Ateismi tieteen jarruna

"Eli samaan tapaan paavi oli aikoinaan sitä mieltä, että maapallo on litteä."

Kukakohan paaveista on ollut tätä mieltä? Todisteet viitteineen kiitos.

uskistrolli kirjoitti:

"Eli samaan tapaan paavi oli aikoinaan sitä mieltä, että maapallo on litteä."

Kukakohan paaveista on ollut tätä mieltä? Todisteet viitteineen kiitos.

Laitapa itse todisteet, että tiedettä kehittävät tiedemiehet olisivat uskovaisia. Eikös ateismi tule sitä yleisemmäksi mitä älykkäämpiä/koulutetumpia ihmiset ovat? Hmm, mistähän johtuisi?

Light-bearer kirjoitti:

Laitapa itse todisteet, että tiedettä kehittävät tiedemiehet olisivat uskovaisia. Eikös ateismi tule sitä yleisemmäksi mitä älykkäämpiä/koulutetumpia ihmiset ovat? Hmm, mistähän johtuisi?

Kaikkien aikojen suurin tiedemies Newton oli harras kristitty. Samoin kaikki muutkin merkittävät tiedemiehet ovat vähintäänkin teistejä.

uskistrolli kirjoitti:

"Eli samaan tapaan paavi oli aikoinaan sitä mieltä, että maapallo on litteä."

Kukakohan paaveista on ollut tätä mieltä? Todisteet viitteineen kiitos.

...pannaan, vaikka oli sen aikaisemmin hyväksynyt. Ehkäpä litteys oli liioittelua. Etsi Kopernikus googlella ja nauti. Terveisin

Olle

uskistrolli kirjoitti:

"Eli samaan tapaan paavi oli aikoinaan sitä mieltä, että maapallo on litteä."

Kukakohan paaveista on ollut tätä mieltä? Todisteet viitteineen kiitos.

Kristinuskon saatua ylivallan kirkko säänteli tarkkaan millainen tieteen harjoittaminen sai kirkon siunauksen ja mikä harhaoppia.

Kirkko valitsi virallisiksi opinkappaleiksi Ptolemaioksen ja Aristoteleen täysin virheelliset näkemykset maailmankaikkeudesta juuri siksi, että ne saatiin sovitettua Raamatun näkemykseen maailmankaikkeudesta. Tieteellä tässä ei ollut sijaa vaan valinta oli puhtaasti uskonnollis-poliittinen.

Kreikkalainen tähtitieteilijä Aristarkhos Samoslaisen (Huom. n.310-230 eaa.) esittämä aurinkokeskinen malli ei tosin ollut vallitsevä käsitys mutta varmuuden vuoksi sekin tuomittiin harhaoppina, kuten useat muutkin. Mikä merkitys tällä sitten oli? Ainakin se, että tiede 'juuttui' Aristoteleen maailmankuvaan, eikä kyennyt (lue: sen ei sallittu) kehittyä.

Kaksituhatta vuotta Aristarkhos Samoslaisen jälkeen Galileo pyrki kumoamaan näkemyksen Aristoteleen maailmankuvasta.

Ja kuten kaikki tietävät; inkvisitio tuomitsi Jumalan pilkasta. Vasta 1992 paavi Johannes Paavali II ilmaisi pahoittelunsa Galilein kohtalosta.

Kirkko siis naitti tieteen, filosofian ja uskonnon tiukkaan pakkoavioliittoon.


Galileon suurimpana saavutuksena ei pidetäkään aurinkokeskeisen maailmankuvan selittämistä (sehän siis tiedettiin jo Antiikissa, kristinusko vain julisti näkemyksen jumalanpilkaksi.) vaan tieteen, filosofian ja uskonnon erottamista toisistaan.

Sama näkyi filosofiassa, Platon ja Aristoteles olivat kirkon suosiossa, koska ne tukivat Raamatun näkemystä. Tämäkin filosofia oli 'vajavaista', koska avointa keskustelua tahi kyseenalaistamista ei sallittu.

Filosofisia kirjoituksia tuhottiin paljon pakanallisina. Näitä pidettiin vaarallisina, koska ne korostivat usein ajattelun ja yksilön vapautta.

Kristinuskon negatiivinen vaikutus ulottui jopa lääketieteeseen. Kreikkalaista Hippokratesta (460–377 eKr.) pidetään länsimaisen lääketieteen perustajana. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka halusivat erottaa lääketieteen uskonnosta ja pappien toiminnasta. Hippokraattisen käsityksen mukaan kaikilla taudeilla oli luonnollinen syynsä. Hippokrates ja hänen seuraajansa pyrkivät ymmärtämään lääketiedettä järjen pohjalta.

Miten kristinusko suhtautui sairauksiin? Aivan, Raamattuun tukeutuen; mielisairaat olivat kirottuja tai henkivaltojen otteessa. Sairaudet seuraus synnistä.

