokoomuksen avointa veronalennuslinjaa äärimmäisen raivokkaasti tuomiojalaisten demareiden ja vasemmistoliiton tuella inttämällä, että "palvelujen rahoitusta ei saa turmella jakamalla lisää rahaa rikkaille ja kyykyttämällä köyhiä ja syrjäytyneitä".
Kun kepu sitten muodosti punamullan demareiden kirjoittamaqn ohjelman pohjalta, niin ensimmäinen hallituksen poäätöls oli tuloveron alentaminen. Ja näitä veronalennuksia on jatkettu. Jopa pääomaveroa on alennettu ja joidenkin työvaltaisten palvelualojen alv-kanta pudotettu 8%:iin.
Mitä tästä on seurannut?
Johdonmukaisella talouspolitiikalla jo yli kolmen vaalikauden ajan on madallettu kuluttajahintojen ja nettoansioiden välistä verokiilaa, lisäämällä ostovoimaa palkankorotusten ja tuloveronalennusten yhteisvaikutuksella.
Tämä on nostanut kotimaista kulutuskysyntää, luonut lisää työpaikkoja, vähentänyt työttömyys- ja sosiaalimenoja, lisännyt sekä kuluttajien käytettävissä olevia tuloja että valtion ja kuntien verotuloja ja jättänyt valtiolle ja kunnille huomattavasti enemmän rahaa erilaisten hyvinvointipalvelujen rahoitukseen.
Lyhyesti sanottuna: kun veroja on alennettu, on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituspohjaa parannettu, koska kansantalous on saatu kasvuun.
Tulee olemaan mielenkiintista nähdä, millä sanankäänteillä keskustan ja äärivasemmiston hyvinvointipopulistit yrittävät vaalikampanjoissaan selitellä, että loistava hyvinvointi johtuukin punamullan taitavasta politiikasta eikä ollenkaan Lipposen ja Niinistön aloittamasta, ja Vanhasen ja Heinäluoman jatkamasta veronalennuspolitiikasta, jolla talous on saatu kasvuun ja hyvinvoinnin rahoitus laveammalle pohjalle.
Kaikkein mielenkiintoisinta tulee olemaan sen selittelyn kuuleminen, millä punamultakumppanit pyrkivät peittelemään, että ennennäkemättömän talouskasvun koko tuotto on jaettu erilaisiin siltarumpuihin ja sosiaalipaketteihin jättämättä sentin hyrrää tulevan laskukauden puskuriksi, kun noususuhdanteen mahdollisuuksia ei ole laikaan käytetty rakennetyöttömyyden ongelmien eikä kunta- ja palcelurakenteiden vääristymisen korjaamiseen, vaikka niihin olisi tällä vaalikaudella ollut rahaa.
Punamulta on tuhlannut tulevan vaalikauden hyvinvoinnin omaan, ahneeseen jakopolitiikkaansa.
Punamulta on jo etukäteen ajanut alas tulevien vuosien hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuudet.
Jos joku äänestäjä keskustassa on tähän tuhlailuun tyytymätön, niin ainut ratkaisu on äänestää kokoomusta.
Keskustan äänestäminen tietää, että kädestä suuhun jakopolitiikka jatkuu ilman huolta huomisesta.
Hyvinvointiyhteiskunnan alasajohan on käsite, jolla äärivasemmisto mielellään aina suomii kokoomusta, lipposlaisia demareita ja nyt keskustaakin. Aiheesta puhutaan kaikkein innokkaqimmin talous- ja veropolitiikan yhteydessä, kun tarvittaisi kasvua kansantuloon tuloveroja alentamalla.
Tätä parkua hyvinvoinnin alasajosta on kuultu Ahon hallituksen ajoilta alkaen, kun Viinasen aloitteesta alennettiin pääomaveroa, ja saatiin pääomaveron tuotto kasvamaan todella runsaasti ja taloudellinen toimeliaisuus virkoamaan niin, että työllisyys ja tuloveron sekä al-veronkin tuotto alkoivat kohentua.
