Tällä palstalla on eräissä keskusteluissa esiintynyt kaksi käsitettä; "kristitty valtio" ja "ateistinen valtio". Uskovaisten mukaan esim. Suomi kuuluu näihin "kristittyihin valtioihin" ja esim. Kiina "ateistisiin valtioihin".
Olisi mukava tietää, miten valtion "kristillisyys" tai "ateistisuus" määrittyvät. Olen itse huomannut, että valtio leimataan kristilliseksi, jos enemmistöuskontona on kristinusko. Tosin valtio voidaan leimata "ateistiseksi", vaikka ateistit ovat vähemmistö. Tällöin valtion "ateistisuuteen" vaikuttavat mm. lainsäädäntö, poliittinen malli jne.
Voiko valtiosta sanoa "kristillinen" tai "ateistinen" ja jos voi, niin millä perusteella?
Olisi mukava tietää, miten valtion "kristillisyys" tai "ateistisuus" määrittyvät. Olen itse huomannut, että valtio leimataan kristilliseksi, jos enemmistöuskontona on kristinusko. Tosin valtio voidaan leimata "ateistiseksi", vaikka ateistit ovat vähemmistö. Tällöin valtion "ateistisuuteen" vaikuttavat mm. lainsäädäntö, poliittinen malli jne.
Voiko valtiosta sanoa "kristillinen" tai "ateistinen" ja jos voi, niin millä perusteella?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Edesmennyttä NL:n mallia ja varsinkin nykyistä P-koreaa 'uskonnollisena' valtiona. Ideologia on kehitetty uskonnon tasolle.
Yhtäläisyyksiä on paljon fundamentalistisiin uskontoihin; yksi totuus, jota ismit ja dogmit tukevat, järjestelmällinen 'uskon' vahvistaminen erilaisin 'rituaalein', toisinajattelun tuomitseminen jne.
Menetelmät, jolla ihminen aivopestään diktatuurissa uskomaan sen oikeutukseen on samankaltainen, kuin useissa lahkoissa.
Liturgia vain oli erilainen, muutenhan kyseiset valtiot olivat (ovat) diktatorisia yhden uskonnon ja totuuden malliesimerkkejä.
Minun käsityksenä mukaan keskiajan valtiot olivat kristillisiä. Valtion pitäisi julistaa kristinusko ainoaksi oikeaksi ja sallituksi uskonnoksi jos se olisi kristillinen. Valtion tulisi kieltää kaikki muut uskonnot jotta se olisi kristillinen. Suomi ei voi kuitenkaan olla kristillinen valtio koska se ei ole julistanut mitään muuta uskontoa kielletyksi tai kristinuskoa viralliseksi oikeaksi uskonnoksi. Suomi on pikemminkin suvaitsevainen ja moniarvoinen valtio.
Kiina on ateistinen valtio jo siitäkin syystä koska valtio itse on virallistanut ateismin kansan viralliseksi uskonnoksi ja kieltänyt kaikki muut uskonnot. Toisaalta en tiedä voidaanko ateismia sanoa uskonnoksi.
monella tavalla noin lyhyesti?
kristittyjä, buddhalaisia taolaisia, shamanisteja..... Vain Falun Gong kielletty, eikä sekään ole varsinaisesti uskonto. Viime vuosisadalla vaikutti toki uskonnon vastainen ilmapiiri, mutta koskaan uskonto ei ole ollut kielletyä.
Triviaa ja tunnettuja kiinalaisia
* Kiinassa on huomattavasti enemmän Kiinalaisia kuin muualla maailmassa. Se on väkiluvultaan maailman runsaslukuisimpia kiinalaismaita.
* Kiina on myös tietoyhteiskunta, jossa kaikki oppivat turisteilta jotain uutta. Myös käyttämällä Googlea löytää paljon tietoa, täytyy vain muistaa, että asiat ovat täysin nurinkurin, tekstissä kerrottuun nähden.
* Xeniah Wyong, kuuluisa kiinalainen hullu murhaaja
* Kiinasta tulee kaikkea kivaa, mm. kaikki Tiimarin rihkama, lintuinfluenssa ja SARS.
Näin kertoo Hikipedia.
http://hiki.pedia.ws/wiki/Kiina
Saanhan käyttää tekstiäsi malliesimerkkinä siitä, kuinka vähillä sanoilla voi pyörtää asiansa nurinpäin ja vielä kahteen kertaan?
Ehdottomasti yksi palstan v 2007 parhaita tekstejä.. Tosin ehkä ei kirjoittajan toivomassa tarkoituksessa :)
Esimerkiksi vaikka Iran on islamilainen valtio. Suomi on valitettavan kristillinen valtio, vaikka täällä onkin huomattavasti vapaampaa uskoa mihin haluaa kuin Iranissa. Neuvostoliitto oli ateistinen valtio.
Siitä huolimatta: 100% varmuudella Iranissa on ateisteja ja muiden uskontojen edustajia. Suomessa on muslimeita, ateisteja ja muiden uskontojen edustajia. Neuvostoliitossa oli oikein muotia uskoa jumalaan.
