Kertooko elämäntapasi sinun olevan osa tästä maailmasta? Kertooko elämäntapasi sinun ottavan osaa valtiolliseen tai kunnalliseen päätöksentekoon puoluepoliittisin voimin?
Jos vastauksesi ovat myönteiset, oletko ottanut huomioon, miten Herra Jeesus suhtautuu valitsemaasi elämäntapaan? Oletko tuolloin hänen seuraajansa, opetuslapsensa, kristitty?
Jos vastauksesi ovat myönteiset, oletko ottanut huomioon, miten Herra Jeesus suhtautuu valitsemaasi elämäntapaan? Oletko tuolloin hänen seuraajansa, opetuslapsensa, kristitty?
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>Kertooko elämäntapasi sinun olevan osa tästä maailmasta?
Tottakai kertoo, nähdäkseni tästä maailmasta ovat kaikki, jotka käyttävät pienintäkään osaa järjestäytyneen yhteiskunnan palveluja.
Hetkellisesti voisi kuvitella joidenkin olevan hieman "vähemmän" osa tästä maailmasta, mutta astronautteja ja täysin eristyksissä olevia alkuasukkaita on harvassa.
>> Kertooko elämäntapasi sinun ottavan osaa valtiolliseen tai kunnalliseen päätöksentekoon puoluepoliittisin voimin?
Totta hitossa kertoo, pyrin samanaikaisesti kaiken aikaa kaikkien poliittisten puolueiden jäseneksi.
>>Jos vastauksesi ovat myönteiset, oletko ottanut huomioon, miten Herra Jeesus suhtautuu valitsemaasi elämäntapaan?
Huomioitu on, enemmänkin kyselen Herran Jeesuksen ja täyttymättömien lupaustensa perään, kuin kyselen mitä Herra ajattelisi juuri minun elämäntavasta.
>>Oletko tuolloin hänen seuraajansa, opetuslapsensa, kristitty?
En missään tapauksessa, olen oma itseni.
Ja lopuksi totean, että sitä saa mitä tilaa.
"Kertooko elämäntapasi sinun ottavan osaa valtiolliseen tai kunnalliseen päätöksentekoon puoluepoliittisin voimin?"
Ei päätöksentekoon, mutta välillä käyn sosun luukulla, terveyskeskuksessa, poliisille ja palokunnalle soittelen.
Tietysti oikeusasioissani hoviin valittelen.
Raamattu kertoo hyvin selvästi sen, kenen hallinnassa tämä asiainjärjestelmä, maailma on, sanoessaan:
"Taas Panettelija otti hänet[Jeesuksen] mukaansa tavallista korkeammalle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston" - Matteus 4:8
"5 Niin hän vei hänet ylös ja näytti hänelle yhdessä hetkessä kaikki asutun maan valtakunnat, 6 ja Panettelija sanoi hänelle: "Minä annan sinulle kaiken tämän vallan ja niiden loiston, sillä se on luovutettu minulle, ja minä annan sen kenelle tahdon." - Luukas 4:5,6
Millä ehdolla Saatana Panettelija luovuttaa valtaansa maailman poliittisen järjestelmiin?
Raamattu vastaa siihenkin, jatkaessaan "Nämä kaikki minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja teet minulle palvontateon." - Matteus 4:9 ; "sillä se on luovutettu minulle, ja minä annan sen kenelle tahdon. 7 Jos sinä siis teet palvontateon minun edessäni, niin se kaikki tulee olemaan sinun." -Luukas 4:6, 7
Eikö näin ollen kristitynkin tulisi tehdä palvontatekoja Saatanalle saadakseen valtaa poliittisissa elimissä?
Jeesus sanoi nimenomaan Saatanaa "tämän maailman hallitsijaksi" (Johannes 12:31; 14:30; 16:11). Saatana Panettelijaa sanotaan Raamatussa jopa "tämän asiainjärjestelmän jumalaksi" (2. Korinttilaisille 4:3, 4). Kristitty apostoli Johannes kirjoitti tuosta vastustajasta eli Saatanasta: "Koko maailma on paholaisen vallassa." (1. Johanneksen kirje 5:19.)
Eikö näin ollen olekin ymmärrettävää, mitä Herra Jeesus Kristus nimenomaan tähdentää sanoessaan: "Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet. . .Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä." -Johannes 18:36 ;
" Pyhä Isä, . . . 14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, mutta maailma on vihannut heitä, koska he eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.
