http://hiki.pedia.ws/wiki/Tiede
Kuten tunnettua on, on monilla ihmisillä miltei pohjaton usko tieteen eli meidän ihmisten kyvykkyyteen selittää asioita. Asioille ja ilmiöille annetaan ensin hienolta ja vakuuttavalta kuulostavat sivistyssanamaiset nimet ja sitten niillä pientä handveivinkiä käyttäen selitetään asioita.
Selittäminen (tai pikemminkin sen yrittäminen) tosiaan on ihan hauskaa puuhaa. Ite opiskelen yliopistosa teoreettista fysiikkaa ja sielä luennoilla nämä dosentit, desantit sun muut tohtorit selittelevät useimmiten toisten määrittelemiä ja meidän oppimiamme sanoja käyttäen asioita. Usein käytetään vertauskuviakin. Se on sitä ja sellaista selittämistä.
Tieteen, joka pohjautuu eräisiin laajalti hyväksyttyihin filosofisiin periaatteisiin kuten falsifioituvuus avulla on saavutettu paljon erilaisia ja ihmiskunnan historiasa ennennäkemättömiä asioita. Tämä on saanut monet miltei rajattoman tiedeuskovaisuuden houreisiin. Uskotaan, että tieteellisillä metodeilla voidaan selittää mitä tahansa, vaikka tieteellinen tutkimuskin perustuu vain näkömme, kuulomme, tunto-, haju- ja makuaistimme, analyyttisiä piirteitä omaavien aivojemme sekä niiden pohjalta rakennettujen havaintolaitteiden tarjoamiin havaintoihin/tuloksiin.
Edellisessä tullaankin siis uskonkysymysten äärelle. Ja tässäpä kaikki tällä erää.
Kuten tunnettua on, on monilla ihmisillä miltei pohjaton usko tieteen eli meidän ihmisten kyvykkyyteen selittää asioita. Asioille ja ilmiöille annetaan ensin hienolta ja vakuuttavalta kuulostavat sivistyssanamaiset nimet ja sitten niillä pientä handveivinkiä käyttäen selitetään asioita.
Selittäminen (tai pikemminkin sen yrittäminen) tosiaan on ihan hauskaa puuhaa. Ite opiskelen yliopistosa teoreettista fysiikkaa ja sielä luennoilla nämä dosentit, desantit sun muut tohtorit selittelevät useimmiten toisten määrittelemiä ja meidän oppimiamme sanoja käyttäen asioita. Usein käytetään vertauskuviakin. Se on sitä ja sellaista selittämistä.
Tieteen, joka pohjautuu eräisiin laajalti hyväksyttyihin filosofisiin periaatteisiin kuten falsifioituvuus avulla on saavutettu paljon erilaisia ja ihmiskunnan historiasa ennennäkemättömiä asioita. Tämä on saanut monet miltei rajattoman tiedeuskovaisuuden houreisiin. Uskotaan, että tieteellisillä metodeilla voidaan selittää mitä tahansa, vaikka tieteellinen tutkimuskin perustuu vain näkömme, kuulomme, tunto-, haju- ja makuaistimme, analyyttisiä piirteitä omaavien aivojemme sekä niiden pohjalta rakennettujen havaintolaitteiden tarjoamiin havaintoihin/tuloksiin.
Edellisessä tullaankin siis uskonkysymysten äärelle. Ja tässäpä kaikki tällä erää.
Vastaukset 31
Vanhimmat
>> Uskotaan, että tieteellisillä metodeilla voidaan selittää mitä tahansa, vaikka tieteellinen tutkimuskin perustuu vain näkömme, kuulomme, tunto-, haju- ja makuaistimme, analyyttisiä piirteitä omaavien aivojemme sekä niiden pohjalta rakennettujen havaintolaitteiden tarjoamiin havaintoihin/tuloksiin. > Edellisessä tullaankin siis uskonkysymysten äärelle.
ottanut senkin huomioon, että tieteen eräänä ominaisuutena on itsensä korjaavuus, uudistumiskykyisyys. Miksikäs en? Tämän ominaisuuden tieteeseen tuovat ne ihmiset, jotka hyväksyvät falsifioituvuuden periaatteen.
