Valtiovarainministeriön (VM) 'julkisen hallinnon tuottavuusohjelma' tuo mieleen väistämättä maamme EU-jäsenyyden. Vielä 1960-luvulla samoin kuin 1970- ja 1980-luvulla ja jopa 1990-luvun alkupuolella meillä oli melkoisesti idealistisia virkamiehiä, jotka halusivat olla koko kansan, kansalaisten, palvelijoita ja kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. EU:hun mentäessä 1995 alusta tuo into on laantunut; kaikki on muuttunut. Yksi tärkeä tekijä on siinä, että meillä on luovuttu hyvinvointivaltio-periaatteesta ja että tilalle on tuotu EU:n mantra eli 'erittäin kilpailukykyinen markkinatalous-valtio', jossa julkinen hallinto pyritään supistamaan mahdollisimman pieneksi. Lopuksi meille jää valtionhallintoon, hypervallan tapaan, vain seuraavat sektorit: armeija, poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuinlaitos, verohallinto, ulosotto- ja muu toimeenpanovirkamiehistö.
VM:n taholta on todettu muun ohella seuraavaa: "Se missä määrin kansallinen lainsäädäntö yleensä on seurausta EU-tasolla sovituista esim. sisämarkkinadirektiiveistä, on asia, josta on esitetty hyvin erilaisia arvioita." Tuo pitääkin paikkansa. Onkin outoa ja itse asiassa järkyttävää, ettei asiasta ole luotettaviin tietoihin perustuvaa konsensusta, vaikka olemme olleet EU:n jäseniä jo 12 vuotta ! Muun ohella juuri tämä seikka panee miettimään viranomaistemme ja asiantuntijoidemme tietämystä. Jäljet pelottavat: muistammehan pankkikrisin ja sitä seuranneen talouslaman, joita valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, hallitus, maamme viranomaiset ja asiantuntijat eivät kyenneet estämään. Kymmenet tuhannet yritykset ajettiin konkurssiin, sadat tuhannet ihmiset menettivät omaisuutensa tai terveytensä tai jopa henkensä tai nuo kaikki peräkkäin. Viranomaiset ja asiantuntijat eivät tienneet mitään tai osa heistä oli itse spekulantteja. Jäljet todellakin pelottavat! Eivät he näytä tietävän juurikaan enempää vielä tänäänkään!?
Politiikkaa seuraavalle maallikolle Eduskuntamme budjettivalta näyttäytyy usein varsinaisena kärsimysnäytelmänä: Monet ministerit ja kansanedustajat tuntuvat väittävän, ettei hallituksella ja eduskunnalla ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa budjettiin. Eli suurin osa menoista on jo lakisidonnaisia. Osa menoista johtuu selvästikin EU-jäsenyydestämme (mm. korkeine jäsenmaksuineen ym. suunnattominen rasituksineen), joten sekin on 'automaattista'. Ja osa riippunee sitten varsin pitkälle VM:n sanelusta ja punakynästä. Paljonko jää jäljelle eduskunnan itsenäisesti päätettäväksi? Muistanemme myös seuraavan: "Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan 60 miljardia euroa, mikä on noin 36 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen" (ministeri Heinäluoma 24.10.2006; puhe 14/2006). Onko inhimilliselle ja korkeatasoiselle sosiaali- ja terveyspolitiikalle EU:n jäsenenä sittenkään tosiasiallisia mahdollisuuksia? Sosiaalista ja terveydellistä (oikeastaan: sairaallollista) tilausta toki löytyisi.
À propos, onko Suomi ollut vapaa kehittämään VM:ssä kehitetetyksi väitetyn 'julkisen hallinnon tuottavuusohjelman'? Vai onko se EU-jäsenyyden sanelema tai EU-jäsenyyden tosiasiallisesti vaikuttama? Vai onko ko. ohjelman kehittäminen ollut Suomen täysin vapaassa harkinnassa? Kiinnostavaa joka tapauksessa on, että ohjelmaa on kohdannut ulkoministerimme 'tyrmäys' !
"Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) tyrmää jokseenkin yksiselitteisesti valtiovarainministeriössä kehitetyn julkisen hallinnon tuottavuusohjelman. Hän kirjoittaa Uutispäivä Demarin keskiviikkoisessa numerossa, että ohjelman taustalta paistaa ideologinen lähtökohta, jonka mukaan yksityisellä sektorilla oleva työpaikka on aina parempi ja terveempi kuin julkinen. - Ohjelman otsikko on Tuomiojan mielestä hyvin valittu, sillä kukapa olisi eri mieltä siitä, että myös julkisella sektorilla on parannettava tuottavuutta rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla sekä tietotekniikan käyttöä tehostamalla. Hän tosin huomauttaa, että tuottavuuskäsitettä ei ole sellaisenaan siirrettävissä kalossitehtaalta esimerkiksi hoiva- tai opetustyöhön.
