Kokiko politiikan herrasmies Esko Aho saman kohtalon kuin Anneli Jäättenmäki ja Ville Itäläkin?
Eli voimakkaan mediapainostuksen johdettuna vasemmistoleirityksestä?
Yleisradio on ollut koko ajan SDP:läisen toimitusjohtajan luotsaama, tämäkin kertonee paljolti siitä, miksi totuus Anneli Jäätteenmäen eroon painostamisesta on siirtyi näinkin pitkälle.
Ei myöskään parane unohtoo Sanomayhtiön merkitystä ja tekemisiä politiikan kentällä.
Ahon poliittinen menstysura kaadettiin niinkin pieneen asiaan kuin termiin "reformi," joka asiana oli erittäin ajankohtainen, tärkeä ja hyvä.
Mustamaalamisen taito... se osataan vasemmalla.
"Minä juon nyt kahvia."
Eli voimakkaan mediapainostuksen johdettuna vasemmistoleirityksestä?
Yleisradio on ollut koko ajan SDP:läisen toimitusjohtajan luotsaama, tämäkin kertonee paljolti siitä, miksi totuus Anneli Jäätteenmäen eroon painostamisesta on siirtyi näinkin pitkälle.
Ei myöskään parane unohtoo Sanomayhtiön merkitystä ja tekemisiä politiikan kentällä.
Ahon poliittinen menstysura kaadettiin niinkin pieneen asiaan kuin termiin "reformi," joka asiana oli erittäin ajankohtainen, tärkeä ja hyvä.
Mustamaalamisen taito... se osataan vasemmalla.
"Minä juon nyt kahvia."
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jo Paavo Väyrynen koki saman kohtalon kuin Esko Aho ja Anneli Jäätteenmäki. Kaikki he menettivät SDP:n luottamuksen ja joutuivat lähtemään keskustan puheenjohtajan tehtävistä.
Tämän on muuten sanonut suoraan keskustan oma vahva mies ja keskustapuolueen historian kirjoittaja, Kari Hokkanen, päätoimittamansa Ilkan kolumnissa niihin aikoihin, kun Jäätteenmäen lähtölaskenta oli päällä.
Siinäkin olet oikeassa, että "mustamaalaamisen taito" osataan vasemmalla, koska vasemmisto on aina ollut sen tosiasian edessä, että sen on saatava median kautta yleisen mielipiteen tuki omille näkemyksilleen, muuten ei mikään vasemmiston ajama asia etene.
Porvariston - etenkin kokoomuksen - heikkous on aina ollut se, että median oletetaan kirjoittavan tosiasioista sellaisina kuin ne ovat. tästä syystä kokoomus ei hallitse median kautta toteutettavaa yleisen mielipiteen hallintaa, vaan se osaaminen on ikävä kyllä täysin vasemmiston ja eenkin Eero Heinäluoman hallussa.
Hän oli SAK:n tiedotusosastolla jo silloin, kun Väyrysen kaatoa juonittiin, ja hän oli keskeisenä takapiruna, kun ammattiliitot hyvin koordinoidusti hirttivät Ahon työreformiin, ja sama sylttytehdas oli mukana, kun Jäätteenmäen Irak-tekemisiä pengottiin.
Kumma juttu, ettei poliisi saanut selville, kuka toimitti valokopiot Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle juuri siitä UM:n muistiosta, jota Manninen oli Jäätteenmäelle steerannut ja jonka tekstiä Jäätteenmäki erehtyi lainaamaan nettipäiväkirjaansa niin sanatarkasti, että alkuperäinen lähde - UM:n muistio - paljastui joillekin.
Mediahan ei tätä omin avuin kaivanut esiin, vaan joku taho kärytti Jäätteenmäen ja pain alulle tutkinnan, jossa paljastui Manninen, mutta se, kuka toimitti valokopiot iltapäivälehdille ei koskaan selvinnyt.
Kumma juttu eikö vaan?
SDP:n punakoneen laakerit.
Ahon ja kepun lanseeraama "työreformi" oli todellisuudessa reduktio. Sen tarkoituksena oli huonontaa työtekevien ihmisten toimeentuloa ja oikeuksia.
Onneksi Suomen työnantajista suurin osa on järkeviä, eivätkä ne lähde tuhoamaan yhdessä rakennettua hyvinvointia.
Työreformi oli alun perin keskustan ja SAK:n yhteinen hanke, josta piti tulla 1999 aloittavan punamultahallituksen työmarkkinapoliittinen ohjelma. Sitä olivat yhdessä laatimassa mm. Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma. Tämä tausta on hyvä kaikkien tietää.
