Se että osa ihmisistä uskoo Jumalaan, ei johda siihen että olisi osoitettu että Jumala on olemassa.
Se että valtaosa tiedemiehistä on ateisteja, ei johda siihen että olisi osoitettu elämän alkaneen kehittymään Evoluutioteorian mukaisesti alkuliemessä itsestään ja sattumalta ja että alkuräjähdyksen mahdollistavat olosuhteet olisivat kehittyneet itsestään ja sattumalta.
1) Miksi minun pitäisi olla ateisti?
2) Mitä siitä seuraa että on ateisti?
3) Onko ateisti onnellisempi?
Vastaan nyt vain kohtaan kaksi.
Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen.
Millainen elämän tarkoitus sitten ateistilla on?
Kuulin erään ateistin vastaavan että on tarkoitus elää hyvä elämä. Oletettavasti siihen kuuluu säilyä hengissä ja terveenä mahdollisimman pitkään ja siirtää perimänsä eteenpäin.
Perimän siirtämisessä uskovaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ateistit. Perinteisestihän uskonnollisissa perheissä on keskimääräistä enemmän lapsia.
Tämä johtuu siitä joidenkin uskonnollinen vakaumus kieltää ehkäisyn.
(Älkääkä väittäkö että uskovaisen sperma on vähempi arvoista kun ateistin sperma!
Tämä siksi koska uskovaisuus ei kerro automaattisesti matalasta älyllisestä suorituskyvystä. Tästä esimerkkinä lääkärit Pekka Reinikainen ja Päivä Räsänen sekä Helsingin TKK:n professori Matti Leisola)
Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen on tavoittelemisen arvoista. Pitkän elämän mahdollistavat terveet elintavat. Se että uskovaisista vähemmistö käyttää päihteitä edesauttaa merkittävästi pitkä elin iän saavuttamista. Eli uskovaiset eivät jää tässäkään kakkoseksi.
Vastaan nyt kohtaan kolme.
Ovatko absoluuttiseen ateismiin perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioiden joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?
Väitän että 1900-luvulla osin ateismiin tukeutuvan ideologian nimessä (Kommunismi) tai sen ihanteelliseen olomuotoon pyrittäessä on tapettu enemmän ihmisiä kuin Kristinuskon takia.
• Neuvostoliitto: 20 miljoonaa kuollutta,
• Kiina: 65 miljoonaa kuollutta,
• Vietnam: miljoona kuollutta,
• Pohjois-Korea: 2 miljoonaa kuollutta,
• Kambodža: 2 miljoonaa kuollutta,
• Itä-Eurooppa: miljoona kuollutta,
• Latinalainen Amerikka: 150 000 kuollutta,
• Afrikka: 1,7 miljoonaa kuollutta,
• Afganistan: 1,5 miljoonaa kuollutta,
Yhteensä noin 94 miljoonaa ihmistä*
*) http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunismin_musta_kirja
Ja suhteellisen suuri osa uhreista oli sivistyneistöä ja toisinajattelijoita.
Pohjoiskorealaiset ovat kai sitten nykyisin hyvä esimerkki onnellisista ateisteista.
Voiko joku ateisti vastata nyt kohtaan yksi?
Se että valtaosa tiedemiehistä on ateisteja, ei johda siihen että olisi osoitettu elämän alkaneen kehittymään Evoluutioteorian mukaisesti alkuliemessä itsestään ja sattumalta ja että alkuräjähdyksen mahdollistavat olosuhteet olisivat kehittyneet itsestään ja sattumalta.
1) Miksi minun pitäisi olla ateisti?
2) Mitä siitä seuraa että on ateisti?
3) Onko ateisti onnellisempi?
Vastaan nyt vain kohtaan kaksi.
Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen.
Millainen elämän tarkoitus sitten ateistilla on?
Kuulin erään ateistin vastaavan että on tarkoitus elää hyvä elämä. Oletettavasti siihen kuuluu säilyä hengissä ja terveenä mahdollisimman pitkään ja siirtää perimänsä eteenpäin.
Perimän siirtämisessä uskovaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ateistit. Perinteisestihän uskonnollisissa perheissä on keskimääräistä enemmän lapsia.