Parku hyvinvointiyhteiskunnan perustusten murentamisesta oli vasemmistoliiton, tuomiojalaisten demareiden ja etenkin keskustan vakiovirsi molempien lipposhallitusten jokaisen budjetin yhteydessä, kun tuloveroja alennettiin maltillisesti yhdessä tuporatkaisujen kanssa.
Neljä vuotta sitten itku hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta saavutti huippunsa, kun keskusta vastusti kokoomuksen avointa veronalennuslinjaa äärimmäisen raivokkaasti tuomiojalaisten demareiden ja vasemmistoliiton tuella inttämällä, että "palvelujen rahoitusta ei saa turmella jakamalla lisää rahaa rikkaille ja kyykyttämällä köyhiä ja syrjäytyneitä".
Kun kepu sitten muodosti punamullan demareiden kirjoittamaqn ohjelman pohjalta, niin ensimmäinen hallituksen poäätöls oli tuloveron alentaminen. Ja näitä veronalennuksia on jatkettu. Jopa pääomaveroa on alennettu ja joidenkin työvaltaisten palvelualojen alv-kanta pudotettu 8%:iin.
Mitä tästä on seurannut?
Johdonmukaisella talouspolitiikalla jo yli kolmen vaalikauden ajan on madallettu kuluttajahintojen ja nettoansioiden välistä verokiilaa, lisäämällä ostovoimaa palkankorotusten ja tuloveronalennusten yhteisvaikutuksella.
Tämä on nostanut kotimaista kulutuskysyntää, luonut lisää työpaikkoja, vähentänyt työttömyys- ja sosiaalimenoja, lisännyt sekä kuluttajien käytettävissä olevia tuloja että valtion ja kuntien verotuloja ja jättänyt valtiolle ja kunnille huomattavasti enemmän rahaa erilaisten hyvinvointipalvelujen rahoitukseen.
Lyhyesti sanottuna: kun veroja on alennettu, on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituspohjaa parannettu, koska kansantalous on saatu kasvuun.
Tulee olemaan mielenkiintista nähdä, millä sanankäänteillä keskustan ja äärivasemmiston hyvinvointipopulistit yrittävät vaalikampanjoissaan selitellä, että loistava hyvinvointi johtuukin punamullan taitavasta politiikasta eikä ollenkaan Lipposen ja Niinistön aloittamasta, ja Vanhasen ja Heinäluoman jatkamasta veronalennuspolitiikasta, jolla talous on saatu kasvuun ja hyvinvoinnin rahoitus laveammalle pohjalle.
Kaikkein mielenkiintoisinta tulee olemaan sen selittelyn kuuleminen, millä punamultakumppanit pyrkivät peittelemään, että ennennäkemättömän talouskasvun koko tuotto on jaettu erilaisiin siltarumpuihin ja sosiaalipaketteihin jättämättä sentin hyrrää tulevan laskukauden puskuriksi, kun noususuhdanteen mahdollisuuksia ei ole laikaan käytetty rakennetyöttömyyden ongelmien eikä kunta- ja palcelurakenteiden vääristymisen korjaamiseen, vaikka niihin olisi tällä vaalikaudella ollut rahaa.
Punamulta on tuhlannut tulevan vaalikauden hyvinvoinnin omaan, ahneeseen jakopolitiikkaansa.
Punamulta on jo etukäteen ajanut alas tulevien vuosien hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuudet.
Jos joku äänestäjä keskustassa on tähän tuhlailuun tyytymätön, niin ainut ratkaisu on äänestää kokoomusta.
Keskustan äänestäminen tietää, että kädestä suuhun jakopolitiikka jatkuu ilman huolta huomisesta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Taitaa Kokoomuksen alamäki olla niin paha, että tulet kirjoittelemaan jaskaria palstalle.
Ei olisi pitänyt jättää kesken Eu Investointipankin varajohtajuutta ja lähteä vaalipelleksi Suomeen
kokoomusta EI äänestetä. Nyt alkaa puhallella uudet tuulet.