Sitten kävi niin, että keskustalta puuttui vaaliohjelma, jolloin Esko Aho otti Vanhasen kirjoittaman ohjelman pohjaksi ja rustasi siitä Maria-Kaisa Aulan kanssa työreformin, jonka avulla kepu pyrki houkuttelemaan kokoomuslaisia yrittäjiä kepun äänestäjiksi isäämällä työreformiin mm. paikallista ja yrityskohtaista sopimista, työttömyyskassojen irroittamista ammattiyhdistyksistä yms. kohtia, jotka olivat SAK:lle kuin punainen vaate härälle.
SAK tietenkin poltti pinnansa ja ampui Esko Ahon alas kuin räkättirastaan, mistä seurasi, että työreformi kirjoitettiin pikaisesti uusiksi, monta kohtaa lieventäen.
Tässä vaiheessa työreformin räväkkään versioon ihastunut nusujen Risto EJ Penttilä perui kaikki puheensa vaaliliitosta keskustan kanssa, kun hän katsoi kepun syöneen sanansa ja alistuneen SAK:n painostukseen.
Kolmaskin versio työreformista muistaakseni kirjoitettiin, millä ei ollut juuri merkitystä, koska Esko Aho meni Vanhaselta kysymättä tyrimään punamullan mahdollisuuden suututtamalla SAK:n, joka rahoittaa SDP:n vaalikampanjat.
Juuri työreformi alkavan EU-puheenjohtajuuden rinnalla antoi Lipposelle tarvittavat syyt olla vaihtamatta hallituspohjaa ja painaa kepu takaisin oppositioon siitä huolimatta, että kepu melkein nousi suurimmaksi puolueeksi 1999 ja Esko Aho teki kaikkensa, jotta kokoomus olisi työnnetty oppositioon.
Esko Aho kaatui omaan pohjattomaan vallanhimoonsa, ei siinä televisiota ja sanomalehtiä tarvittu.
Suomessa on kymmeniä kepulaissidonnaisia maakuntalehtiä, jotka tekivät vaalityötä Ahon eteen, mutta samalla äänestäjille paljastui kepun ja Ahon maaninen vallanhimo.
"Minä juon nyt kahvia." Eikös tuon lauseen ole sanonut patamusta porvari Harri Holkeri?
Kuka teki tuosta mitättömästä lauseesta suuren poliittisen numeron?
Siinä oli virallinen totuus suoraan punakoneen tuutista.
Vallanhimoonsa?
Älä nyt naurata, pelle.
Jos joku on vallahimoinen ja autoritäärinen se löytyy aivan eri puolueesta, samalta ajalta.
Iiro Viinasen, Tauno Matomäen, Yrjö Niskanen, Johannes Virolaisen ym. kirjoittamiin ja heistä kirjoitettuihin kirjoihin, niin sinulle asia selviää.
Keskusta teki mainostoimisto Snell-Louhivuori-Tallqvistin kanssa 1991 mainoskampanjan, jossa Holkerin hallitusta ja kokoomusta pantiin halvalla kuin vierasta sikaa useissa kokosivun sanomalehti-ilmoituksissa ja julisteissa. Yksi liittyi juuri tähän kahviteemaan, toisessa kokoomus rinnastettiin Britanniaa silloin kuohuttaneeseen thatcherilaisyyteen, yhdessä viitattiin Holkerin silakoihin, jne...
Hupaisinta jutussa vaan oli, että SDP sai niskaansa Holkerin hallituksen tappiot ja jäi omasta halustaan oppositioon, vaikka Aho polvillaan aneli demareita punamultaan.
Niinpä Aho sitten joutui hallitukseen kokoomuksen kanssa vastoin kaikkia suunnitelmiaan, mistä seurasi, etteivät keskustan ja kokoomuksen välit ole sen jälkeen juuri normalisoituneet.
Aho koki kamalista kamalimman kohtalon. Toisen (merkittävän) porvaripuolueen selän käännön vuonna 2000.
Mm. täällä useasti "äänessä" oleva mainosmies äänesti purppuranpunaista sosialisti(tätiä) mieluummin kuin Ahoa...
Kun kokoomuksen ehdokas on pelistä pois ja jäljellä vain demari ja demarin nuolija, niin äänestän mieluummin demaria, en nuolijaa.
..sellaisia perusteluja, joista voisi löytää yhtymäkohtia vähä-älyiseen ns. "huittisten hulluun mieheen.
Perustelujeni takana on enemmän tietoa politiikasta ja Esko Ahosta kuin viitsin paljastaa.