Suomen tulevaisuuden tekijät - opiskelijat ovat erittäin tiukilla. Opintotukena saatava tuki menee miltein kokonaan vuokraan ja opiskelumateriaaliin. Edes rahaa "oikeaan" ruokaan ei aina tahdo opiskelijoilla enää olla. Menot ovat nousseet viimeisen 10v aikana (SDP ollessa vallassa) huimasti samalla kun opintotukeen on tehty vain uusia säädöksiä, jotka pienentävät opiskelijalle jäävää tukea. Työttömän peruspäivä raha on miltei kaksi kertaa suurempi kuin opiskelijan opinto- ja asuintuki yhteensä
Lipposelta asiaa kysyttiin ja vastaus oli että opiskelijat eivät kuulu lähimainkaan ykkösprioriteetteihin. Itse olen omat johtopäätökseni tehnyt näistä Lipposen lausunnoista ja politiikkaa seuraavana opiskelijana en äänestä SDP:tä vaan sen kanssa päähallituspuolueen asemasta tiukimmin kilpailevaa puoluetta - Kuten toivon muiden tiedoitusvälineitä seuravien tekevän (varsinkin opiskelijoiden)
Lipposelta asiaa kysyttiin ja vastaus oli että opiskelijat eivät kuulu lähimainkaan ykkösprioriteetteihin. Itse olen omat johtopäätökseni tehnyt näistä Lipposen lausunnoista ja politiikkaa seuraavana opiskelijana en äänestä SDP:tä vaan sen kanssa päähallituspuolueen asemasta tiukimmin kilpailevaa puoluetta - Kuten toivon muiden tiedoitusvälineitä seuravien tekevän (varsinkin opiskelijoiden)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Opiskelijalla on vielä tulevaisuus edessä. Kaikkki voi muuttua.Ikääntyneet työttömät, pitkäaistyöttömät ym. Heiltä Lipponen on siirtänyt toimeentulon optijojätkien miljoonapotteihin. Osinkorosvot vetää katteettomia ja verottomia osinkoja. Häpeäisin jos olisin demari.
Kun itse opiskelin 60-70 -lukujen taitteessa, ei ollut opintotukia. Mutta hengissä selvittiin silloinkin.
Ilmeisesti silloin ei vielä oivallettu, että yhteiskunnan pitäisi maksaa palkkaa siitä, että opiskelee!
Toisaalta, palkanmaksajan pitäisi kai saada jotain hyötyä työn tuloksista? Mitähän se mahtaisi olla?
kun lukion jälkeen mies on käynyt armeijan ja menee sitten vaikka yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Tutkinto kestäää ainakin yliopistossa keskinmäärin 5-7 vuotta. Eli Mies voi helposti olla yli 26 vuotta (tämän laskutavan mukaan nainen vuoden vähämmän). Tämä siis edellyttää että heti on päässyt omalle alalleen eikä ole tarvinnut vaihtaa opiskelupaikka/-alaa kesken.
Mitenkähän mahtaisi selvitä tuon opiskeluajan ilman tuloja? Ei mitenkään - eli olisi pakko käydä töissä opiskeluiden ohella, joka tarkoittaisi sitä että opiskeluajat pitenisivät 20-50%. Eli ilman tukia valmistuisivat opiskelijat siinä 30:n tuntumassa hyvällä tuurilla.
sanoit jorma: "palkanmaksajan pitäisi kai saada jotain hyötyä työn tuloksista". Kyllä palkansaaja eli valtio saa sellaisen hyödyn, että saa uuden veron maksajan ja yhteiskunnan kehittäjän. On valtion etu rahallisesti jos opiskeluajat lyhentyisivät nykyisistäkin (Nythän 75% korkeakoulu opiskelijoista joutuu käymään töissä opiskelujen ohella selvitäkseen).
Ei yhteiskunnalle kerry oleellista etuutta siitä, että jonkun valmistuminen nopeutuu!
Tilanne on vähän sama kuin pato joessa: ei sekään estä veden virtaamista, se vain siirtää saman virtaaman myöhäisemmäksi.
Nopeutetulla valmistumisella on oleellista merkitystä vain silloin kun ko. ammattikunnasta on puutetta; ei silloin kun tarjonta ylittää työvoiman tarpeen!