Väki joukolla asettuu tukemaan pieniä puolueita, joista saadaan vielä jotain uudistusta irti ja loppuu tämä leikki näiden samojen vanhojen "kierrätys" pikkuhiljaa.
Näin on.
tässä hyviä kirjoituksia miten politiikkaa voitaisiin kehittää kohti yleistä - ei siis vain eliitin - hyvinvointia
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000022506082
p.s. hyvinvointi ei ole vain materialistinen asia
etsimisessä,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000022528042
Muista katasastaa linkitkin, "Mitä tästä on seurannut?" se selviää.
varoitettu jo aikoja sitten.
http://216.239.59.104/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf mikä uhkaa&hl=fi&lr=lang_fi
ja eikun perässä häsläämään.
Ulkoistaminen käy kalliiksi
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4
Ensimmäinen kuvasi hyvinvointiyhteiskuntaa hienosti, mutta jätti aika vähälle sen, millä keinoilla kaikki hyvä rahoitetaan. Ilmeisesti veropohjan odotetaan kasvavan ilman poliittisia toimenpiteitä?
Näinhän se on, että kakun jakamisesta on kivempi keskustella kuin kakun kasvattamisesta, joka on jakamisen edellytys.
Toinen linkki paljasti karmealla tavalla sen, ettei julkisia monopoleja pidä koskaan kilpailuttaa yksityisten monopolien hoidettavaksi. Siitä tulee todellakin aina isompi lasku, kun yksityinen monopoili rahastaa ilman poliittista vastuuta laadusta.
Palvelujen ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen täytyykin aina liittyä palvelujen hajauttaminen useille yksityisille yrittäjille ja samalla ehdottomasti myös poliittisesti määritellyt laatukriteerit joita valvotaan ja joiden alittamisesta lankeavat yrittäjille sanktiot vaikkapa sopimussakkojen muodossa.
Englannin esimerkin tapaiseen taitamattomuuteen ei palvelujen ulkoistamisessa Suomessa pidä koskaan sortua.
Kansanuutisten linkki oli hiukka sävyttynyt ja fundeeraajan linkit näyttivät kritisoivan lähinnä demareiden työttömyydenhoitotapoja.
Mitähän ne olivat ne puolueet, jotka vasta hetki sitten esittivät eduskunnassa lisäyksiä budjetin loppusummaan - mitä erilaisempiin kohteisiin.
Eikö se ole "jakopolitiikkaa" ?
Kertoisitko vielä - mieluummin tarkasti ja luku kerrallaan - mihin hallitus on "tuhlannut tulevien vuosien hyvinvoinnin" ???
Selvitä mikä on Suomen taloustase Vanhasen hallituksen aloittaessa ja mikä se on nyt ?
Luepa muutaman päivän takainen Hesarin pääkirjoitus Suomen taloudesta.
Kokoomus esitti lisäyksiä tarpeellisiin asioihin, mutta esitti niitä myös tuloihin. Kokoomus ei esittänyt tienparannuksia kansanedustajiensa kotipaikkakunnille eikä köyhyyspaketteja vähätuloisille kannattajilleen. Vain jälkimmäinen on jakopolitiikkaa.
Hallitus on tuhlannut tulevien vuosien hyvinvoinnin siihen, että se on jakanut rahaa tehottomaan aluetukeen ja työttömyyden ylläpitämiseen puuttumatta rakennetyöttömyyden ja kunta- ja palvelutuotantorakenteiden epäkohtiin, vaan on siirtänyt ne yli vaalien.
Taloustaseesta en tiedä, mutta bkt on kasvanut todella merkittävästi, kiitos sekä kansainvälisten suhdanteiden, että kokoomuksen neljän vuoden takaisen vaaliohjelman veronalennusten toteuttamisen.
Hesarin pääkirjoituksesta lukisin mieluiten sinun referaattisi, niin ymmärtäisin, millaisia asioita juuri sinä pidät hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeänä.