Tämä johtuu siitä joidenkin uskonnollinen vakaumus kieltää ehkäisyn.
(Älkääkä väittäkö että uskovaisen sperma on vähempi arvoista kun ateistin sperma!
Tämä siksi koska uskovaisuus ei kerro automaattisesti matalasta älyllisestä suorituskyvystä. Tästä esimerkkinä lääkärit Pekka Reinikainen ja Päivä Räsänen sekä Helsingin TKK:n professori Matti Leisola)
Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen on tavoittelemisen arvoista. Pitkän elämän mahdollistavat terveet elintavat. Se että uskovaisista vähemmistö käyttää päihteitä edesauttaa merkittävästi pitkä elin iän saavuttamista. Eli uskovaiset eivät jää tässäkään kakkoseksi.
Vastaan nyt kohtaan kolme.
Ovatko absoluuttiseen ateismiin perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioiden joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?
Väitän että 1900-luvulla osin ateismiin tukeutuvan ideologian nimessä (Kommunismi) tai sen ihanteelliseen olomuotoon pyrittäessä on tapettu enemmän ihmisiä kuin Kristinuskon takia.
• Neuvostoliitto: 20 miljoonaa kuollutta,
• Kiina: 65 miljoonaa kuollutta,
• Vietnam: miljoona kuollutta,
• Pohjois-Korea: 2 miljoonaa kuollutta,
• Kambodža: 2 miljoonaa kuollutta,
• Itä-Eurooppa: miljoona kuollutta,
• Latinalainen Amerikka: 150 000 kuollutta,
• Afrikka: 1,7 miljoonaa kuollutta,
• Afganistan: 1,5 miljoonaa kuollutta,
Yhteensä noin 94 miljoonaa ihmistä*
*) http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunismin_musta_kirja
Ja suhteellisen suuri osa uhreista oli sivistyneistöä ja toisinajattelijoita.
Pohjoiskorealaiset ovat kai sitten nykyisin hyvä esimerkki onnellisista ateisteista.
Voiko joku ateisti vastata nyt kohtaan yksi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
>> Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen.
Millainen elämän tarkoitus sitten ateistilla on?
Keksipä parempia juttuja seuraavaan kirjoitukseesi. Nuo Neuvostoliitot, Pohjois-Koreat ja muut vastaavat ovat naurettavia vertauksia älykkäille ateisteille, jotka eivät usko jumalien, jeesusten, ennustajien, ihmeparantajien, demonien, pirujen, henkien, enkeleitten, pedon merkkien ja muiden ilmatilassa sakeana lentelevien näkymättömien karvaisten otusten olemassaoloon.
Vaikka jotkut kuulemma niihin uskovatkin, niin ei tuollaisia olentoja ole ikinä minun huushollissani näkynyt.
Palataan siis keskustelunaiheeseen kunnes olet sinäkin Kökkö päässyt irti tuollaisista näyistä. Huomaat silloin, miten helppoa on elää ja hengittää ja löydät sinäkin ateistien helpon elämän salaisuuden.
Voisin vaikka perustella miten kommunismin aiheuttamat kuolemat ovat itseasiassa kristinuskon syytä eikä ensinnäkään ateistien.
Perustelu tietenkin raamatulla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000020019561#22000000020019561
Katsotaan noita muita kysymyksiä sitten myöhemmin jos enää viitsin.
1) Miksi minun pitäisi olla ateisti?
Maassamme on uskonnonvapaus, joten sinun ei pidä tai ole pakko olla mitään. Saat ihan itse valita maailmankatsomuksesi. Toivottavasti annat tämän vapauden muillekin. Toivottavasti ymmärrät, että ihmisenä olet erehtyväinen ja siten valitsemasi maailmankatsomuskin voi olla sisäisesti epälooginen tai jopa epäterveellinen.
2) Mitä siitä seuraa että on ateisti?
Mahdotonta sanoa. Riippuu ateistin persoonallisuudesta, elinympäristöstä, sattumasta ja ties mistä... Ei ole olemassa tyypillistä ateistia, kuten ei ole olemassa tyypillistä kristittyä tai muslimiakaan.
3) Onko ateisti onnellisempi?