Tuomiojan näkemyksen mukaan tuottavuus onkin tosiasiassa valitettavan monelle ohjelman laatijoista vain veruke, jolla päästään todelliseen tavoitteeseen, julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien alasajoon. Hän suomii tavoitteena olevan, että kaikki yksityisen sektorin työpaikkavitsaukset pätkätöistä eläketurvattomuuteen ja keskinäisestä kyräilystä optioihin olisi tuotava myös julkiselle sektorille. - Kuitenkin tulospalkkioajattelu voi julkisessa työssä tuottaa usein enemmän epäkohtia kuin todellisia hyötyjä, mistä myös alkaa olla esimerkkejä. Ja jos jokin oppilaitos tai virasto on aikanaan sijoitettu arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ja edustaviin tiloihin, niin "markkinavuokria" perimällä on pidettävä huoli siitä, ettei tuollainen voi kauan jatkua, hän sivaltaa. - Tuomioja luonnehtii ohjelmaa hömpsötykseksi. Hänen mielestään sen ymmärtäisi, jos Suomen hallinto todella olisi tehotonta, korruptoitunutta ja kansalaisia huonosti palvelevaa. - Varmasti kaikissa kohdin on parantamisen varaa, mutta nyt talkoisiin on ryhdytty osin sellaisessa hengessä, jonka tulokset vain poikkeuksellisesti voidaan kansalaisten silmissä kokea parannuksiksi ja jotka todella johtaisivat nykyistä parempaan hallintoon, hän tiivistää." (LÄHDE: STT 3.1.2007)
Valtion budjetin loppusumma on 40 517 211 (1 000 €) euroa eli siis 40,5 miljardia euroa.
90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille on myönnetty 1 528 000 000 euroa [eli siis 1,5 miljardia euroa].
Huomautus: Suomen maksuosuus EU:lle on vain osa siitä valtavasta menomäärästä, minkä EU-jäsenyys Suomelle vuosittain aiheuttaa. Lisäksi tulevat monet monituiset kokouskulut, matkakulut, edustustokulut, palkkakulut ja asiantuntija- ym. vastaavat palkkiot.
Yhteiskunnassa on käyty keskustelua perustulosta (kansalaispalkka). Ottakaamme esimerkiksi 750 euron veroton 'perustulo' kuukaudessa [määrän on esittänyt mm. Ari Ojapelto tietokirjassaan AHNEUDEN AIKA, s. 641] pelkän toimeentulotuen varassa eläville. Mainittu perustulo poistaisi ko. toimeentulotuen varassa eläviltä perusnöyryytyksen ja häpeän tunteen. (Samalla voitaisiin oikeuttaa vähäinen lisäansioitten saanti ilman että oikeus perustuloon menetetään.) (Tämä malli ei kajoaisi asumistukeen, joka on kysymys sinänsä. Jokaisen on pakko omata jonkinlainen asunto Suomen karuissa oloissa, vaikka talvet näyttävätkin olevan taakse jäänyttä elämää.)
Jo pelkästään tuolla Suomen EU-jäsenmaksulla voitaisiin myöntää verovapaa 750 euron kuukausittainen (9.000 euroa vuodessa) perustulo 169.777 vähäväkisimmälle kansalaiselle !
EU-jäsenmaksuosuudella ynnä muilla EU-jäsenyydestä johtuvilla menoilla voitaisiin tietysti vaihtoehtoisesti korjata sairaanhoidon ongelmia ja puutteita tai muuta vastaavaa.
Mikä on maassamme EU:n jäsenenä sosiaali- ja terveyspoliittisesti mahdollista? Tuskin ainakaan vähäväkisten, sairaiden, vanhusten, vaikeavammaisten, päihde- ymv. ongelmaisten, asunnottomien ja pelkän toimeentulotuen varassa kitkuttelevien ahdingon poistaminen. VM:n yhden keskeisen virkamiehen mukaan suomalainen hyvinvointivaltio murskattiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt VM:ssä on kehitetty 'julkisen hallinnon tuottavuusohjelma', jolla julkinen hallinto ajetaan alas lopullisesti. Sen jälkeen olemme peruuttamattomasti sokeiden ja verenhimoisten markkinavoimien armoilla tässä vapaaseen kilpailuun perustuvassa erittäin kilpailukykyisessä matkkinataloudessa. Sauve qui peut !