Nyt on korkea aika lopettaa veronalennukset ja samalla myös julkisten menojen lisäykset. Talous alkaa jo ylikuumenemaan, mistä seuraa inflaatiota. Koroilla emme voi tuota inflaatiota hallita, koska korot määräytyvät lähinnä Saksan talouden mukaan. Kokoomushan toetutti Holkerin hallituksen aikaan lupaustensa mukaisesti emämunauksen alentamalla veroja, mikä joudutti vain lamaa, kun rahamarkkinat vapautettiin. Rahaa ohjautui roppakaupalla huonosti harkittuihin riski-investointeihin. Nyt olisi syytä olla viisaampi ja pyriä vahvistamaan valtion maksuvalmiutta eli ylijäämäistä budjettipolitiikkaa.
Työttömyyttä pitää pyrkiä edelleen kaikin keinoin vähentämään, koska työttömyys on hirveää resurssien tuhlaamista. Lisäksi se aiheuttaa julkiselle sektorille vain menoja. Työn tasauksessa voitaisiin alkaa harkita esim. sellaisia keinoja, että perheellisten työaikaa lyhennetään ja perheettömien pidennetään työaikalainsääddännöllä. Kompensaatioksi lapsilisiä voidaan korottaa. Tämä voisi tuoda jatkossa pitemmällä tähtäimellä helpotusta myös ikärakenneongelmaan.
Veronalennukset kiihdyttivät talouskasvun sellaisiin lukemiin, että euromääräisten verotuottojen maksimointi saatta onnistua paremmin, jos verotsuta taas hiukan kiristettäisi.
Inflaatiota ei pidä päästää liikkeelle, sillä se aiheuttaa vain ylimääräisiä paineita palkankorotuspuolella, jotka puolestaan ovat omiaan kiihdyttämään inflaatiota entisestään.
Saattaa siis olla, että tuloveron alennusten puolella ei enää ole suuria etuja saavutettavissa, vaan huomio pitäisi siirtää muualle.
Yksi keskustelun arvoinen paikka on KELA:n pääjohtajan, Jorma Huuhtasen, aloite siitä, että koko sosiaaliturvajärjestelmä pantaisi täysremonttiin. Sehän on vuosikymmenten kuluessa erillisinä lakeina säädetty tukiverkon tilkkutäkki, joka on sekä päällekkäinen että aukkoinen, ja johon uppoaa rahaa paitsi byrokraattisena tehottomuutena niin myös väärinkäytösmahdollisuuksien kautta.
Tämä remontti voi kuitenkin olla poliittisesti epäpopulaari, koska jokainen muutos nykytilanteeseen on liian helppo selittää jonkin kansalaisryhmän menetykseksi, mikä syö uudelleenvalintaansa varmistelevien kansanedustajien uudistusrohkeutta varmasti myös ensi vaalikaudella.
Työttömyyden vähentämiseen tarvittaisi myös tepsivimpiä lääkkeitä. Nykytilanteessa on suorastaan absurdia, että mm. valtiojohtoiset pörssiyhtiöt ketjuttavat määräaikaisia työsopimuksia ja panevat työntekijänsä ilmoittautumaan työttömyystoimistoon aina kun edellinen työsopimus päättyy, että uusi voitaisi solmia siten, että henkilö palkataan ikään kuin työttömyyskortistosta.
Tätä tehdään avoimesti vaikka työsopimuslaki suorasanaisesti kieltää määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen.
Perheellisten ja perheettömien työaikojen erilainen järjestely voisi olla myös hyvä homma, mutta siinä ei liene mahdollista panna lisäkustannuksia kuluttajahintoihin, vaan valtion (eli veronmaksajien) pitäisi tulla talkoisiin mukaan.
Lähipiirissä on sen verran lapsiperheitä, joissa molempien vanhempien on käytävä kokoaikaisessa työssä, että asuntolainat ja koulu- & päiväkoti-ikäisten lasten vaatteet ja harrastukset pystytään maksamaan ja sen lisäksi pitämään yllä muuten siedettävää elintasoa, että näen aika läheltä, mitä se aiheuttaa, kun lapset näkevät väsyneitä vanhempiaan muutaman tunnin iltaisin ja puoli tuntia aamuisin, ja viikonloppuisin stressaannutaan sitten siitä, että keksittäisi sellaista tekemistä, mikä sopii kaikille yhtä aikaa.
