Oon tietääkseni ihan normaali heppu, ja näytän kadulla varmaan just siltä, että intti on kohta edessä. En polta pilveä, tai jaa sivari-esitteitä steissillä. En omista pitkiä hiuksia, enkä ole homoseksuaali.
Siitä huolimatta harkitsen siis sivariin menemistä, vaikka fyysisesti pystyisin käymään intin mitä luultavimmin, vaikka tietyt ruumiinosat vähän väliä reistailevatkin (b-mieheksi?). Enkä nyt henkisestikään varmaan ihan palasiksi menisi armeijassa.
Menisin sivariin sen takia, että en uskoisi viihtyväni intissä enkä kokisi ko. mestaa ollenkaan "omakseni". Tiedän myös hyvin tarkkaan sen, etten toista ihmistä pystyisi koskaan tappamaan (ehkä hyvin poikkeuksellisissa oloissa, mutta sota ei ole mulle sellainen), joten koulutus olisi suhteellisen merkityksetön.
Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö kunnioittaisi tai olisi kiitollinen sotaveteraaneille, jotka ovat minun hyvinvointini aikoinaan taanneet. En vain itse ehkä ole yhtä rohkea, eikä ajatusmaailmamme kohtaa, mutta silti arvostan heitä.
Koska en halua välttämättä mennä inttiin, minulla on vaihtoehto; siviilipalvelus. Voisin hyvin mennä sinne, yrittää hankkia mielekkään duunin ja tehdä vuoden sitä paskalla palkalla. Vaikka tekisin näin, en silti koe mitenkään välttämättömäksi todistella kenellekään sen olevan ainoa oikea ratkaisu, vaan riittää, kun tietäisin, että se on minulle itselleni sopivin. En leimaisi armeijan käyneitä ihmisiä yhtään sen kusipäisemmiksi kuin minua itseänikään, enkä toisaalta voisi kovin tosissaan ottaa intin käyneiltä tullutta vittuilua.
Pointti on se, että menet sitten sivariin, tai inttiin, niin onko siitä pakko pitää helvetinmoista melua ja yrittää todistella omaa paremmuuttaan? Olen tältä(kin) palstalta lukenut niin inttiä kuin sivariakin tukevien kirjoituksia ja valitettavasti aika monella on pakonomainen tarve korottaa itsensä vastapuolen yläpuolelle. Vielä enemmän tätä harrastavat näkemykseni mukaan sivarit ("SIVARI ON SANKARI", joo-o..)
This being said, oonko mä nyt jotenkin paska jätkä, tai hinttispede, kun oman pienen pääni sisällä harkitsen valitsevani sivariin menon valtavirran (eli intti) sijasta? Hyvä jätkä on hyvä jätkä, meni se sitten hajoilemaan inttiin, tai lusmuilemaan sivariin.
Siitä huolimatta harkitsen siis sivariin menemistä, vaikka fyysisesti pystyisin käymään intin mitä luultavimmin, vaikka tietyt ruumiinosat vähän väliä reistailevatkin (b-mieheksi?). Enkä nyt henkisestikään varmaan ihan palasiksi menisi armeijassa.
Menisin sivariin sen takia, että en uskoisi viihtyväni intissä enkä kokisi ko. mestaa ollenkaan "omakseni". Tiedän myös hyvin tarkkaan sen, etten toista ihmistä pystyisi koskaan tappamaan (ehkä hyvin poikkeuksellisissa oloissa, mutta sota ei ole mulle sellainen), joten koulutus olisi suhteellisen merkityksetön.
Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö kunnioittaisi tai olisi kiitollinen sotaveteraaneille, jotka ovat minun hyvinvointini aikoinaan taanneet. En vain itse ehkä ole yhtä rohkea, eikä ajatusmaailmamme kohtaa, mutta silti arvostan heitä.
Koska en halua välttämättä mennä inttiin, minulla on vaihtoehto; siviilipalvelus. Voisin hyvin mennä sinne, yrittää hankkia mielekkään duunin ja tehdä vuoden sitä paskalla palkalla. Vaikka tekisin näin, en silti koe mitenkään välttämättömäksi todistella kenellekään sen olevan ainoa oikea ratkaisu, vaan riittää, kun tietäisin, että se on minulle itselleni sopivin. En leimaisi armeijan käyneitä ihmisiä yhtään sen kusipäisemmiksi kuin minua itseänikään, enkä toisaalta voisi kovin tosissaan ottaa intin käyneiltä tullutta vittuilua.