En tiedä. Onko tästä tehty tutkimuksia? Tuntemani ateistit vaikuttavat aikalailla keskimääräisen onnellisilta ihmisiltä. Heillä on iloja. Heillä on murheita.
Lisäksi:
Kommunistiset diktatuurit ovat huonoja ateismin edustajia. Paljon parempia ateismin edustajia ovat vapaamieliset maallistuneet länsimaat. Esim. Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Iso-Britannia. Näissä maissa uskonto pidetään tiukasti erossa politiikasta ja lainsäädännöstä. Tuloksena on rauhaa, järjestystä ja elintasoa.
Ei sinun tarvitse olla ateisti, etkä sinä sellaiseksi voisikaan ryhtyä, jos jumalaan uskot.
Vastaan kuitenkin parhaani mukaan:
1. Ei sinun pidä olla ateisti jollet halua olla ateisti, se on täysin sinun oma valintasi.
2. Ateistin mielestä siitä ei seuraa mitään, varsinkaan kuoleman jälkeen. Kristityn mielestä syy ja seuraus on ateistilla helvetti. Järjetöntä kyllä helvettiin menen kristityn mukaan, vaikka hyvä ihminen olenkin.
3. Vaikea sanoa, riippuu ihmisestä. Ihminen voi täällä sivistysyhteiskunnassa elää poikkeuksetta melko onnellisen elämän. Ainakin tälle on hyvät perusedellytykset. Ikävämpi olisi juoda likaista kuravettä, ilman asuntoa ja syödä heikosti vain joka toinen päinvä.
Automaattisesti kaikki ateistit eivät ole kommunisteja. Ensimmäiset ateitit syntyivät varmaan kivikaudella ja vanhin tunnettu uskonpalvontapaikka on 40 000 v takaa.
>> 1) Miksi minun pitäisi olla ateisti? >>
Ei sinun tarvitse, ole vaan aivan rauhassa uskovainen, jos se sopii sinulle.
Ei sellainen pikkuseikan että jumalia ei ole olemassa saa pakottaa ketään luopumaan ikuisen elämän toivosta. Haavekuvat helpottavat kummasti elämää vaikka eivät realistisiä olisikaan.
Et voi väittää että tietäisit varmuudella ettei Jumalaa ole olemassa. Tietääkseni luonnontieteen tutkimuksen tuloksista eivoi varmuudella tehdä sellaisia päätelmiäol. On vain sinun henkilökohtainen valintasi että haluat uskoa ettei Jumalaa ole.
>> Et voi väittää että tietäisit varmuudella ettei Jumalaa ole olemassa. >>
En niin, todennäköisyyksiin on tyydyttävä.
Tässä tapauksessa ne riittävät minulle, mutta usko sinä aivan rauhassa vaan, jos se tekee elämisen tuskan helpommaksi kestää.
Ensinnä siksi, että uskovaisena joudut jakamaan kymmenyksiaä seurakunnallesi ja vielä ostamaan aneita mm. antamalla rahasi Patmokselle, Nokia Missiolle tms. Ateistina saat pitää rahasi itse. Toiseksi sen takia, että uskovaiselta jää paljon kivaa väliin, kuten hauskat kapakkaillat, seksi, huumori, kulttuuri. Ateistilta ei jää. Kolmanneksi sen takia, että uskovaisena joudut olemaan lahkonjohtajan tai pastorin talutusnuorassa ja tottelemaan häntä. Ateistina päätät itse elämästäsi.
En usko, että Suomessa noita vaatimuksia olisi, koska en koskaan ole moista kuullut.
Ei ole tarvinnut seurakunnassa kenenkään talutusnuorassa kulkea, eikä ole kertaakaan käsketty rahoja antamaan, että olisi ehkä hyvä pysyä toduudessa, kun yrittää seurakunta asioista ulkopuolisena kirjoitella.
Sen myönnän, että seurakunnan toimet ja pakolliset rahamenot kuuluvat arkeen, kuten kotinikin pakolliset menot.
Se taas, että onko halua auttaa "kotinsa" menoissa, on itsekunkin asia, ketään ei pellolle pistetä vaikkei penniäkään kotiaan tue.
joudun sanomaan:väärin!