VM:n taholta on todettu muun ohella seuraavaa: "Se missä määrin kansallinen lainsäädäntö yleensä on seurausta EU-tasolla sovituista esim. sisämarkkinadirektiiveistä, on asia, josta on esitetty hyvin erilaisia arvioita." Tuo pitääkin paikkansa. Onkin outoa ja itse asiassa järkyttävää, ettei asiasta ole luotettaviin tietoihin perustuvaa konsensusta, vaikka olemme olleet EU:n jäseniä jo 12 vuotta ! Muun ohella juuri tämä seikka panee miettimään viranomaistemme ja asiantuntijoidemme tietämystä. Jäljet pelottavat: muistammehan pankkikrisin ja sitä seuranneen talouslaman, joita valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, hallitus, maamme viranomaiset ja asiantuntijat eivät kyenneet estämään. Kymmenet tuhannet yritykset ajettiin konkurssiin, sadat tuhannet ihmiset menettivät omaisuutensa tai terveytensä tai jopa henkensä tai nuo kaikki peräkkäin. Viranomaiset ja asiantuntijat eivät tienneet mitään tai osa heistä oli itse spekulantteja. Jäljet todellakin pelottavat! Eivät he näytä tietävän juurikaan enempää vielä tänäänkään!?
Politiikkaa seuraavalle maallikolle Eduskuntamme budjettivalta näyttäytyy usein varsinaisena kärsimysnäytelmänä: Monet ministerit ja kansanedustajat tuntuvat väittävän, ettei hallituksella ja eduskunnalla ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa budjettiin. Eli suurin osa menoista on jo lakisidonnaisia. Osa menoista johtuu selvästikin EU-jäsenyydestämme (mm. korkeine jäsenmaksuineen ym. suunnattominen rasituksineen), joten sekin on 'automaattista'. Ja osa riippunee sitten varsin pitkälle VM:n sanelusta ja punakynästä. Paljonko jää jäljelle eduskunnan itsenäisesti päätettäväksi? Muistanemme myös seuraavan: "Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan 60 miljardia euroa, mikä on noin 36 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen" (ministeri Heinäluoma 24.10.2006; puhe 14/2006). Onko inhimilliselle ja korkeatasoiselle sosiaali- ja terveyspolitiikalle EU:n jäsenenä sittenkään tosiasiallisia mahdollisuuksia? Sosiaalista ja terveydellistä (oikeastaan: sairaallollista) tilausta toki löytyisi.
À propos, onko Suomi ollut vapaa kehittämään VM:ssä kehitetetyksi väitetyn 'julkisen hallinnon tuottavuusohjelman'? Vai onko se EU-jäsenyyden sanelema tai EU-jäsenyyden tosiasiallisesti vaikuttama? Vai onko ko. ohjelman kehittäminen ollut Suomen täysin vapaassa harkinnassa? Kiinnostavaa joka tapauksessa on, että ohjelmaa on kohdannut ulkoministerimme 'tyrmäys' !
"Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) tyrmää jokseenkin yksiselitteisesti valtiovarainministeriössä kehitetyn julkisen hallinnon tuottavuusohjelman. Hän kirjoittaa Uutispäivä Demarin keskiviikkoisessa numerossa, että ohjelman taustalta paistaa ideologinen lähtökohta, jonka mukaan yksityisellä sektorilla oleva työpaikka on aina parempi ja terveempi kuin julkinen. - Ohjelman otsikko on Tuomiojan mielestä hyvin valittu, sillä kukapa olisi eri mieltä siitä, että myös julkisella sektorilla on parannettava tuottavuutta rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla sekä tietotekniikan käyttöä tehostamalla. Hän tosin huomauttaa, että tuottavuuskäsitettä ei ole sellaisenaan siirrettävissä kalossitehtaalta esimerkiksi hoiva- tai opetustyöhön.