Kehitystäkö? Ei, edes kehityksen jarruttamista vaan pyörän kääntämistä takaisinpäin.

On liian optimistista sanoa, että kristinusko jarrutti tieteiden, filosofian ja jopa taiteiden kehitystä. Oikein on sanoa, että sivistyksessä siirryttiin satoja vuosia taaksepäin.

Kristinusko tuhosi kulttuurin, joka oli sivistyneempi, moraaliltaan ja etikaltaan huomattavasti korkeatasoisempi, kuin se kulttuuri, jota kristinusko edusti luisuttuaan harhaoppeihinsa vainoten, tuomiten ja orjuuttaen.

Vasta fundamentalistisen kristinuskon väistyttyä koitti niin tieteen, filosofian kuin yksilönkin vapaus.

tpk_68, ejk kirjoitti:

Kristinuskon saatua ylivallan kirkko säänteli tarkkaan millainen tieteen harjoittaminen sai kirkon siunauksen ja mikä harhaoppia.

Kirkko valitsi virallisiksi opinkappaleiksi Ptolemaioksen ja Aristoteleen täysin virheelliset näkemykset maailmankaikkeudesta juuri siksi, että ne saatiin sovitettua Raamatun näkemykseen maailmankaikkeudesta. Tieteellä tässä ei ollut sijaa vaan valinta oli puhtaasti uskonnollis-poliittinen.

Kreikkalainen tähtitieteilijä Aristarkhos Samoslaisen (Huom. n.310-230 eaa.) esittämä aurinkokeskinen malli ei tosin ollut vallitsevä käsitys mutta varmuuden vuoksi sekin tuomittiin harhaoppina, kuten useat muutkin. Mikä merkitys tällä sitten oli? Ainakin se, että tiede 'juuttui' Aristoteleen maailmankuvaan, eikä kyennyt (lue: sen ei sallittu) kehittyä.

Kaksituhatta vuotta Aristarkhos Samoslaisen jälkeen Galileo pyrki kumoamaan näkemyksen Aristoteleen maailmankuvasta.

Ja kuten kaikki tietävät; inkvisitio tuomitsi Jumalan pilkasta. Vasta 1992 paavi Johannes Paavali II ilmaisi pahoittelunsa Galilein kohtalosta.

Kirkko siis naitti tieteen, filosofian ja uskonnon tiukkaan pakkoavioliittoon.


Galileon suurimpana saavutuksena ei pidetäkään aurinkokeskeisen maailmankuvan selittämistä (sehän siis tiedettiin jo Antiikissa, kristinusko vain julisti näkemyksen jumalanpilkaksi.) vaan tieteen, filosofian ja uskonnon erottamista toisistaan.

Sama näkyi filosofiassa, Platon ja Aristoteles olivat kirkon suosiossa, koska ne tukivat Raamatun näkemystä. Tämäkin filosofia oli 'vajavaista', koska avointa keskustelua tahi kyseenalaistamista ei sallittu.

Filosofisia kirjoituksia tuhottiin paljon pakanallisina. Näitä pidettiin vaarallisina, koska ne korostivat usein ajattelun ja yksilön vapautta.

Kristinuskon negatiivinen vaikutus ulottui jopa lääketieteeseen. Kreikkalaista Hippokratesta (460–377 eKr.) pidetään länsimaisen lääketieteen perustajana. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka halusivat erottaa lääketieteen uskonnosta ja pappien toiminnasta. Hippokraattisen käsityksen mukaan kaikilla taudeilla oli luonnollinen syynsä. Hippokrates ja hänen seuraajansa pyrkivät ymmärtämään lääketiedettä järjen pohjalta.

Miten kristinusko suhtautui sairauksiin? Aivan, Raamattuun tukeutuen; mielisairaat olivat kirottuja tai henkivaltojen otteessa. Sairaudet seuraus synnistä.

Kehitystäkö? Ei, edes kehityksen jarruttamista vaan pyörän kääntämistä takaisinpäin.

On liian optimistista sanoa, että kristinusko jarrutti tieteiden, filosofian ja jopa taiteiden kehitystä. Oikein on sanoa, että sivistyksessä siirryttiin satoja vuosia taaksepäin.

Kristinusko tuhosi kulttuurin, joka oli sivistyneempi, moraaliltaan ja etikaltaan huomattavasti korkeatasoisempi, kuin se kulttuuri, jota kristinusko edusti luisuttuaan harhaoppeihinsa vainoten, tuomiten ja orjuuttaen.

Vasta fundamentalistisen kristinuskon väistyttyä koitti niin tieteen, filosofian kuin yksilönkin vapaus.

Kun nyt tieteestä tuli puhe, niin:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?a=1219&id=8566

Miksi sitten näissä ateistivalioissa ei voi olla myös hyvin koulutettuja tutkijoita :)
Yksi vastaus kysymykseen voisi olla, että kristityissä valtioissa on ollut vakaammat pohjat kehitykselle ja maansisäinen rauha tehdä tutkimuksia tai jtn...