Puhut vastoin parempaa tietoa, ja silloin se on valehtelua:(
"1) Miksi minun pitäisi olla ateisti?"
Ei kenenkään pidä, mutta ateismi on ainakin jumaluskoon verrattuna parempi lähtökohta asioiden parantamiselle. Siinä kiteytetynä syy sille miksi olen ateisti.
"2) Mitä siitä seuraa että on ateisti?"
Seuraa?
"3) Onko ateisti onnellisempi?"
Vaikea sanoa, kun onnellisuutta on niin mahdoton mittailla.
"Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen."
Minusta tuollainen elämäntarkoitus on sairas, typerä sekä äärimmäisen itsekäs. Miksi varmistaa kuolemanjälkeisen elämän aikaista hyvinvointia, kun ainoa varma elämä on tämä jota nyt maapallolla elämme? Tai siis, vähän sama kuin suunnittelisin kaksikymppisenä mitä teen eläkkeellä, ja jättäisin nykyhetken kokonaan huomioimatta.
"Millainen elämän tarkoitus sitten ateistilla on?"
Elää niin maksimaalisen hyvä elämä kuin mahdollista.
"Oletettavasti siihen kuuluu säilyä hengissä ja terveenä mahdollisimman pitkään ja siirtää perimänsä eteenpäin."
Väärin oletat. Minua ei sinänsä kiinnosta kuinka kauan elän, vaan laatu on sitäkin tärkeämpää. Milummin ekän kuusikymmentä vuotta parantaen yhteiksunnallisia asioita parhaani mukaan, kuin tarkkaillen jatkuvasti terveyttäni 80 vuotiaaksi, saamatta aikaan mitään muuta kuin hyvän terveyden.
"Perimän siirtämisessä uskovaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ateistit. Perinteisestihän uskonnollisissa perheissä on keskimääräistä enemmän lapsia.
Tämä johtuu siitä joidenkin uskonnollinen vakaumus kieltää ehkäisyn."
Toisaalta, mitä iloa saada paljon jälkeläisiä jos heille ei ole opetettava muuta kuin uskonnollista hömppää? Tässäkin laatu korvaa määrän;parempi yksi lapsi, joka opetetaan kriittiseksi ajattelijaksi, kuin kymmenen aivopestyä uskishörhöä.
"Älkääkä väittäkö että uskovaisen sperma on vähempi arvoista kun ateistin sperma!"
Voi hyvinkin olla, jossain määrin. Vaikka uskonnon tyhmyys on suurieksi osaksi perittyä, voi osa siitä typeryydestä olla geeneissäkin.
"Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen on tavoittelemisen arvoista. Pitkän elämän mahdollistavat terveet elintavat. Se että uskovaisista vähemmistö käyttää päihteitä edesauttaa merkittävästi pitkä elin iän saavuttamista. Eli uskovaiset eivät jää tässäkään kakkoseksi."
Jälleen kerran laatu>määrä. Mitä sitten vaikka hihhulit eläisivätkin kauemmin? Mitä he saavat aikaan? Jarruttavat vain kehitystä ja aivopesevät muita omaan tyhmyyteensä.
"Ovatko absoluuttiseen ateismiin perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioiden joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?"
Onko absoluuttisesti johonkin uskontoon perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioden, joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?
Sinänsä mielenkiintoinen asia tuo uskonnonvapaus, sillä niin kauan kuin on usontoja, ei ole uskonnonvapautta;uskonto kun on AINA auktoriteettien painostuksen alla omaksuttu ajattelutapa, ja sikis vapaudesta kaukana.
ööggöggög asdfdfasdf
1) Miksi minun pitäisi olla ateisti?"
Agneisti:Ei kenenkään pidä, mutta ateismi on ainakin jumaluskoon verrattuna parempi lähtökohta asioiden parantamiselle. Siinä kiteytetynä syy sille miksi olen ateisti.
Miten määrittelet hyvän elämän ja hyvän yhteiskunnan? Kaikille se ei ole sama asia. Esimerkiaksi jotkut muslimit uskovat että naisen on hyvä käyttää huntua tai kovartalon peittävää burkhaa, pysyäkseen hyvänä ihmisenä
"3) Onko ateisti onnellisempi?"
"Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen."
Agneisti:Minusta tuollainen elämäntarkoitus on sairas, typerä sekä äärimmäisen itsekäs. Miksi varmistaa kuolemanjälkeisen elämän aikaista hyvinvointia, kun ainoa varma elämä on tämä jota nyt maapallolla elämme? Tai siis, vähän sama kuin suunnittelisin kaksikymppisenä mitä teen eläkkeellä, ja jättäisin nykyhetken kokonaan huomioimatta.
Miksi uskot että kuolemanjälkeisen elämän hyvinvoinnin varmistaminen on äärimmäisen itsekästä? Ei se ainakaan Suomen lain mukaan ole rangaistavaa jos ihminen on kristitty ja noudatta kuuliaisesti Suomen lakia.
"Oletettavasti siihen kuuluu säilyä hengissä ja terveenä mahdollisimman pitkään ja siirtää perimänsä eteenpäin."
Agneisti:Väärin oletat. Minua ei sinänsä kiinnosta kuinka kauan elän, vaan laatu on sitäkin tärkeämpää. Milummin ekän kuusikymmentä vuotta parantaen yhteiksunnallisia asioita parhaani mukaan, kuin tarkkaillen jatkuvasti terveyttäni 80 vuotiaaksi, saamatta aikaan mitään muuta kuin hyvän terveyden.
Jos luet tarkemmin huomaat että sanoin:” Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen tavoittelemisen arvoista.” En väittänyt että kaikille.
"Perimän siirtämisessä uskovaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ateistit. Perinteisestihän uskonnollisissa perheissä on keskimääräistä enemmän lapsia.
Tämä johtuu siitä joidenkin uskonnollinen vakaumus kieltää ehkäisyn."
Agneisti:Toisaalta, mitä iloa saada paljon älkeläisiä jos heille ei ole opetettava muuta kuin uskonnollista hömppää? Tässäkin laatu korvaa määrän;parempi yksi lapsi, joka opetetaan kriittiseksi ajattelijaksi, kuin kymmenen aivopestyä hörhöä.
Voi olla samanaikaiseti kriittinen ajattelija ja uskovainen. Hörhöjä uskovaisia riittää mutta on myös maltillisempia uskovaisia, jotka haluavat pystyä selittämään elämän myös luonnontieteelisestä näkökulmasta. Väitän että kriittinen ajattelu on jollain tasolla yhteydessä korkeaan sivistykseen. Jos näin on niin hyvä esimerkki korkeasti koulutettu evolutiokriittinen kristitty TKK.n professori Matti Leisola.
"Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen on tavoittelemisen arvoista. Pitkän elämän mahdollistavat terveet elintavat. Se että uskovaisista vähemmistö käyttää päihteitä edesauttaa merkittävästi pitkä elin iän saavuttamista. Eli uskovaiset eivät jää tässäkään kakkoseksi."
Agneisti:Jälleen kerran laatu>määrä. Mitä sitten vaikka hihhulit eläisivätkin kauemmin? Mitä he saavat aikaan? Jarruttavat vain kehitystä ja aivopesevät muita omaan tyhmyyteensä.
Tästä voisi vetää johtopäätöksen että uskovaisuus korreloi aina tyhmyyden kanssa. Ovatko uskovaist lääkärit sitten tyhmiä???? http://www.fimnet.fi/skls/
"Ovatko absoluuttiseen ateismiin perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioiden joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?"
Agneisti:Onko absoluuttisesti johonkin uskontoon perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioden, joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?
Tästä voimme olla yhtämieltä että uskonnon ja mielipiteen vapauden omaavissa valtioisssa elävät kansalaiset ovat onnelisempia.
Agneisti: Sinänsä mielenkiintoinen asia tuo uskonnonvapaus, sillä niin kauan kuin on uskontoja, ei ole uskonnonvapautta;uskonto kun on AINA auktoriteettien painostuksen alla omakssuttu ajattelutapa, ja sikis vapaudesta kaukana.
