Maassamme. Sillä ollaan saavutettu paljon plussapisteitä tuolla suuressa maailmassa. Se toinen asenne tuottaa niitä miinuspisteitä.
Kaksikielisyys on
Suurimpia rikkauksia
14445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
siis suomen- ja englanninkielen taidolla
Minua kiinnostaa kuulla sun perustelut, mistä ne plussapisteet saa nostaa?
Kerro jotain perusteluja.
Areenoilla toimia rauhanrakentajina siellä, missä ihmisiä ajetaan yhteen muottiin (esim. Turkissa). Rauhanrakentajat saavat aina enemmän arvostusta, kuin vähemmistöjen sortajat! Ne on niitä plussapisteitä !
Rikas kieli ei tarvitse vieraan kieliryhmän lasten tukea
Ruotsinkieli ei voi olla rikkaus jos sen ylläpitämiseen tarvitaan suomenkielisten lasten pakkoruotsittamista. Suomenkielisten lasten pakkoruotsi kustannetaan suomenkielisten lasten ranskan, venäjän, saksan, espanjan ja kaikkien ulkoeurooppalaisten kielien kuten kiinan, japanin arabian kielitaidoista.
RUOTSI EI OLE RIKKAUS!
Monikielisyys on rikkautta, kaikille 100%:sesti pakotettu PAKKORUOTSI EI OLE MONIKIELISYYTTÄ! Se on sen este!
Mikä on se rikkaus josta jäisimme paitsi josta mantrassa hehkutetaan? En ymmärrä miksi käytetään sanaa rikkaus. Mitä sillä tarkoitetaan tässä tapauksessa? Onko "rikkaus" synonyymi sanalle hyödyllisyys tms.? Sana "rikkaus" kuluu juuri kyseiseen mantraan, jolla ei ole mitään todistettua sisältöä.
Rikas kieli ei tarvitse lasten tukea, varsinkaan vieraan kieliryhmän lasten tukea.
Kaksikielisyys on periaatteessa hieno asia. Suomi-ruotsi kaksikielisyys vaan on naurettava turhake, josta ei ole edes Suomessa mitään hyötyä, koska Suomessa osataan Suomea 99%:sesti. Ulkomailla se on vielä suurempi turhake koska ulkomailla 99,8% ei puhu suomea eikä ruotsia.
Rikkaus kustantaa aina itse itsensä. Ei voi olla rikkaus panostaa kaksikieliseen turhakkeeseen, joka on turhake ulkomailla 99,8%:sesti ja kotimaassa 99,5%:sesti.
Kääntäen voidaan sanoa että suomi-ruotsi kaksikielisyys on Suomessa 0,5%:in hyödyke ja ulkomailla 0,2 % hyödyke.
Mantra, ruotsinkielen hyödyllisyydestä Suomessa, ei ole koskaan kestänyt tarkempaa tarkastelua.
Mantra, ruotsinkielen rikkaudesta Suomessa, ei ole koskaan kestänyt tarkempaa tarkastelua.
Jos ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, se kantaisi ja myös kustantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen hokeman ruotsin kielen hyödyllisyydestä Suomelle.
Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla hyödyllistä vaan se on rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen vaikutuksia saa aliarvioda.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja, eikä valita ruotsia. Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä käytetä. Koska ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kustanna itseään ja siksi sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut vaikutelman että opiskelupaikat ovat ensi sijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsia.
Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäsiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella.
Vuorokaudessa on rajalliset 24h. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely
Kun aikuisena sain otettua itseäni niskasta, ja opettelin vanhan kielemme, jolla kaikki historialliset arkistomme on kirjoitettu. Sama asia, kuin italialaisille latina!
Eli pärjasit aikuiseen asti ilman ruotsia, no kuinka hyvä kieleitaitosi nyt on? Ei varmaan kehuttava. Etkä varmaan vieläkään ole ruotsia tarvinnut. Missä olet ruotsia tarvinnut?
Mitä muita kieliä osaat?
On tarvinnut opiskella. Keikkatyöt ulkomailla ovat vaatineet sen, että englantia, ruotsia, venäjää, italiaa, saksaa on joutunut opiskelemaan. Aina se auttaa selviämään paikallisissa olosuhteissa. Sukututkimus on viime aikoina vetänyt vanhojen ruotsinkielisten dokumenttien pariin. Mitä ennemmän opiskelee kieliä, sen enemmän siitä on apua jonkin toisen kielen opiskelussa. Sen vähemmän myös luulee itsestään liikoja ja pahin nurkkapatriotismi on iän myötä kadonnut. Myös vähemmistöjen sorto eri maissa on saanut sellaiset mittasuhteet, että täällä palstoilla esiintyvät "yhden asian liikkeet" saavat näkemään punaista!
Kaksikielisyys perustuu rumaan rasistiseen ja separatistiseen ajatukseen, jolla halutaan varmistaa etteivät germaaniset suomenruotsalaiset ja suomalaiset elintavat, kielet, ihmiset, eikä identiteetit sekaannu toisiinsa.
Kaksikielisyyden syvin olemus on luoda ruotsinkielisille maahan infrastruktuuri ja elintapa, jolla he voivat toimia opettelematta halveksivaansa suomalaista identiteettiä, kieltä ja kulttuuria.
Tälläista kaksikielisyyden ihanuutta suomalaiset sitten kustantavat ja samalla he ihmettelevät kuinka oma itsetunto on niin huono.
