Asuntolainojen korot olivat 7% paikkeilla 60...70-luvulla...

http://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html#asuntojenhinnat

Asuntojen hintojen noususta ei hyödy kuin sellaiset, joilla on sijoitusasunto(ja).

Tavallinen köyhä kuitenkin asuu omistamassaan asunnossa, ja jos hän sen myy, niin joutunee ostamaan tilalle toisen. Tästä seuraa, että asunnon arvonnoususta ei ollut mitään hyötyä.

Toinen hyöty hinnannoususta on tietenkin, edellyttäen että omistaa velattoman tai lähes velattoman asunnon, se että voi ottaa enemmän uutta lainaa asuntoaan varten ja sijoittaa sen tai tuhlata muuten vain.

Toista se tosiaan oli vielä kolmekymmentä vuotta sitten. Suuret ikäluokat ovat saaneet asuntonsa käytännössä ilmaiseksi, tai ainakin paljon helpommalla kuin me, jotka maksamme sitä kulutusjuhlaa jota nämä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat viettivät.

Ei yhtään mitään kirjoitti:

Asuntojen hintojen noususta ei hyödy kuin sellaiset, joilla on sijoitusasunto(ja).

Tavallinen köyhä kuitenkin asuu omistamassaan asunnossa, ja jos hän sen myy, niin joutunee ostamaan tilalle toisen. Tästä seuraa, että asunnon arvonnoususta ei ollut mitään hyötyä.

Toinen hyöty hinnannoususta on tietenkin, edellyttäen että omistaa velattoman tai lähes velattoman asunnon, se että voi ottaa enemmän uutta lainaa asuntoaan varten ja sijoittaa sen tai tuhlata muuten vain.

Toista se tosiaan oli vielä kolmekymmentä vuotta sitten. Suuret ikäluokat ovat saaneet asuntonsa käytännössä ilmaiseksi, tai ainakin paljon helpommalla kuin me, jotka maksamme sitä kulutusjuhlaa jota nämä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat viettivät.

tarkoitus oli tietenkin sanoa, että voi ottaa enemmän euromääräistä lainaa asuntoaan VASTAAN, ei varten.

Ei yhtään mitään kirjoitti:

Asuntojen hintojen noususta ei hyödy kuin sellaiset, joilla on sijoitusasunto(ja).

Tavallinen köyhä kuitenkin asuu omistamassaan asunnossa, ja jos hän sen myy, niin joutunee ostamaan tilalle toisen. Tästä seuraa, että asunnon arvonnoususta ei ollut mitään hyötyä.

Toinen hyöty hinnannoususta on tietenkin, edellyttäen että omistaa velattoman tai lähes velattoman asunnon, se että voi ottaa enemmän uutta lainaa asuntoaan varten ja sijoittaa sen tai tuhlata muuten vain.

Toista se tosiaan oli vielä kolmekymmentä vuotta sitten. Suuret ikäluokat ovat saaneet asuntonsa käytännössä ilmaiseksi, tai ainakin paljon helpommalla kuin me, jotka maksamme sitä kulutusjuhlaa jota nämä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat viettivät.

Siinä vaiheessa kun myy 163m2:n OK:n ja muuttaa 73m2:n kolmioon.
Penskat poistuneet niin asunto mitoitetaan tarpeen ja mukavuuden mukaan.
Em. asuntojen hinnat ovat eronneet toisistaan REIPPAASTI!
Kännyyn jää muutama euro.

...joukkoon. 1960-luvulla Suomen Pankki määräsi korot. Olin säästänyt pankkiin 3 vuotta ja meillä oli sopimus, että saan lainan sen jälkeen. Asuntolainankorot olivat tiukasti säännösteltyjä tuolloin.

Olle Karlsson kirjoitti:

...joukkoon. 1960-luvulla Suomen Pankki määräsi korot. Olin säästänyt pankkiin 3 vuotta ja meillä oli sopimus, että saan lainan sen jälkeen. Asuntolainankorot olivat tiukasti säännösteltyjä tuolloin.

Muistan valitettavan hyvin tuon vaiheen.

Pankki- ja henkilökohtaisia eroja oli.
Pankkien henkilökunnalla oli ylivoimaiset lainaehdot sekä korkojen että takaisinmaksuehtojen suhteen.

Korot olivat "tavallisilla" ihmisillä suunnilleen samassa tasossa mutta ei niitä oltu kiveen hakattu.
Minulla nyt sattui silloisessa SYP:ssa olemaan tuo 12% ja sillä 10:n vuoden maksuaika.
Jostain syystä maksoin sen pois reilusti etuajassa.

Aravan sain koska oli 2-lasta eikä muijalla muita tuloja kuin lapsilisät.
Oli kotona ilman työttömyyskorvausta tai muutakaan.
Lisälainaa en saanut omista tuloistani johtuen.
Paikkakunnallemme myönnettiin 1976 59 aravaa.
Olin listalla 57:s.