Yhtälailla ateistilla on auktoriteettina naturalistiseen filosofiaan uskovat tiedemiehet ja lukion opettajat, jotka uskovat olevansa oikeassa, mutteivät voi varmuudella todistaa olevansa. Ei ateismikaan ole täysin auktoriteettien jonkinlaisesta painostuksesta vapaa ajattelutapa.
"Miten määrittelet hyvän elämän ja hyvän yhteiskunnan? Kaikille se ei ole sama asia. Esimerkiaksi jotkut muslimit uskovat että naisen on hyvä käyttää huntua tai kovartalon peittävää burkhaa, pysyäkseen hyvänä ihmisenä"
Niin onhan niitä kulttuurieroja ja muuta, mutta esim. terveydenhoidon ja lääketiteteen parantamiseen atesimi on parempi lähtökohta kuin jumalusko.
"Miksi uskot että kuolemanjälkeisen elämän hyvinvoinnin varmistaminen on äärimmäisen itsekästä? Ei se ainakaan Suomen lain mukaan ole rangaistavaa jos ihminen on kristitty ja noudatta kuuliaisesti Suomen lakia."
Se on itsekästä, koska kuolemanjälkeisestä elämästä ei ole mitään empiirisiä, kaikille yhteisiä todisteita, vaan ainoastaan uskovaisen oma mutu-tuntuma asiasta. Siksi on äärimmäisen itserakasta keskittyä suunnittelemaan epävarmaa, pelkälle mutu-tuntumalle perustuvaa seuraavaa elämää, kun voisi senkin ajan kuluttaa parannellen tätä KAIKILLE YHTEISTÄ JA VARMASTI OLEMASSAOLEVAA ELÄMÄÄÄ. Ymmärrätkös?
Miten laki tähän mitenkään liittyy? Moni itsekäs asia on laissa sallittua, koska laki ei ole täydellinne.
"Voi olla samanaikaiseti kriittinen ajattelija ja uskovainen."
Ehkä, mutta paljon pienemmässä määrin kuin jos olisi ateisti. Ja tämä on nimenomaan pointtini;ei ole kyse siitä mikä ideologia on oikea ja mikä väärä, vaan mikä on parempi ja mikä huonompi. Kaikki ideologiat on enemmän tai vähemmään väärässä, joten täysin turha etsiä sitä ainoata oikeata-mielummin kannattaa etsiä sitä parhainta MAHDOLLISTA.
"Tästä voisi vetää johtopäätöksen että uskovaisuus korreloi aina tyhmyyden kanssa. Ovatko uskovaist lääkärit sitten tyhmiä???? http://www.fimnet.fi/skls/"
Ei aina, mutta uskovaisuus tarjoaa paremman alustan tyhmyydelle kuin ateismi;ja se on ainoa asia mitä yritän sanoa.
"Yhtälailla ateistilla on auktoriteettina naturalistiseen filosofiaan uskovat tiedemiehet ja lukion opettajat, jotka uskovat olevansa oikeassa, mutteivät voi varmuudella todistaa olevansa."
Olet sinänsä oikeassa, mutta uskonnollisessa kasvatuksessssa ja opetuksessa on kuitenkin suuri ero verrattuna tieteelliseen opetukseen. Tästä voisi jauhaa kokonaisen esseen verran mutta yritän tiivistää asian:
Tiede perustuu empiirisiin todisteisiin, jotka ovat kaikille aisteiltaan terveille ihmisille koettavissa. Tieteellisen opetuksen tarkoituksena on tarjota ihmiselle mahdollisimman kattavasti kaikki empiirinen tieto maailmastamme,
Tieteellisessä kasvatuksessa siis ei tarjota jotain mutu-tuntumaan perustuvaa näkemystä elämästä, joka rajoittaa ihmisen yksilöllistä ajattelua, vaan konkreettisia havaintoja maailmankaikkeudestamme. Tämä eroaa suuresti uskonnollisesta kasvatuksesta. Koska tieteellisessä kasvatuksessa tarjotaan vain yhteisestä havaintomaailmasta löytyviä havaintoja, kyseessä ei siis ole samanlaista auktoriteetin väärinkäyttöä kuin uskonnossa.