Monilla (tai sanotaan nyt "joillain") ihmisillä tuntuu olevan varsin epärealistinen, rajaton usko tieteen mahdollisuuksiin. Tottakai silloin niiden ihmisten kohdalla ajattelen, että nämäpä eivät oikein taida tietää mistä puhuvat. Ja joskus saatan heittää aloituksen kaltaisen kirjoituksen lähinnä näitä ja heidän ajattelutapaansa lähellä olevia ihmisiä varten.
Kuinka mukavaa että jaksat vaivautua.
>>>Uskotaan, että tieteellisillä metodeilla voidaan selittää mitä tahansa,>>>
uskoo kuka uskoo. tieteessä on se hauska, että voi huoletta myöntää tietämättömyytensä ja tutkia lisää.
hauskaa on sekin, että monet tiedettä ideologisista syistä vastustavat tarjoavat taikauskoa tieteen tilalle, se kun kuulemma selittää asioita paremmin kuin tiede. siksi kai taikauskoa on, ettei haluta myöntää tietämättömyyttään vaan keksitään väkisin se selitys asiaan kuin asiaan.
>> tieteessä on se hauska, että voi huoletta myöntää tietämättömyytensä ja tutkia lisää > ei haluta myöntää tietämättömyyttään vaan keksitään väkisin se selitys asiaan kuin asiaan
että jotkut tieteen mahdollisuuksiin suuresti uskovat ihmiset kokevat tarvetta jopa ylimielisesti nauraa sille, että jokin ihminen tarjoaa tietämättömiemme/ymmärtämättömiemme asioiden tilalle omia uskomuksiaan henkilökohtaisina selitysmalleinaan. omaan selitysmalliinsa uskova ihminen kun saattaa yksinkertaisesti vain uskoa omaan teoriaansa - ei väittää tietävänsä sen olevan totta. sitten tulee paikalle suuresti omaan rationalistisuuteensa uskova ihminen, joka kutsuu toisen uskomia asioita pilkallisesti taikauskoksi. mielen köyhyyttä.
tietämättömien asioiden tilalle yksittäinen ihminen voi kehittää omat teoriansa ja uskoa niihin; väittämättä uskomiensa teorioiden pitävän paikkaansa. Paikalle astuu rationalistisuuteensa suuresti uskova ihminen, joka kysyy mikset voi myöntää omaa tietämättömyyttäsi ko. asian suhteen ja nauraa vielä ylimielisesti päälle. Mielen köyhyyttä.
Kysymys on ihmisen tarpeista, jokaisella on omansa.
Uskonnollisella ihmisellä on suuri tarve palvoa.
Palvonnanelkeet. Tämä palvonta itsessään on jo toisten asioiden pitämistä oikeina toisten varjolla.
Vaikka maailma ei jakaudu oikeaan tai väärään.
Uskonnollinen tarvitsee Jumalan jota kumartaa.
'uskonnollinen'? Viestiisi on sikäli vaikea kommentoida, jos ei tiedä määritelmääsi sille.
Joku voisi sanoa kuullessaan minun pohdintojani minun olevan uskonnollinen. En kuitenkaan kumarra ketään jumalaa, en niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisestikaan enkä koe tarvetta palvoa ketään siinä mielessä, miten sanan 'palvoa' ymmärrän. En koe pohdintojani mahdollisen jumalaksi luokiteltavan olennon olemassaolosta minkään jumala-tarpeen synnyttämiksi; ne ovat vain pohdintojani ja intuitiivista uskomistani asian suhteen, jonka todenperää en tiedä.
jos rakkaassa äidinkielessämme olisi eri sanat tarkoittamaan uskoa ja uskonnollista uskoa, niin jopa keskiverto teoreettisen fysiikankin opiskelija saattaisi ymmärtää eron.