Ei minunkaan opiskeluaikana rahatta toimeen tultu. Silloin otettiin opintolainaa. Käsittääkseni tänä päivänä sellaisen saanti on monta kertaluokkaa helpompaa kuin 30 vuotta sitten. Siinä etuuden saaja (parempi palkka) on sama kuin sen maksaja.
Olisitko muuten halukas hyväksymään järjestelmän, että valtio perisi maksamansa opintotuen takaisin jollakin osuudella korkeamman koulutuksen tuomasta paremmasta palkasta?
Millä tavalla - muuta kuin nimikkeellä - se poikkeaisi opintolainasta?
Yhteiskunta hyötyy nopeasti valmistumisesta mm. seuraavilla tavoilla: töissä ollessaan ihminen kuluttaa kulutushyödykkeitä huomattavasti ennemmän kuin opiskelijana suuremman ansionsa vauhdittamana näin kulutus kasvaa joka tietää valtiolle huomattavia tuloja, valtion ei tarvitse maksaa korkeakouluille ja yliopistoille oppilaista korkeita ns. lukukausimaksuja (valtiohan maksaa oppilaitoksille niiden oppilasmäärän mukaisesti korvausta), valtion ei tarvitse maksaa opitotukea niin pitkään koska opiskelija valmistuu aikaisemmin, opiskelijan ollessa koulussa hän ei vie työpaikkoja jo valmistuneilta työntekijöiltä (niille ei valtion silloin tarvitse maksaa työttömyyskorvauksia).
Oma ehdotukseni onkin, että valtio määrittelisi jokaista tutkintoa kohti tietyn opiskelukorvauksen "könttäsumman". Esimerkiksi insinööriksi opiskeleville jaettaisiin kaikille X euroa... ja sitä sitten jaettaisiin opintotukena huomioiden opiskelujen eteneminen. Mikäli opiskelija valmistuu oletettua aikaisemmin hän saa lopun könttäsummasta ikäänkuin "valmistumislahjana". Mikäli opiskelija ei valmistu normaalissa ajassa hän ei ylimenevältä ajalta saisi opintotukea (olkoon töissä sitten jos opiskelu ei kiinnosta tarpeeksi). Lisäksi yliopistoihin pitäisi määritellä valmistumisaika, että opiskelijan on valmistuttava siinä ajassa, koska ei ole kenenkään etu että yliopistojen ikuisuusopiskelijat ovat yliopistoissa "opiskelijoina" parhaimmillaan kymmeniä vuosia.
Nykyinen tilanne on kärjistynyt jo sellaiseksi että Suomesta lähtee vuosittain yli kymmentuhatta opiskelijaa töihin ulkomaaille. Kun suomalainen korkeakoulu opiskelija menee töihin ulkomaaille on erittäin suuri todennäköisyys, että huomattuaan mahdollisuuden ansaita siellä paljon enemmän (hyvän koulutuksensa ansiosta) kuin Suomessa vastaavassa työssä (tilanne on kärjistynyt etenkin IT-alalla) Hän jää töihin ulkomaille. Näin Suomen valtio on maksanut koko kyseisen henkilön peruskoulutuksen (peruskoulun lukion tms.) ja vielä sen korkeakoulutuksen jonka opiskelija on saanut. Koko opiskeluhistoria maksaa valtiolle yhtä opiskelijaa kohti n. miljoona euroa. Ihmettelenkin suuresti että valtio on halukas menettämään sijoituksensa lahjoittamalla koulutuksen tuloksen (=opiskelijan) ulkomaaille.
Kysymykseesi: "Olisinko valmis maksamaan jos valtio perisi maksamansa opintotuen takaisin jollakin osuudella korkeamman koulutuksen tuomasta paremmasta palkasta?" vastaan että EN olisi valmis maksamaan vaan jättäisin etuuden kokonaan nostamatta ja kävisin ulkomailla töissä opiskelujen välillä. Vähintäänkin kävisin töissä ansaitsemassa rahat, koska silloin niitä ei tarvitse maksaa takaisin! En myöskään aio nykyistä opintolainaa nostaa euroakaan koko opiskeluaikana, koska valmistuttuani en rupea maksamaan ko. tyylistä lainaa takaisin koska silloin tarvitsen rahaa perheen perustamiseen, asuntoon jne.