Ylijäämäiseen budjettipolitiikkaan olisi poitänyt pyrkiä punamullan aikana paljon selkeämmin, jotta ensi vaalikaudella olisi enemmän pelivaraa miettiä, mihin sijoitettuna yhteiset varat tuottavat parhaat hyvinvoinnin parantamisen edellytykset, kun talouskasvu ei varmasti jatku tätä tahtia pitkääkään aikaa.
Vai ei esittänyt kokoomus tiealoitteita, vai ei kokoomus ole yhtynyt kaikkiin vasemmistoliiton "köyhyysvälikysymyksiin" ?
Vai mitä tarkoitat "köyhyyspaketeilla vähätuloisille kannattajille" ?
Ei kokoomus ole vastustanut aluetukiakaan.
Suomen talous nyt vain sattuu olemaan euroalueen parhaassa tähtiluokassa - seko sinua kismittää ?
En ole huomannut yhdenkään talousasiantuntijan esittävän laillasi hapanta ja lapsellista "väärin sammuttu" kritiikkiä.
...kun et muuhun kykene.
Ja kysymyksiäkin sulta tulee aivan kuin Tuomo Kankkuselta muinoin.
....= varsinainen itsetyydytystä harjoittava paskanheittäjä kokkari.
Kuuma(=kiima)kallen runkkaus edellisissä avauksissa päätyi selviin limpoihin.
Koitetaan kuitenkin ymmärtää tätäkin päätoimista nettirunkkaria.
Mitä tuohon syyttelyyn tulee, niin voisitteko lakaista omat rappusenne ensimmäiseksi.
Tuossahan viitattiin kokoomuslaisten tiealoitteisiin ja yhteisiin köyhyysvälikysymyksiin vasemmistoliiton kanssa.
Tapahtuneita tosiasioita molemmat, niiden kieltämistä voitaneen kutsua narraamiseksi, jos nyt ei valehteluksi.
Myös kokoomuksella on oma aluepoliittinen ohjelmansa, joka ei ihmeemmin poikkea keskustan vastaavasta.
En kuitenkaan kehoittaisi ketään kiistasille kanssanne, siinä saattaa loppua kunto kesken
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000021297976
"lisännyt sekä kuluttajien käytettävissä olevia tuloja että valtion ja kuntien verotuloja ja jättänyt valtiolle ja kunnille huomattavasti enemmän rahaa erilaisten hyvinvointipalvelujen rahoitukseen."
Onko todella noin, että hyvinvointipalveluihin käytettävä rahamäärä on reaalisesti lisääntynyt ja ovatko palvelut sitä myötä parantuneet.
Et taida juurikaan käyttää mitään kunnallisia palveluita tai et ainakaan mitään todellista niiden tilasta tiedä, kun tuollaista potaskaa suollat suustasi.
Kuntien tulot ovat kasvaneet jo vuosikausia.
Ongelma on, että punamullan jakopolitiikan seurauksena menot ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Kunnat elävät vailla kontrollia, luottaen valtion lopulta tulevan apuun.
Uudistuksilla kuntarakenteessa ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa olisi samat palvelut voitu tuottaa tehokkaammin, siis edullisemmin. Rahaa olisi voitu satsata koulutukseen uusien osaajien saamiseksi tulevaisuuden veronmaksajiksi ja tutkimukseen uusien innovaatioiden löytämiseksi edelleen menestystuotteiksi jalostettavaksi.
Rahaa olisi ollut ennätyksellisen ja kaikki ennusteet ylittäneen talouskasvun oloissa, mutta tumpelo hallitus on hukanut etsikkoaikansa kuten hukkasi Holkerin hallitus parivuosikymmentä sitten. Seuraavalla hallituksella on iso riski olla taas Ahon tuhohallituksen tapainen asioiden pahentaja jollei vastuullisuutta asioihin löydy vaalien jälkeen.