Ehkä.
ottamaan näkemyksiensä palapeliin mukaan uskomisen mahdollisuuden, erottaen sen kuitenkin tiukasta uskonnollisesta uskosta? Ethän siis oleta, ettei toinen ole tätä mahdollisuutta jo aiemmin huomannut? Aloituksesa kun ei sanallakaan viitattu jonkin ennestään tunnetun uskonnon dogmien rajoissa uskomiseen.
Monissa kielissä usko ja uskonto ovat eri asioita. Joissain jopa toistensa vastakohtia.(Jossain usko tarkoittaa vapauttamista, uskonto sitomista).
Itse ymmärrän uskon eri jutuksi kuin uskonnollisen uskon(uskonnollisuuden).
Usko on yksinkertaisesti luottamista johonkin. Uskonnollinen usko sisältää jonkun uskonnon määrittelemän uskon, johon kuuluu tavallisesti rituaaleja.
uskoa että että parvekkeelta putoaminen sattuu perkeleesti.
Oletko sukua tuole panteistille, molemmilla tuntuu olevan selkeitä ymmärrysvaikeuksia semantiikan suhteen?
nimimerkki olennainen tajua, siksi asiasta lykkäsin rautalankaa.
Uskovaiset näkevät uskonnon tarpeellisena, joten tässäkin tiede muuttuu uskonnoksi tai ihminen itse muuttuu palvonnan kohteeksi.
Eikö tämä ole jo hieman vanhanaikaista?
Nähdä aina palvonan kohde uhkana ja ohjata ihmisiä luulemaan että oikeaa uskontoa tarvitaan?
Omastamielestäni ihminen ei näe tiedettä uskontona, eikä itseään jumalana vaan tiede on tutkimusta ja tiedon keräämistä varten.
Mitä enemmän saamme tietoa ihmisestä ja maailmankaikkeudesta, sen todenmukaisemman kuvan saamme myös itsestämme, ettemme ole mitään kaikkivoipia.
Palvontaa ja epäjumalia ja ylipäätänsä uskontoa on siellä missä on tiedottomuutta.
Ihminen koittaa selityksillään paikata sen mitä ei tiedä jolloin syntyy uskontoja ja kummallisia rituaaleja kuten palvontaa.
Mutta omasta mielestäni palvonta, oli sen kohteena ihminen itse, tiede tai tieto tai joku muu.. on turhaa. Palvonta liittyy uskontoihin, ei ateismiin.
Uskonto sisältää koukun ja syötin. Jos ja mikä on kummallisinta , uskonto tuo mukanaan sen että toiset yllennetään, ja toiset alennetaan. Toisia kuritetaan ja toisia palkitaan.. sekä toisia palvotaan ja toisia kuritetaan.
Uskonnolla on pyhät ja kiroukselliset puolensa. Toisaalta se joka osaa siunata osaa myöskin kirota.
Uskonto on kummallista. Se ja uskovaiset hakevat itselleen palvonnan kohteita. Mutta onko tarve palvoa keksittyä?
kokenut tarvea hankkia/määritellä itselleni palvonnan kohteita siinä mielessä, miten sanan 'palvoa' ymmärrän.
En käsitellyt palvomista aloituksesa vaan tieteen luonnetta, uskomista, ihmisten ilmoilla esiintyviä ajattelutapoja jne.
Yleistys , että ihminen alkaa pitää tiedettä jumalana, palvonnan kohteena jos luovutaan uskonnosta. Kysymyshän ei ole tästä.
Se tulee ehkä helposti mieleen että yksi palvonnan kohde korvataan seuraavalla ja niin edelleen.
Jos aikoo luopua uskonnosta, on luovuttava myös palvonnasta.