Pointti on se, että menet sitten sivariin, tai inttiin, niin onko siitä pakko pitää helvetinmoista melua ja yrittää todistella omaa paremmuuttaan? Olen tältä(kin) palstalta lukenut niin inttiä kuin sivariakin tukevien kirjoituksia ja valitettavasti aika monella on pakonomainen tarve korottaa itsensä vastapuolen yläpuolelle. Vielä enemmän tätä harrastavat näkemykseni mukaan sivarit ("SIVARI ON SANKARI", joo-o..)
This being said, oonko mä nyt jotenkin paska jätkä, tai hinttispede, kun oman pienen pääni sisällä harkitsen valitsevani sivariin menon valtavirran (eli intti) sijasta? Hyvä jätkä on hyvä jätkä, meni se sitten hajoilemaan inttiin, tai lusmuilemaan sivariin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikset hanki vapautusta? Se on nykyisin helpoin ratkaisu. Voisit käydä töissä intin / sivarin ajan, jolloin säästyisit huomattavilta taloudellisilta menetyksiltä.
tarkkaan mitä aijot.intti kestää vain kuusikuukautta.sivari 12 kk.intissä tapaat normaali kavereita joista monista tulee hyviä ystäviä.sivarissa ei ole yhtään normaali ihmitä ovat hinttejä naismaisia"poikia"huumehörhöjä ja ties mitä.jos olet normaali nuori mies et tuntisi itse olevasi oikeassa paikassa sivarissa.Intin käynelllä on useilla mukavia muistoja intistä.
No ei se sivarin koulutusjaksokaan kestä kuin kuukauden, ei ne 'hörhöt' mua duunipaikalle perässä seuraa. Ja uskaltaisin kyllä väittää, että kummassakin laitoksessa on kyllä porukkaa aika laidasta laitaan. Ja tunnen kyllä muutaman sivarin käyneen, jotka eivät muistele pahalla (muuta kuin sitä koulutusjaksoa) ja vastaavasti aika monta intin käynyttä, kenellä ei oo juuri hyvää sanottavaa siitä. Tosin tunnen myös intin käyneitä, kenellä on ihan hyviä ja neutraaleita muistoja.
Ja mitä tuohon vapautuksen hankkimiseen tulee, niin enpä ole oikeastaan edes harkinnut. En tiedä, mistä johtuu.. lieneekö vaan ajatusmaailman vastaista?
Niin kauan ku et ole siellä käynyt, älä sano hörhöiksi. Minä siellä olin, ja joo, kyllä niistä kaksi olisi pitänyt vapauttaa. Mutta niin heidät olisi armeijassakin pitänyt vapauttaa. Tiedoksi vaan että tiedän huomattavasti useamman intin käyneen, jotka olisi mielestäni pitänyt vapauttaa.
"Ja uskaltaisin kyllä väittää, että kummassakin laitoksessa on kyllä porukkaa aika laidasta laitaan."
No, molemmissa pitäisi olla lain mukaan samat vapautusperusteet, joten samanlaista porukkaa. Ihme kyllä, porukka rappioituu molemmissa...
Se koulutusjakso on yleensä kolme viikkoa. Neljäs viikko on lomaa. Siis yleensä. Jos on siis homma valmiina.
Missä sä niitä "hörhöjä" olet nähnyt?
Mielipiteeni: homma ei ole hyvä, mutta koulutusjakso oli paras osuus siitä hommasta. Vaikka se olikin siellä lapinjärvellä.
niin hankit C-paprut ja luistat koko jutusta. Kutsuntoihin joutuva on juuri täyttänyt 18v eikä ikänsä takia ole voinut vaikuttaa ollenkaan asevelvollisuudesta tehtäviin päätöksiin, joten ne päätökset eivät ole legitiimejä(koko kansan hyväksymiä) ja niitä ei siten tarvitse noudattaa. Siis niistä voi hyvällä omallatunnolla laistaa hankkimalla C-paprut. Noh, ainakin minä voin.
Olisit joskus sivarin nähny niin tietäisit...