Käänteisesti ajateltuna tilanne olisi sama jos eläke järjestelmää muutetaisiin niin että valtio maksaisi samanlaista eläkettä kaikille ja ihmisen kuoltua hänen perinnöstään otettaisiin valtion maksama etuisuus (=eläke) takaisin ja tarvittaessa eläkkeen takaisinmaksu jäisi perillisille.
En usko että kukaan olisi todellisuudessa ko. eläkejärjestelmän puolella, koska kaikki ajettelevat että heillä itsellään on vielä edessä aikaa jolloin he tulevat saamaan eläkettä... Kukapa nyt omaa leipää haluaisi haluaisi viedä!
Yhteiskunnalle on jokseenkin merkityksetöntä, valitaanko johonkin työpaikkaan Herra A, Neiti B vai Rouva C, ja toiset kaksi jatkaa työttömyysuraansa.
Sillä ei ole merkitystä, minkä niminen henkilö saa aikaan saman verotulon valtiolle tai kunnalle.
Sitten kun Herra A ja Rouva C ovat jo työllistyneet ja joudutaan odottamaan Neiti B:n valmistumista ja jättämään siksi aikaa työ tekemättä, alkaa valmistumisen pitkittymiselläkin olla yhteiskunnallista merkitystä.
Tällä hetkellä ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa tuollaista tilannetta.
75% ammattikorkeakoulu-/korkeakoulu-/yliopistoopiskelijoista on tällä hetkellä opiskeluiden ohella töissä!
Jos nämä työt siirrettäisiin työttömille niin olisi olemassa vaara että työttömyys putoaisi rajusti.
Sillä todellakaan ei ole merkitystä keneltä valtio rahan saa kunhan se saa sen, mutta jokainen opiskelija joka on töissä vie työn työttömältä! (valtio joutuu näin maksamaan opiskelijalle vielä opintotukea sen opintojen pitkittyessä ja sille työttömälle jonka työn opiskelija vie pitää maksaa työttömyystukea).
Nykyisellä linjallaan valtio ajaa koulutettuja työntekijöitä ulkomaille ja jos/kun suurten ikäluokkien aika on siirtyä eläkkeelle tarvitaan asiantuntijoita niin parhaiten koulutetut nuoret ovat jo "karanneet" silloin ulkomaille töihin.
Jos väitteesi työnteon laajuudesta ja opintotuen nostamisesta pitää paikkansa, niin ennustan tuen takaisinperintöjen lisääntymään melkoisesti.
En ymmärrä, miten opintotukilinja "ajaa koulutettuja työntekijöitä ulkomaille".
Lähtevätkö he sen vuoksi, etteivät saaneet riittävästi opintotukea? Kuinka paljon tukea pitäisi korottaa, että jäisivät valmistuttuaan Suomeen?
Yleisin kuulemani perustelu ulkomaille lähtemisessä on yksinkertaisesta "halu lähteä tinaamaan rahaa". Käsitykseni mukaan kiduttuuaan pienellä opituella heti mahdollisuuden tultua moni avarakatseinen lähtee katselemaan ulkomaiden mahdollisuuksia ja on suuri todennäköisyys että esimerkiksi opiskeluaikoinaan ulkomailla (harjoittelussa tai opiskelijavaihdossa) käyneet opiskelijat käyvät suomessa tekemässä tutkinnon loppuun ja lähtevät ulkomaille töihin (suomalaisen tutkinnon omaavana etenkin euroopassa ja yhdysvalloissa voi helposti tienata kaksinkertaisesti).
Opintotukea pitäisi korottaa sen verran ettei opiskelijoiden tarvitsisi elää niin tiukalla jatkuvasti... Esimerkiki 75% perus työttömyyspäivärahasta (nykyinen opintotukihan korkeakouluopiskelijalla on n. 200e/kk + asumistuki) olisi kohtuulllinen mielestäni (opiskelija kumminkin tekee "töitä" työttömään verrattuna enemmän). On selvää, että jos ei niin tiukasti rahallisesti ole joutunut elämään vuositolkulla niin osaa enemmän arvostaa muita etuja (terveydenhuolto yms.) eikä vain rahan perässä kulje (kuten mainittu) niin esimerkiksi ulkomaille töihin.
Nykyisin opitotukea ja asumistukea on mahdollista saada vain siltä ajalta kun on koulussa opetusta. Eli n. 9-10kk vuodessa... kun työttömyyskorvaustahan saa 12 vuodessa. Tosin tähän epäkohtaan puuttuminen ei ole niitä tärkeimpiä.