Valtiomuodon määrittely ei siis kerro yhtään mitään kansalaisista, se kertoo vain siitä, mihin politiikka on perustettu. Suomessa se on hyvin pitkälle perustettu luterilaisuudelle, mistä kertoo ihan jo luterilainen työmoraali (työ on elämän tarkoitus, oma aika ja olemassaolosta nauttiminen tekemättä jotakin "hyödyllistä" ovat pahasta, tämän vuoksi työttömiä tulee juoksuttaa turhilla "kursseilla" tai tunkea tekemään mitä tahansa hommaa tai paukahtaa karenssi päälle)
Lisäksi Suomessa yritykset joutuvat maksamaan kirkollisveroa (huutava vääyys!) ja kouluissa opetetaan (vielä toistaiseksi) kristinuskoa. Olisi paras ettei uskonnonopettaja tulisi teologisesta tiedekunnasta...
ateistinen = kommunistinen
kristillinen = oikeisto liberaali
siis esittämään hihhulin maailmankuvaa.
Onneksi ei ole pakko kuulua puolueisiin; jos olisi, lähtisin tuonne oikeanpuoleisen siiven suuntaan. Yrittäjänä minun on vaikea tunnustautua kommunistiksi. Ateisti olen ollut ihan syntymästä lähtien.
Enkä ole muuten mikään poikkeuskaan.
Uskonnolla ei ole kerrassaan mitään tekemistä poliittisen katsomuksen kanssa. Kommunismilla ei ole mitään tekemistä ateismin kanssa.
Tiedän huomattavan paljon ateisteja, panteisteja ja agnostikkoja, jotka ovat kommunisteja. Tiedän myös paljon kapitalisteja, jotka ajattelevat ateistisesti. (vielä en ole onnistunut löytämään kapitalistista panteistia... itseasiassa mun mielestä nää kaksi sulkevat toisensa väistämättä pois, jos vaan on oikeasti ymmärtänyt jotakin :p)
"Olisi mukava tietää, miten valtion "kristillisyys" tai "ateistisuus" määrittyvät."
Määrittelyjen ymmärtäminen on mukavaa ja tyydytyksen voi saada myös siitä kuinka liukuvien ja jossain määrin epämääräisesti eli vaikeasti määriteltävien ollessa kyseessä tokaisee vaikkapa kahdella sanalla: "Määrittele X". Retorinen tönäisy vie saattaa tottumattomatonta horjauttaa tätä osallistumaan itsekin keskustelemaan muusta kuin mikä aihe oli.
Luonnehdintaa, arviointia, alustavaa käsitteellistä jakoa... näitä käytetään usein, määrittelemättä tässä nyt mitä 'usein' tarkoittaa.
voisi pitää sitä, onko kirkko ja valtio erotettu tosistaan vai ei. Eräässä poistetussa viestissä mainittiin USA kristityksi valtioksi, mihin muistaakseni kommentoin ettei siellä ole valtionkirkkoa, kuten esim. meillä. Tarkkaan ottaen valtion kai pitäisi kuitenkin olla teokraattinen ollakseen uskonnollinen.
Teokraattisia valtioita on nykyään kai vain islamin piirissä, minulle tulee mieleen lähinnä Iran. Siellä maallinen valta yhtä lailla kuin hengellinenkin valta kuuluvat uskonnolliselle johtajalle. Monessa islamilaisessa valtiossa maallisen vallan käyttö on kiinteästi sidoksissa uskontoon Sharian kautta, vaikkeivät varsinaisesti teokrattisia valtioita olisikaan.
Nykyajan yhteiskuntia voi mielestäni luonnehtia ennemmin maallistuneiksi, mutta ei siis missään nimessä ateistisiksi. Suomen ja muiden länsimaiden yhteiskunnat maallistuvat edelleenkin hyvää vauhtia, mutta silti esimerkiksi lainsäädäntö pohjaa pitkälti kristilliseen ajatteluun. Lainsäädäntö taas noudattelee yleistä arvomaailmaa, joka Suomessa on perin protestanttinen.
Jos yksikin kansalainen on eri mieltä,niin valtio ei ole enää teokraattinen.
Se on ajatuksenakin typerää.Voivathan suomalaisetkin esim. ajatella,että ruotsalaiset ovat kaikki homoja,mutta eivät he sellaisiksi muutu vaikka kuinka kovasti sitä toivoisi.
Kaikenlainen "yhtenäinen kansa" ajattelu on täyttä utopiaa.Ei ole olemassakaan ideologiaa,jonka kaikki ihmiset jakaisivat.Ei tule koskaan olemaankaan.
nyt ei ole kiinni yhdestäkään yksittäisestä kansalaisesta, tai suurestakaan joukosta. Esimerkiksi Iran on virallisesti islamilainen tasavalta, ja islamilaisuus lienee sisäänkirjoitettu sen valtiosääntöön erittäin vahvasti. Tuolla perusteella Iran on teokraattinen islamilainen valtio.
Vertauksen vuoksi: Suomen valtiomuoto on tasavalta, vaikka esim. monarkisteja tai vaikkapa islamilaisen valtion kannattajia olisi suhteellisen merkittävätkin määrät.