"En polta pilveä, tai jaa sivari-esitteitä steissillä. En omista pitkiä hiuksia, enkä ole homoseksuaali. "
Joo...o. Oletko oikeasti nähnyt jossain tuollaisia tyyppejä? Minä näin tänäänkin kolme inttijätkää. Jokainen veti röökiä. Sitten aina kun haluaa voi mennä katsomaan inttityyppejä menossa strippimestaan. Ja kesällä hieman yllätyin kun keskustan rannan pusikosta ilmestyi aivan totaalisesn sekaisin ollut inttiporukka. Yksi niistä päätti lähteä kai yrjöämään/kusemaan järveen. Ja sitten yks ilta tuli bussiin taas inttiporukka. Isoin puheenaihe oli se, että alko onkin loppiaisena kiinni!! Jonka päättely etukäteen olisi ollut aika vaikeaa... Ja sitten yksi soitti mutsilleen että olisi saanut kaljaan rahaa. Mutta vaikka kuinka näen näitä(kin) idiootteja tai sellaiseksi tehtyjä, en ala heitä (inttiin meneviä) sen perusteella tuomitsemaan. Heidät on sinne pakotettu, eikä paljon muuta kuin että olen pahoillani heidänkin puolestaan.
Oliskohan mitään, ettet levittelisi mitään stereotypioita. Eipä tarvitsisi sinunkaan niistä koskaan kärsiä.
Stereotypioista: Nimenomaan minä en näitä stereotypioita ole kehittämässä, enkä millään lailla tukemassa, koska mua ne ei yksinkertaisesti kiinnosta. Sen sijaan eri palstoilta (kyllä, myös täältä) luettuna sivariin yhdistetään usein pitkät hiukset, homoseksuaalisuus, huumeiden käyttö yms. ja sieltä ne poimin viestiini. Eivät suinkaan ole omia käsityksiäni. Ymmärrät varmaan nyt, mitä hain takaa.
Ja sille, kuka hörhöistä puhui viestiini vastaten; joku juuri minua ennen kirjoitti huumehörhöistä ja erilaisista kummallisuuksista, joten siitä otin senkin sanan. Jälleen kerran, eivät ole minun mielipiteitäni.
Lukekaa tarkemmin.
täynnä kärjistyksiä. Luonnollisesti armeija- tai sivariaiheisella palstalla pyörii sitä porukkaa, joka muutenkin suhtautuu asiaan intohimoisesti, suuntaan tai toiseen. Kun sitten saa nimettömästi kirjoitella, niin tulos on usein aikamoista kuraa.
Oikeassa elämässä 99 % väestöstä ei suhtaudu sivareihin niiden stereotypioiden mukaisesti joita luettelit eikä kukaan mitä todennäköisimmin ala heittää tuollaista juttua päin naamaa. Jos joku juntti alkaa, niin nolaapa siinä ainoastaan itsensä.
Itse kävin armeijan B-miehenä. Mutta normaalijoukoissa palvellen, koska sain B-paperit vasta armeijassa jo muutaman kuukauden oltuani ja kapteeni totesi vain, että kun olet palveluksen A-miesten joukossa kestänyt tähänkin asti niin olet sitten loppuun asti.
En pitänyt armeijasta ollenkaan ennen armeijaan menoanikaan enkä siellä ollessani. Lähinnä sukulaisten painostus oli asia joka minut sinne sai, itse olisin mieluiten mennyt sivariksi tai hankkinut vapautuksen. Jos nyt saisin uudelleen valita niin ilman muuta menisin sivariin. Asia on niin että väärä, omien ajatusten vastainen valinta voi kaduttaa jälkeenpäin. Ainakin itseäni armeijan käyminen vastoin omia tuntojani on vähän vaivannut. Jos siis tunnet sivarin itsellesi paremmaksi vaihtoehdoksi niin tee asiassa oman mielesi mukaan, eikä muiden. Kun palvelus on ohi voit unohtaa koko asian, eikä tarvitse katua väärää valintaa.
Itselleni ei ole tullut yhtään ihmistä ns. oikeassa elämässä vastaan joka arvottaisi ihmisiä sen mukaan, miten nämä ovat valtiollisen pakkotyönakkinsa hoitaneet, silloin harvoin kuin asia nyt edes on tullut esille.
Yksi tuttuni on saanut vapautuksen armeijasta polviensa takia. Ne ovat kyllä oikeasti huonossa kunnossa, kaveri saa jotain sairas- tai invalidipäivärahaa niiden takia eikä ole työelämässä (alle kolmikymppisenä).
Eli vaikka et haluaisi ottaa vapautusta ns. hullun papereilla, niin polvien perusteella saatavat C-paperit ovat toki aivan asiallinen syy välttää armeija. Eihän armeija itsekään sinne mitään "invalideja" halua!
A- ja B-papereilla taas ei suurta eroa ole mielekkyyden kannalta. Armeijaa se on B-miehenäkin käyty armeija.