Enpä nyt osaa sanoa, olenko ateisti vai en. Sanotaan vaikka niin, että olen ateisti niiden jumalien suhteen, mitä ihmiset(ja ihmisten uskonnot) väittävät tuntevansa, agnostikko jonkin tuntemattoman, ylivertaisen ja transsendentin olion suhteen.
Ajattelinpa silti vastata omasta puolestani kysymyksiisi, ja kommentoida vähän muutenkin.
"Se että osa ihmisistä uskoo Jumalaan, ei johda siihen että olisi osoitettu että Jumala on olemassa."
Juuri näin. Ja yleisemminkin, vaikka kaikki ihmiset uskoisivat, että p, se ei tarkoita, että p olisi tosi. Ja vaikka kukaan ei uskoisi, että p, se ei tarkoita, että p ei olisi tosi.
"Miksi minun pitäisi olla ateisti?"
No, pitäisi ja pitäisi. Riippuu vähän siitä, mitä asioita arvostat uskomuksissasi. Minä olen ateisti siksi, että uskonnot ovat mielestäni absurdeja ja vastenmielisiä. Jos absurdius ja vastenmielisyys eivät haittaa, tai niitä ei huomaa, niin siitä sitten vaan.
"Mitä siitä seuraa että on ateisti?"
Ööh... Se, ettei usko jumaluuksiin?
"Se että on ateisti johtaa siihen, ettei elämällä ole ainakaan sellaista tarkoitusta, jonka päämääränä olisi kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistaminen."
Ei välttämättä. Ihminen voi olla samaan aikaan ateisti ja vaikkapa buddhalainen. Kas kun Buddha alunperin opetti jotakuinkin niin, että jumalia voi olla tai voi olla, ettei ole, mutta ihmisen kannalta sillä ei ole merkitystä. Buddhalaisuuteen sisältyy kuitenkin käsitys sielunvaelluksesta, eli ateismi ja kuoleman jälkeisen hyvinvoinnin varmistamiseen tähtäävä toiminta mahtuvat hyvin samaan henkilöön.
"Millainen elämän tarkoitus sitten ateistilla on?"
Riippuu varmaan ateistista.
"Kuulin erään ateistin vastaavan että on tarkoitus elää hyvä elämä."
Näinkin sen voisi ilmaista...
"Oletettavasti siihen kuuluu säilyä hengissä ja terveenä mahdollisimman pitkään ja siirtää perimänsä eteenpäin."
...mutta tämä tulkintasi on turhan yksioikoinen. Hyvän elämän voi määritellä monella muullakin tavalla, vaikkapa hedonistisesta lähtökohdasta. Toisin sanoen, että hyvä elämä olisi sellainen, johon sisältyy mahdollisimman paljon nautintoa.
Olennaista on ymmärtää se, ettei ateismissa ole mitään "yhtä ainoaa oikeaa" elämän tarkoitusta. Jokainen määrittelee elämänsä tarkoituksen itse.
"Perimän siirtämisessä uskovaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ateistit."
Riippuu vähän mitä ajetaan takaa. Pelkkään väitteeseen "elämän tarkoitus on siirtää perimänsä eteenpäin" ei sisälly minkäänlaista oletusta siitä, että se perimä pitäisi siirtää eteenpäin mahdollisimman monta kertaa. Jos hankit yhden lapsen, olet siirtänyt perimäsi eteenpäin.
"Perinteisestihän uskonnollisissa perheissä on keskimääräistä enemmän lapsia.
Tämä johtuu siitä joidenkin uskonnollinen vakaumus kieltää ehkäisyn."
Tuskinpa se ihan pelkästään siitä johtuu. Varsin selkeä korrelaatio on koulutustason ja lapsien lukumäärän välillä: mitä pidemmälle koulutettu, sitä vähemmän lapsia. Ja asia lienee kuitenkin niin, että mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä vähemmän ko. koulutuksen saaneiden joukosta löytyy ateisteja. Tämä on tietenkin vain trendi, ei mikään yleinen sääntö.
"Älkääkä väittäkö että uskovaisen sperma on vähempi arvoista kun ateistin sperma!"
Mitähän sperman arvolla mahdetaan tarkoittaa?
"Joillekin ateisteille pitkän elämän saavuttaminen on tavoittelemisen arvoista."