"Yleistys , että ihminen alkaa pitää tiedettä jumalana, palvonnan kohteena jos luovutaan uskonnosta."
varsin usein kuultu. Kysymys ei ole siitä, mutta ehkä jotkut tieteeseen vankasti luottavat ovat omilla puheillaan antaneet joillekin ns. uskovaisille näin ymmärtää. Tapaan enemmän tai vähemmän jatkuvasti henkilöitä, joiden käsitys tieteestä on tasolla, jonka perusteella joku uskonnollinen henkilö voi yllä olevankin johtopäätöksen vetää.
"Jos aikoo luopua uskonnosta, on luovuttava myös palvonnasta."
Ei välttämättä, jos ihminen ei omassa uskonnossaan ole toiminut tavalla, jonka mieltää palvomiseksi. Hän voi todeta vain uskoneensa. Kirjoitinkin aloituksessa uskomisesta - en uskonnoista enkä palvomisesta.
Jep. Alussa puhuin yleistyksestä , siitä jossa mainitsit tiedeuskovaiset.
Ateisti ei ole tiedeuskovainen. Tiede ei ole uskonto. Ja lisäksi... ei voi verrata 2 ateistia toisiinsa. Jos haastattelet useampia ateistia , tieteen merkitys voi olla hyvinkin erilainen tai muukin elämä.
Uskonnollisilla .. no esimerkiksi nämä hihhulit. Hihhuleilla on suuri taipumus yleistää, pelkistää ja vääristää tai juuri nähdä asiat sellaisina kuin he kuvittelevat.
Tästä oli kyse. Ei Keskustelusi trollaamisesta.
"Palvontaa ja epäjumalia ja ylipäätänsä uskontoa on siellä missä on tiedottomuutta."
Yleistyksesi on karkea. Mielestäni se että väität noin ei johda siihen etteikö uskoa olisi myös siellä missä on paljon tietoa.
Tästä on esimerkkintä Helsingin TKK:n professori Matti Leisola sekä lääkärit Pekka Reinikainen ja kristillisen liiton vaikuttajahahmo Päivi Räsänen
Skepsiksen nettisivuilla on lainaus jota olen yhdellä sanalla muokannut: "Myös jopa 25% akateemisen koulutuksen saaneista amerikkalaisista ajattelee KREATIONISTISESI"*
*)http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html
Uskonnossa määritellään hyvä ja paha. Se millaista on ylhäällä , sillä perustellaan millaista on alhaalla.
Kuitenkin todellinen elämä poikkeaa tuonlaisesta puusilmäisyydestä.
Tiede ei määrittele asioita pyhäksi tai epäpyhäksi.
Uskonnoissa todellakin usein jaotellaan hyväksi ja pahaksi asioista tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kärsimyksen aiheuttamista estävän tunteemme, moraalin kanssa. En tiedä, millaista on "ylhäällä", mutta joidenkin olen kuullut melko varmoinakin kertovan siellä vallitsevista olosuhteista.
Tieteessä ei tosiaan myöskään määritellä tai jaotella asioita pyhäksi tai epäpyhäksi. Näin voimme todeta.
olevan tietokoneesi luomiseen on kanssa käytetty tuota tiedeuskontoa fysiikasta alkaen. Aika hyvin toimii tämä usko ja yhä vain paranee.
Lääketiede on kanssa aika hyvin kehittynyt tämän uskonnon parissa.
En löydä mistään muusta uskonnosta myöskään yhtä uskottavia selityksiä maailmankaikkeuden luonteesta tai tapahtumista.
Tiede on uskonto joka palvoo todellisuutta ja teoriat ovat välttämättömiä rakennelmia totuutta selvitettäessä, kuten luulisi sinunkin jo tietävän.
>> Tiede on uskonto joka palvoo todellisuutta
tietäisi fysiikan teorioita käytetyn muun muassa tietokoneiden kehittelyssä? Kuten aloituksessa kirjoitinkin, tieteen avulla on saavutettu paljon erilaisia ja ihmiskunnan historiasa ennennäkemättömiä asioita.
