Purjelaivojen aikana keittöolot olivat huonot mutta sellainen ruoka kuin "lapskoussi" oli varmasti jokapäiväistä ruokaa silloin kun oli perunaa, naurista tai lanttua ruumassa ja suolalihaa tynnyrissä.
Laiva vaappui aaltojen mukana ja saattoi vaihtaa puoltakin kesken ruuanlaiton.
Kokin kannalta se oli hankalaa ja niin keskityttiinkin pataruokiin joita oli helpompi valmistaa noissa oloissa.
Lapskoussi oli niistä yleisin ja siihen kuului suolalihaa ja juureksia ja mausteita sen mukaaan mitä sattui olemaan.
Padat haudutettiin avotulella kapyysissä keinuvissa kattiloissa ja kannella oli aina savutorven vieressä ruuanlaittoaikaan kipinämikko vahtimassa, ettei kipinät pääse laivan rakenteisiin.Puosu vihelsi pilliinsä kolme kertaa kun kipinävahti päättyi.
Purjelaivojen aikana miehistöltä oli kokonaan tupakointi kielletty palovaaran vuoksi kertakaikkiaan ja jos sauhuttelusta jäi kiinni niin kölin alta vetäminen oli mahdollista koska kyse oli kaikkien turvallisuudesta, ja sittenvarmasti nuo tupakkaa sisältävät pureskeltavat "mällit" olivat käytössä.
Kapteeni kyllä veteli kajuutassaan mahtavia henkosia merenvaha- tai posliinipiipustaan.
Lapskoussi-Kokki
Laiva vaappui aaltojen mukana ja saattoi vaihtaa puoltakin kesken ruuanlaiton.
Kokin kannalta se oli hankalaa ja niin keskityttiinkin pataruokiin joita oli helpompi valmistaa noissa oloissa.
Lapskoussi oli niistä yleisin ja siihen kuului suolalihaa ja juureksia ja mausteita sen mukaaan mitä sattui olemaan.
Padat haudutettiin avotulella kapyysissä keinuvissa kattiloissa ja kannella oli aina savutorven vieressä ruuanlaittoaikaan kipinämikko vahtimassa, ettei kipinät pääse laivan rakenteisiin.Puosu vihelsi pilliinsä kolme kertaa kun kipinävahti päättyi.
Purjelaivojen aikana miehistöltä oli kokonaan tupakointi kielletty palovaaran vuoksi kertakaikkiaan ja jos sauhuttelusta jäi kiinni niin kölin alta vetäminen oli mahdollista koska kyse oli kaikkien turvallisuudesta, ja sittenvarmasti nuo tupakkaa sisältävät pureskeltavat "mällit" olivat käytössä.
Kapteeni kyllä veteli kajuutassaan mahtavia henkosia merenvaha- tai posliinipiipustaan.
Lapskoussi-Kokki
Vastaukset 22
Vanhimmat
Että oikein vaappui puolelta toiselle purjelaiva,niinkö? Ehkä leka pohjassa vaan ei kaikki rätit ylhäällä. Kipinävahti myös, enpäs ole moista ennen kuullut, vaikka sukulaiseni oli albatrossi ja kertoili ajoista ammoisista. Lapskoussi ja topseilivelli kylläkin ovat tuttua tarina ja olenpa kerran parikin joutunut sitä lapskoussia syömäänkin. Korostan JOUTUNUT!
Kommenntisi ovat ala-arvoisia.
Mene takaisi sinne Optimisti-jollaasi ja sano Hau-Hau-Hau Pikkukakkosen Ransu-koiran tyyliin!
En puutu laivan vaappumisiin enka kipinavahteihin (saattoi olla radisti???) mutta Hampurissa, Altonan rautatieaseman ja Elben valissa, ison puiston oikealla puolella on pieni ravintola, nimeltaan "Schiffchen", jossa ei JOUDU syomaan lapskoussia, vaan jossa NAUTTII siita. Poikkea sinne kun styyrailet Hampuriin.
varsin silloin kun perästä tuulee että myötäisessä mennään eli 'virsikirjaa'.
juuri oikein hyvän esimerkin.
Ensinnäkin: Purjelaivoissa ei ollut kipinää, siis radiosähköttäjää.
Toiseksi: Missään seilaamissani laivoissa kipinää ei tarvinnut vahtia sen enempää kuin muitakaan skönöjä.
Kolmanneksi: Paikka Hampurissa on tuttu, kuin myös ruoka, joka ei todellakaan ole nimeltään "lapskoussi, mutta koostumus on toki lähes sama.