16 He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta. 17 Pyhitä heidät totuudella; sinun sanasi on totuus. 18 Niin kuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, minäkin olen lähettänyt heidät maailmaan. 19 Ja minä pyhitän itseni heidän hyväkseen, jotta hekin olisivat pyhitettyjä totuudella." - JOhannes 17:11-19
Jeesus nimenomaan sanoi, että hänen opetuslastensa ei tulisi olla osa maailmasta.
Miten luulet varhaiskristittyjen noudattaneen Herran Jeesuksen Kristuksen antamaa esimerkkiä?
Tässä muutama viite puolueettomiin lähteisiin:
"Kristityt kieltäytyivät osallistumasta eräisiin Rooman kansalaisten velvollisuuksiin. Kristityt . . .pitivät sotapalvelukseen osallistumista uskostaan luopumisena. He eivät halunneet olla poliittisessa virassa. He eivät palvoneet keisaria." – Heckel ja Sigman, On the Road to Civilization – A World History, s. 237, 238
Historioitsija E. G. Hardy huomauttaa kirjassaan Kristillisyys ja Rooman hallitus: "Kristityt olivat muukalaisia ja pyhiinvaeltajia ympärillään olevassa maailmassa; heidän kansalaisuutensa oli taivaassa; valtakunta, jota he odottivat, ei ollut tästä maailmasta. Siitä seurannut kiinnostuksen puute julkisiin asioihin tuli näin ollen alun pitäen olemaan kristillisyyden huomattava piirre." (Christianity and the Roman Government.)
Historioitsija John L. von Mosheim sanoi ensimmäisen vuosisadan kristittyjen olleen "joukko mitä vaarattomimman luontoisia ihmisiä, jotka eivät koskaan hautoneet mielessään valtion hyvinvoinnille vihamielisiä toiveita tai ajatuksia".
"Vaikka kristityt eivät ehkä osallistuneet keisarinpalvontaan, he eivät olleet mitään kansankiihottajia, eikä heidän uskonnostaan – vaikka se tuntui pakanoista oudolta ja joskus vastenmieliseltä – koitunut imperiumille mitään todellista uhkaa." (After Jesus—The Triumph of Christianity.)
Oxfordin yliopiston professori E. G. Hardy kirjoitti: "Tertullianus luettelee monia asioita, jotka olivat mahdottomia omantunnontarkalle kristitylle, koska ne liittyivät epäjumalanpalvontaan: esim. sopimusten tekoon usein liittyvä vala, oviaukkojen valaiseminen juhlien ajaksi ym., kaikki pakanauskontojen seremoniat, pelit ja sirkus, maallisen [pakanallis-klassisen] kirjallisuuden opettajana toimiminen, sotapalvelus, valtionvirat." (Christianity and the Roman Government.)
The Encyclopedia of Religion selittää otsikon "Kirkko ja valtio" alla: "Ajanlaskumme ensimmäisellä kolmella vuosisadalla kristillinen kirkko oli enimmäkseen erossa virallisesta Rooman yhteiskunnasta . . . Kristilliset johtajat opettivat kuitenkin . . . tottelemaan Rooman lakia ja olemaan uskollisia keisarille kristillisen uskon asettamissa rajoissa."
"Kristityt olivat muukalaisia ja pyhiinvaeltajia ympärillään olevassa maailmassa; heidän kansalaisuutensa oli taivaassa; valtakunta, jota he odottivat, ei ollut tästä maailmasta. Siitä seurannut kiinnostuksen puute julkisiin asioihin tuli näin ollen alun pitäen olemaan kristillisyyden huomattava piirre." – E. G. Hardy, Christianity and the Roman Government, s. 39
"Kristityt asennoituivat usein kielteisesti valtioelämään, he pysyttelivät poissa viroista ja julkisista toimista, joihin näet aina liittyi pakanallisia uskonnollisia menoja; he välttivät sotapalvelusta – samasta syystä, mutta myös siksi, että he eivät halunneet osallistua sotaan; – – sanottiin, että he olivat 'hyödyttömiä julkisessa elämässä'; heidän kansallisuutensa ei ollut maan päällä vaan taivaassa." (Hal Koch, Apostoleista atomiaikaan – kristillisen kirkon historia, Pieksämäki 1966, s. 58.)
Kirkkohistorioitsija August Neander selosti, että "kristityt kuvattiin ihmisiksi, jotka olivat kuolleita maailmalle ja hyödyttömiä kaikkiin elämän asioihin; . . . ja kysyttiin, mitä elämisestä tulisi, jos kaikki olisivat heidän kaltaisiaan".