Äänestäjä!! Älä äänestä kaksikielisyyttä ajavia poliitikkoja! (mm. Kimmo Sasi, Paavo Lipponen , Tarja Halonen, Vihreät ym.) Sinulla äänestäjä on vastuu minkälaisen identiteetin lapsesi saa. Sinun omaa identiteettiäsi ei valitettavasti voida enää korjata. Mutta päätä lapsesi eduksi. Saako lapsesi suomenkielisen, alistuvan identiteetin, joka aina tulee katsomaan vieraita kulttuureja alistuneena ylös, vai henkisesti vahvan identiteetin, joka ei sorru alkoholismiin, eikä itsemurhiin, kuten suomalainen on aina ennen sortunut.
Että pohjanmaan ruotsinkieliset elävät pisimpään, juovat vähemmän, ovat seurallisempia ja tekevät vähemmän itsemurhia.
Voisiko tästä oppia jotain. Hehän ovat useimmiten myös kaksikielisiä!
Bauahahhahhahah!!!!!
Kielestäkö elinikä johtuu??? Bauahhahhahah !!!!
Eihän pidempi elinikä ollenkaan kielestä johdu, vaan helpommasta elämästä. Se tutkimus jota siteeraat ei ota huomioon että suomenruotsalaisilla on kiintiöt yhteiskunnan korkeimmille paikoille, isommat kiintiöt opiskelupaikkoihin ym.
Tutkimus osoittaa vain ja ainoastaan sen että suomenkielinen väestö ei ole vieläkään tasa-arvoinen ruotsinkielisen väestön kanssa. Siitä pitäisi olla oikeasti huolissan. Suomenkielisilläkin oikeus elää pitkä vanhuus.
Sen sijaan että tutkimuksessa keskitytään kehumaan ruotsinkielisiä pitäisi tutkia syitä miksi suomenkielinen väestö ei vieläkään ole tasa-arvoinen ruotsinkielisen väestön kanssa.
Se ei myöskään ota huomioon sitä että suomenkielisillä oli raskaammat tappiot sodassa. Kuuluisa käpykaarti oli 64% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisillä oli tappiot puolet siitä mitä suomenkielisillä.
Pohjanmaan ruotsinkieliset eivät nimenomaan ole niitä kaksikielisiä.
Sitä paitsi sun tietosi ovat vääriä, mulla on toista tietoa asiasta. Tässä toisen tutkimuksen tulos.
"Ruotsinkieliset koululaiset ryyppäävät eniten.
-Olen todella huolestunut, luulin että se oli päinvastoin. Erikoistutkija Minna Pietikäinen Stakesista ei uskonut silmiään kun hän näki tulokset: Helsinkin ruotsinkieliset koulunuoret johtavat koko maan tilastoja ryyppäämisessä.
Nyt se on todistettu. Ruotsinkieliset 14-17 vuotiaat nuoret Helsingissä juovat itsensä humalaan useammin kuin suomenkieliset koululaiset. Ruotsinkielisillä on huonommat tiedot huumeista ja ruotsinkielisillä vanhemmilla on huonommat tiedot siitä, mitä heidän lapsensa tekevät viikonloppuisin. Tulokset jotka Stakes julkisti näyttävät, että Hbl oli oikeilla jäljillä viime keväänä. Hbl teki tutkimuksen helsinkiläisellä yläasteella. Tulokset näyttivät, että alkoholinkäyttö kahdeksas –ja yhdeksäsluokkalaisten kesken oli ennätyskorkeaa. Tutkijat olivat huolestuneita, mutta pienestä 30 oppilaaan otoksesta ei tehty johtopäätöksiä.
-Tiedot olivat kuitenkin mielenkiintoisia ja päätimme tehdä suuren koulututkimuksen, sanoo Minna Pietikäinen.
Kuten monet muut Minna Pietiläinen eli siinä uskossa, että ruotsinkieliset voivat yleisesti ottaen paremmin kuin suomenkieliset uskotun yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kontrollin vuoksi. Myytti onnellisesta Muumimaasta, jossa kaikki voivat hyvin, ei pidä paikkaansa Helsingissä.
-Olen uskonut, että yhteisöllisyys suomenruotsalaisten kesken tarkoittaa sitä, että tuetaan lapsia. Mutta 4%:n ero kieliryhmien kesken on paljon. Pietikäinen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 22% ruotsinkielisistä kasi- ja ysiluokkalaisista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vastaava luku suomenkielisten kesken on 18%.
-Seuraava askel on ottaa selville kieliryhmien väliset erot, jotta saamme syyt selville.
Ruotsinkielisten osalta syy ei välttämättä ole köyhyydessä, vaan kenties siinä että on kiire.
-Vanhempien on aika tunnustaa tilanne ja keskittyä lapsen parhaaseen. Vanhemmat eivät koskaan saisi tarjota lapsilleen alkoholia. Luullaan, että lapsi opetetaan sivistyneeksi. Se ei pidä paikkaansa. Siinä tapauksessa lapsella on vain useampi mahdollisuus hankkia alkoholia.
"
Helpommalla. Se mitä minä tunnen heitä, niin he ovat tavallisia duunareita. Hiukan iloisempia ja reilumpia tosin kuin vastaavat kohtalotoverinsa suomenkieliset kiroilevat ryyppäävät ryppyotsat.
Selvä ero on nimenomaan pohjalaisen vaikkapa Härmän ja naapurikunnan ruotsinkielisten välillä. Sama työ sama ilmasto....jossain mättää, sietäisi tutkia hiukan paremmin.
Mikä ero on näillä plussapisteillä/miinuspisteillä ennen/jälken 2004, jolloin uusi kielilaki astui voimaan?
Koska juuri uusi kielilaki on täällä pienessä Suomessa syvästi enemmistöä sortava, olisi hyvä, jos jotenkin antaisitte tälle enemmistölle selityksen asenteestanne enemmistöön.
Olette ilmeisesti täysin tämän lain takana?