Euromääräiset verotuotot ovat veronalennustan vuoksi kasvaneet sekä valtiolla että osin myös joissain kunnissa, muuttotappiokunntia lukuunottamatta. Esim kunnille annettavaan aluetukeen on osoitettu enemmän rahaa kuin aikoihin, kiitos sen, että valtion verotulot ovat veronalennusten vuoksi euromääräisesti kasvaneet ja vastaavasti sosiaali- ja työttömyys menot ovat alnetuneet työllisyyden parantuessa.
Ongelmana edelleenkin on se, että työssäkäyvien on rahoitettava yhteensä 350 000 rakennetyötöntä, työttömyyseläkkeille siivottua ja työllistämiskoulutukseen kirjattua ihmistä, kun demareilla ei ole rohkeutta puuttua rakennetyöttömyyden todellisiin ongelmiin.
Ongelmana on edelleen myös se, että kuntia on tuettava jatkuvasti, koska keskustasta ei ennen vaaleja löytynyt rohkeutta etsiä lääkkeitä kunta- ja palvelutuotantorakenteiden tehostamiseen, kun juölkisten palvelujen tuotantokustannukset edelleen kousevat keskimäärin 2 %-yksikköä nopeammin kuin bkt keskimäärin.
Potaskaa tässä arviossa ei minusta juurikaan ole. Rehellistä realismia sen sijaan on riittävästi.
NIITÄ POLITIIKKOJA PITEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ, MILLAISIA PITKÄN LINJAN RATKAISUJA OVAT TEHNEET.
ME KAIKKIHAN JOUDUMME KÄRSIMÄÄN NIISTÄ PÄÄTÖKSISTÄ SAIRAINA IHMISINÄ, JOTKA AIHEUTTAVAT TUSKAA TOISILLE LAJITOVEREILLEEN.
Niin kuin muistamme kepulle SDP:n piti asettaa tiukat rajat, kun hallitusrintama pantiin pystyyn. Kumma juttu kepu on pysynyt raameissa kuta kuinkin. Kepuhan lähti rallattaen hallitukseen, että nyt rösettä levitellään siltarumpuihin ja ties minne. Niin kuin muistamme, kepu vaalitaistorintamalla lupasi kuun taivaalta. Hyssäläkin komiasti lupasi eläkeläisille 300 euron korotuksen, perustelematta mistä raha repäistään. Jäätteenmäellähän oli lupauksia laidasta laitaan, mutta niitähän ei kukaan ottanut tosissaan.
Muistelen hallitusohjelman käsittelyn aikaisia pääkirjoituksia, joissa media ihmetteli sitä, että jokainen keskustan vaalitavoite katosi hallitusohjelmassa "selvitetään" ja "tutkitaan" -otsikoiden alle, kun toteutettavien asioiden alle nostettiin pääasiassa SDP:n sanelemia asioita.
Ruoan alv:n alentaminen on näistä hupaisin. Siitähän kepu luopui päästäkseen hallitukseen, mutta nosti sen uudelleen esiin viime vuoden lopulla, kun vaalit taas lähestyvät.
sellaista on kapitalismi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000022531790
Kun kaikki ottivat kilvan halpaa lainaa, oli asuntojen kysyntä tarjontaa suurempaa ja hinnat nousivat halutuimmilla alueilla uskomattomiin lukemiin. Tämä kiihdytti asuntorakentamista, koska grynderit näkivät saavansa helppoja voittoja ilman kustannustehokkuuden tuomia riskejä.
Nyt, jos korot nousevat ja osa lainanottajista joutuu sen vuoksi vaikeuksiin ja realisoimaan asuntojaan, markkinoille tulee lisää tarjontaa, mikä merkitsee hintojen laskua. Jos markkinat toimivat oikein hyvin, niin hinnat saattavat laskea jopa alle sen, mitä joku on korkeasuhdanteessa asunnostaan itse maksanut. Ja mikäli hintataso todella laskee alkavat lainanantajat tarkistella myös asuntojen vakuusarvoja.
Sellaista on markkinatalous.
Kapitalismi on tietenkin ihan eri asia.