Kaipa nuo purjelaiva-aikakuden ruokavaliot olivat lähes samat lipusta riippumatta. Olosuhteet sen aiheuttivat eikä vaihtoehtoja ollut liiemmälti.
lapskoussihan on ihan tavallista perinne ruokaa mita syodaan tanapaivanaki !
saanut samaista ruokaa eräässä laivassa nauttia. Suolaliha taisi olla tavallista laiduntavaa nautaa, mutta hyvää oli.
Muistelen, että suolaliha, jota ajallaan käytettiin, olisi ollut puhvelia?
Herkullista.
...vai että puhvelinlihalla ne vanhan ajan seilurit joutuivat elämään... :)
Kokeille ja muulle byssaporukalle kysymys: Aivan viime vuosiin asti laivojen (rahti) "menussa" on ollut selvää perimää "vanhoilta hyviltä ajoilta", mainitse pari esimerkkiä! Nää lapskoussit sun muut vastaavat taitaa olla enemmän veneilijöiden juttuja kun kesäisin leikkivät "merimiestä".
peräisin Raumalta - Heiltä jotka kiersivät Kap Horn'in purjelaivoilla.
BTW. Latinan 'nauta' taasen tarkoittaa merimiestä.
Merimiestä 'leikkinyt'.
:D
mainittavampaa puhvelinkasvatustoimintaa silloin kun Kap Hornia kierrettiin...
No voi tietysti olla että pihi maarianhaminalainen varustaja osti halvalla proviantiksi Englantiin jostain eksynyttä puolimätää puhvelisäilykettä, kun pojat oli lähdössä Australiasta vehnälastia hakemaan... Mutta luotettavalta taholta saamieni tietojen mukaan laivalla matkasi myös sikoja ja kanoja joita sitten nälän yllättäessä hyödynnettiin...
otettiin laivaan MUUALTA kuin suomesta.
Senhän me merimiehet tiedämme.
:)
lue viesti uudelleen, Englannista puhuin ja sieltähän sitä kai yleensä G.E:n laivat reissuun lähtivät....?
"Tietääkseni Raumallakaan
Kirjoittanut: ei ollut 5.1.2007 klo 20.49
mainittavampaa puhvelinkasvatustoimintaa silloin kun Kap Hornia kierrettiin..."
Paljonkin aiheutti taas keskustelua, mutta OLISIKO KENELLÄKÄÄN antaa asiallisia valmistusohjeita teksteissä mainituille LAPSKOUSSILLE ja TOPSEILVELLILLE. Olis kiva kokeilla, vaikka näin "kaijaseilurinkin"
Googlaa tai katso Wikipediasta. Noista loytyy todelliset ohjeet, monet tosin saksaksi.
Oikeaan lapskaussiin kuuluu suolattu tai savustettu sianliha. Variantteja on satoja, riippuen missa ollaan.
Nuo puhvelinlihajutut tuntuvat hieman utopistisilta.
Lapskoussi kuuluu täällä merikaupungissa nykypäivänkin ruokalistaan. Sitä tarjoillaan niin kouluissa kuin työpaikkaruokaloissakin, vakuudeksi voitte vaikkapa vierailla kaupungin kotisivuilla. Valmistusohjeet niin sille, kuin topseilvellilekin löytyvät monista keittokirjoista. Mainittakoon vielä, että aito lapskoussi tehdään ELUKAN lihasta:)
jossa lautasella oli miehen nyrkin kahden kokoinen pala keitettyä 'elukan' suolalihaa ja jotain lanttumuusin kaltaista ohessa?
Oisko ollut suolalihaa ja ruutmuussii.
1800-luvun puolivälissä oli Raahe Suomen suurin merikaupunki, Oulu taisi olla seuraavana. Tervaa veivät ulos. Jokainen kaupunki varusti silloin omia laivojaan ja keskinäinen pilkka oli sen mukaista. Oululaiset kutsuivat raahelaisia puurokaupungin pojiksi tai puurosaappaiksi koska Raahen laivat kulkivat puuron tai herneen voimalla. Samasta syystä raahelaisten mielestä oululaiset olivat maivahousuja.
Vain etelän rikkailla redareilla oli varaa tarjota miehistölle LIHAA! Suolalihatiinu toki säilyy pitkään, siitä sitä lapskoussia on väännetty. Mutta vielä pitempään säilyy kuivaliha? Se on materiaalina kovaa ja helposti työstettävää. Olen ymmärtänyt että merimiehet askartelivat joutessaan kuivalihasta pienoismalleja ja muita tuliaisia. Saamani tieto on perimää kahdensadan vuoden takaa, sen autenttisuutta en voi taata kun en ollut itse paikalla. Olen vain 53v nuori ja tottunut hyviin laivaruokiin.
Tuossa purjepaatissa jossa seilasin . Oli hiili hella ja lihaa mastossa , kun Kokki merikipee , otin mastosta lihaa ja paistoin . Kippari ihan " ihastui "