Rooman valtakunnan vaiheita käsittelevässä Edward Gibbonin teoksessa The History of the Decline and Fall of the Roman Empire sanotaan: "Oli mahdotonta, että kristityt olisivat voineet ryhtyä sotilaiksi, rauhantuomareiksi tai ruhtinaiksi luopumatta pyhemmästä velvollisuudesta."
"Valtioon nähden kristityt olivat lojaaleja, mutta ollen ennen kaikkea Jumalan valtakunnan kansalaisia, pitäen ensisijaisena, ainoana kestävänä arvona Kristuksen pian lähestyvää herrautta, he olivat välinpitämättömiä päivän poliittisiin kysymyksiin nähden." (Matti A. Mustonen, Varhaiskirkon apologeettien ja kirkon isien käsitys valtiosta ja esivallasta I, Helsinki 1948, s. 137.)
"Pakanamaailman hallitsijat ymmärsivät varsin vähän varhaiskristittyjä eivätkä suosineet heitä. . . . Kristityt kieltäytyivät osallistumasta Rooman kansalaisten eräisiin velvollisuuksiin. . . . He eivät tahtoneet pitää poliittista virkaa." (A. Heckel ja J. Sigman, On the Road to Civilization, A World History, Philadelphia, USA, 1937, s. 237, 238.)
"Keisarinpalvontaan kuului muutamien suitsukejyvästen tai viinitippojen ripotteleminen alttarille, joka seisoi keisarin kuvan edessä. Ehkä me emme näin pitkän ajan päässä siitä tilanteesta pidä tuota tekoa sen kummempana kuin . . . käden nostamista tervehtimään lippua tai jotakuta huomattavaa valtion hallitusmiestä kohteliaisuuden, kunnioituksen ja isänmaallisuuden ilmaukseksi. Mahdollisesti hyvin monet ihmiset ensimmäisellä vuosisadalla ajattelivat siitä juuri sillä tavalla, mutta eivät kristityt. He pitivät koko asiaa uskonnollisena palvontana, keisarin tunnustamisena jumalaksi ja sen vuoksi uskottomuutena Jumalaa ja Kristusta kohtaan, ja he kieltäytyivät siitä." (M. F. Eller, The Beginnings of the Christian Religion, New Haven, Connecticut, USA, 1958, s. 208, 209.)
Professori Troeltsch kirjoitti: "Tilanne vaikeutui 200-luvulta alkaen, sillä kristittyjen määrä yhteiskunnan yläluokassa ja huomattavammissa ammateissa, armeijassa ja virkamiespiireissä, kasvoi. [Ei-raamatullisissa] kristillisissä kirjoituksissa on useita kohtia, joissa esitetään närkästyneitä vastalauseita osallisuudesta niihin; toisaalta ei puutu kompromissiyrityksiä — perusteluja, joiden tarkoituksena on tyynnyttää levoton omatunto . . . Nämä vaikeudet alkoivat kadota Konstantinuksen ajasta lähtien; kristittyjen ja pakanoiden välinen hankaus poistui, ja kaikki valtion virat aukenivat."
... mutta ainoastaan tarkoitushakuisesti lainattuja. Tällä mitättömällä pikkuseikalla ei sinänsä ole muuta merkitystä kuin se, että asianmukaisesti lainattuna nämä puolueettomat lähteet osoittaisivat asian olevan hieman toisin. Nyt ne kääntyvät lähes päälaelleen, noin kauniisti sanottuna.
>Kertooko elämäntapasi sinun olevan osa tästä maailmasta?
Ehdottomasti, minun tulee lähes päivittäin nälkä, mihin himoon syön ruokaa, joka sisältää erinäisiä hivenaineita tästä maailmasta.
>Kertooko elämäntapasi sinun ottavan osaa valtiolliseen tai kunnalliseen päätöksentekoon puoluepoliittisin voimin?
Ilman muuta. Pakkohan jonkun on hoitaa yhteisiä asioita, koska on olemassa ihmisryhmiä, jotka eivät itse siihen mitä ilmeisimmin pysty.
>Jos vastauksesi ovat myönteiset, oletko ottanut huomioon, miten Herra Jeesus suhtautuu valitsemaasi elämäntapaan?
Toki. Hyvin suhtautuu, olemme keskustelleet asiasta usein.
>Oletko tuolloin hänen seuraajansa, opetuslapsensa, kristitty?
Aivan varmasti. Erityisesti veronmaksua koskevissa kysymyksissä olemme tismalleen samoilla linjoilla.