Varmaankin, niin. Itse sanoisin, että ei se määrä, vaan se laatu. Mieluummin 30 vuotta onnellista elämää, kuin 90 vuotta kurjuutta. Pituus on ihan hyvä juttu sekin, mutta ei ratkaisevan tärkeää.
"Se että uskovaisista vähemmistö käyttää päihteitä edesauttaa merkittävästi pitkä elin iän saavuttamista."
Tuskinpa se päihteiden käyttö on ratkaisevaa, niin kauan kuin pysytään kohtuuden rajoissa. Enemmän on merkitystä sillä, miten syöt ja kuinka paljon harrastat liikuntaa. Sekä sitten tietysti ihan tuurista. Esim. enoni eli erittäin terveellistä elämää, söi hyvin, liikkui paljon, käytti vain vähän alkoholia eikä polttanut tupakkaa. Niin vain hänelle lähdön hetki koitti 68 vuoden iässä, kun leukemia vei.
Ja muuten, minun tuntemistani uskovaisista (joita ei kyllä kovin montaa ole) vain yksi ei polta tupakkaa, ja kaikki käyttävät alkoholia. Eräs pariskunta käyttää alkoholia enemmän kuin kukaan muu tuntemani. Ilmeisesti minulla on sitten käynyt huono tuuri tuttujeni kanssa?
"Vastaan nyt kohtaan kolme."
Itse asiassa et vastannut. Kysymys kolme kuului näin:
"Onko ateisti onnellisempi?"
Sen sijaan vastasit seuraavaan kysymykseen:
"Ovatko absoluuttiseen ateismiin perustuvien tai siihen pyrkivien valtioiden kansalaiset onnellisempia kuin sellaisten valtioiden joissa on voimassa uskonnon ja mielipiteen vapaus?"
Ja nämä kaksi kysymystä eivät ole millään tavalla ekvivalentteja. Ensimmäisessä kysymyksessä puhut selkeästi yksilöstä, jälkimmäisessä yksittäiset ateistit muuttuvat yhtäkkiä ateistisessa valtiossa asuvaksi ihmisjoukoksi.
Kokonaisten valtioiden ja/tai kansojen ollessa kyseessä ongelmallista on ehdoton ideologia. Oli tuo ideologia sitten kommunismi, kristinusko tai vaikkapa jonkinlainen animismi, jos poikkeavia näkemyksiä ei sallita, on lopputuloksena kärsimystä, väistämättä.
Ja on kyllä todettava, että tuo kommunismin ja ateismin rinnastaminen toisiinsa on kyllä niin aikansa elänyt juttu, että ei soisi sitä enää täällä näkevän. Kommunismin ydinajatus ei ole se, että ei ole olemassa mitään jumalaa, vaikka tietenkin uskonnollisen ihmisen mielestä jokainen ideologia, johon tuo väite sisältyy, perustuu vain ja ainoastaan ateismille. Kommunismin perusta on ajatus siitä, että kaikkien hyödykkeiden tulee olla kaikille ihmisille yhteisiä, että jokainen antaa kykynsä mukaan ja saa tarpeensa mukaan, ja että puolue vastaa siitä, että näin tapahtuu. Minusta tuossa ajattelussa ei ole mitään sellaista, mikä olisi jotenkin riippuvainen siitä, onko olemassa jotain jumalaa vai ei.
Kommunismi ja ateismi eivät siis ole missään loogisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Ja vaikka kommunistiset valtiot ovatkin vähintäänkin useimmiten ateistisia, se ei tarkoita, että ateismi olisi jotenkin kommunistista. Ja moni muukin ideologia voi tukeutua ateismiin, esim. sekulaari humanismi.
Ja vastatakseni sitten siihen alkuperäiseen kysymykseesi, eli "Onko ateisti onnellisempi?", sanoisin, että tuskinpa on. Tuskinpa paljon onnettomampikaan. Väitteiden totuusarvoa ei kuitenkaan ratkaise se, tuottaako väitteen uskominen onnellisuutta vai ei. Ja ainakin itse olen ateisti siksi, että minusta se on monin verroin uskottavampi näkemys, kuin mikään tuntemani uskonto. En siksi, että ateismi tekisi minut onnelliseksi.