Samaten myös uskon tieteellisten tutkimusmetodien kautta saavutettujen tulosten tarjoavan totuudenmukaisimman selityksen niille kysymyksille, jotka ihmisen selitettävissä on.
Kyllä, sanaston ja matemaattisten formulaatioiden käytöstä rakentuvat teoriat ovat välttämättömiä välineitä kuvaillessamme aisteillamme ja niiden sekä analyyttisten aivojemme avulla rakennetuilla laitteistoilla havaitsemiamme asioita/ilmiöitä toisille ihmisille tai vaikkapa vain itsellemme. Kuvailemme ympärillämme olevaa todellisuutta, jonka viidellä aistillamme havaitsemme. Emme voi tietää, onko havainnointi- ja aistimiskyvykkyytemme ulottumattomissa muita lisää ulottuvuuksia; samaten vaikkapa kuten on kastemadonkin aistima maailma rajoittunut ainakin näköaistin osalta.
tai ei palvo niin on lopputulos ihan sama.
"Tieteellinen panteismi on uskonto, joka palvoo todellisuutta, sitä todellisuutta, jonka tiedon kerääminen tieteen menetelmin on näyttänyt."
Tuokin usko on yhtä sosiaalisesti värittynyt kuin katsojansa. Tutkimustulokset puhuvat jokatapauksessa puolestaan ja antavat sentään jonkinlaisen uskon kiintopisteen.
"Emme voi tietää, onko havainnointi- ja aistimiskyvykkyytemme ulottumattomissa muita lisää ulottuvuuksia; samaten vaikkapa kuten on kastemadonkin aistima maailma rajoittunut ainakin näköaistin osalta."
Tai toisaalta, ehkä meillä on niin hyvät ja optimaaliset resurssit itsessämme havainnoida ja selittää/selvittää lopulta aivan kaikki mitä selitettävissä/selvitettävissä lopulta on...?
Aika näyttää.
Ihminen tuppaa olemaan sellainen, että jos yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen suuntaa pyllistää.
Kun ihminen on joutunut monien ismien valtaamaksi, loppu on ollut historiaa.
Mustavalkoista ajattelua.
Tieteen lähtöasetelma on, että ihminen ei tiedä kaikkea. Tieteenfilosofia ei ota kantaa siihen, että ihminen voisi edes tietää kaiken. Minuun vetoaa tieteessä sen nöyryys; myöntäkäämme ettemme tiedä kaikkea, olkaamme uteliaita ja selvittäkäämme vastaukset meidän kysymyksiin. Sitä paitsi, tiede on oikeasti antanut meille tietoa todellisuudesta eikä tieteelle ole löytynyt haastajaa.
Uskonnot taas heittävät ehdottomat vastaukset heidän valitsemiinsa kysymyksiin (esim. 'pelastunko minä?' on uskonnon mytologiaan sidottu kysymys). Uskonnot eivät ole avoimia uusille ajatuksille tai havainnoille, eikä uskonnoissa ole motivaatiota kasvattaa ihmisen ymmärrystä todellisuudesta tai elämästä.
Lopuksi, vain koska ihminen luottaa tieteeseen, ei tee kenestäkään 'tiedeuskovaista'. Pelkkä nimitys 'tiedeuskovainen' on haukkumasana niitä kohtaan, jotka eivät niele perusteetonta huuhaata absoluuttisena totuutena ja osta sen pohjalta kirjoja.
"Edellisessä tullaankin siis uskonkysymysten äärelle. Ja tässäpä kaikki tällä erää."
Jos menemme omien aistiemme ja päättelymme ulkopuolelle tulemme uskonkysymysten äärelle?
Ehkä, ehkä ei. Voimme tulla mystiikan alueelle tai sitten tulemme vain lisätutkimusten alueelle.
Teoreettinen filosofia, fysiikasta nyt puhumattakaan, voi kyllä olla jo aika kaukana kaikesta, ei sen puoleen...
Koetahan kestää "tiedeuskovia" desantteja:)