Tuomiojan näkemyksen mukaan tuottavuus onkin tosiasiassa valitettavan monelle ohjelman laatijoista vain veruke, jolla päästään todelliseen tavoitteeseen, julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien alasajoon. Hän suomii tavoitteena olevan, että kaikki yksityisen sektorin työpaikkavitsaukset pätkätöistä eläketurvattomuuteen ja keskinäisestä kyräilystä optioihin olisi tuotava myös julkiselle sektorille. - Kuitenkin tulospalkkioajattelu voi julkisessa työssä tuottaa usein enemmän epäkohtia kuin todellisia hyötyjä, mistä myös alkaa olla esimerkkejä. Ja jos jokin oppilaitos tai virasto on aikanaan sijoitettu arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ja edustaviin tiloihin, niin "markkinavuokria" perimällä on pidettävä huoli siitä, ettei tuollainen voi kauan jatkua, hän sivaltaa. - Tuomioja luonnehtii ohjelmaa hömpsötykseksi. Hänen mielestään sen ymmärtäisi, jos Suomen hallinto todella olisi tehotonta, korruptoitunutta ja kansalaisia huonosti palvelevaa. - Varmasti kaikissa kohdin on parantamisen varaa, mutta nyt talkoisiin on ryhdytty osin sellaisessa hengessä, jonka tulokset vain poikkeuksellisesti voidaan kansalaisten silmissä kokea parannuksiksi ja jotka todella johtaisivat nykyistä parempaan hallintoon, hän tiivistää." (LÄHDE: STT 3.1.2007)
Valtion budjetin loppusumma on 40 517 211 (1 000 €) euroa eli siis 40,5 miljardia euroa.
90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille on myönnetty 1 528 000 000 euroa [eli siis 1,5 miljardia euroa].
Huomautus: Suomen maksuosuus EU:lle on vain osa siitä valtavasta menomäärästä, minkä EU-jäsenyys Suomelle vuosittain aiheuttaa. Lisäksi tulevat monet monituiset kokouskulut, matkakulut, edustustokulut, palkkakulut ja asiantuntija- ym. vastaavat palkkiot.
Yhteiskunnassa on käyty keskustelua perustulosta (kansalaispalkka). Ottakaamme esimerkiksi 750 euron veroton 'perustulo' kuukaudessa [määrän on esittänyt mm. Ari Ojapelto tietokirjassaan AHNEUDEN AIKA, s. 641] pelkän toimeentulotuen varassa eläville. Mainittu perustulo poistaisi ko. toimeentulotuen varassa eläviltä perusnöyryytyksen ja häpeän tunteen. (Samalla voitaisiin oikeuttaa vähäinen lisäansioitten saanti ilman että oikeus perustuloon menetetään.) (Tämä malli ei kajoaisi asumistukeen, joka on kysymys sinänsä. Jokaisen on pakko omata jonkinlainen asunto Suomen karuissa oloissa, vaikka talvet näyttävätkin olevan taakse jäänyttä elämää.)
Jo pelkästään tuolla Suomen EU-jäsenmaksulla voitaisiin myöntää verovapaa 750 euron kuukausittainen (9.000 euroa vuodessa) perustulo 169.777 vähäväkisimmälle kansalaiselle !
EU-jäsenmaksuosuudella ynnä muilla EU-jäsenyydestä johtuvilla menoilla voitaisiin tietysti vaihtoehtoisesti korjata sairaanhoidon ongelmia ja puutteita tai muuta vastaavaa.
Mikä on maassamme EU:n jäsenenä sosiaali- ja terveyspoliittisesti mahdollista? Tuskin ainakaan vähäväkisten, sairaiden, vanhusten, vaikeavammaisten, päihde- ymv. ongelmaisten, asunnottomien ja pelkän toimeentulotuen varassa kitkuttelevien ahdingon poistaminen. VM:n yhden keskeisen virkamiehen mukaan suomalainen hyvinvointivaltio murskattiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt VM:ssä on kehitetty 'julkisen hallinnon tuottavuusohjelma', jolla julkinen hallinto ajetaan alas lopullisesti. Sen jälkeen olemme peruuttamattomasti sokeiden ja verenhimoisten markkinavoimien armoilla tässä vapaaseen kilpailuun perustuvassa erittäin kilpailukykyisessä matkkinataloudessa. Sauve qui peut !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaalien jälkeen IPU:a odottaa 5000 kannattajakortin kerääminen.
Tyhmä niin ei sitä tarvitse kaikille kertoa:) nimittäin eun mieliset ne korttejaan tarjoaa pois pois mutta kukaan ei niitä huoli liity sinäkin rohkeasti ipuun:)
VAALEISSA TAVATAAN!
Et viitsisi kopioida jotain lehtijuttuja suoraan avaukseen. Yritä omalta pohjalta, vaikka se vaikeaa onkin.
nythän elätetään valtavaa määrää virkamiehiä. Kansan hyvinvointi ja pienempi verotus toisi suoraa hyötyä kansalle. Terveyden- ja vanhustenhuoltoon toki tarvitaan lisää resursseja, mutta liikaa on kaikenmaailman hallintobyrokraatteja