"Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen." 2.Tess.2:10-11.
Jumala on kauan pitänyt suojelevaa kättä ihmisten yllä eikä ole antanut meille tulla mitä olemme synneillämme ja laittomuuksilla tilanneet.
Monenlainen haureuden henki avaa tietä okkulttiselle pimeydelle ym.
Raamattu varoittaa erityisesti uskovia jotka ovat maailman valo ja suola: "älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata, sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää." Jos luulemme että voimme elää synnissä ja armoon vedoten välttyä synnin seurauksilta olemme pilkkaamassa Jumalaa ja hengellinen elämä vääristyy.
Pidämmekö Hänet ja Hänen tahtonsa pyhänä?
Oikeaan uskoon kuuluu nöyrä sitoutuminen Kristukseen ja halu rakastaa Häntä yli kaiken.
Sellainen ihminen ei eksy.
JUMALA ITSE PITÄÄ OMISTAAN HUOLTA JA VIE HEIKOIMMANKIN PERILLE. Olemme vajavaisia ja voimme joissain asioissa erehtyä, mutta siltikin Hän pitää meistä huolen. Jokaisesta - huom.:
jokaisesta, joka on päättänyt rakastaa totuutta enemmän kuin elämyksiä, totuutta enemmän kuin omia kokemuksia, totuutta enemmän kuin onnellisuutta.
Kyse on siis ihmisistä jotka sitoutuvat Jeesukseen ja haluavat riippua Hänessä kiinni.
Itse heikkoina voimakkaan Vapahtajan varassa.
Silloin toteutuu Jumalan sanan ihana lupaus: armo kasvattaa meitä pyhitykseen. Ei lakihenkinen ponnistelu vaan käytännöllinen sydämen antautuminen Jeesukselle, jolle elämämme kuuluu.
Se on jumalallinen mittari.
Millä tavalla olemme ottaneet vastaan totuuden, siis Jeesuksen ja Häneen sitoutuneet elääksemme Jumalan eikä oman itsekkään minän hallitsemaa elämää.
Olemmeko?
Kun Jumala viimeisenä aikana ottaa suojaavaa kättään demonisten eksyttävien voimien edestä ja antaa henkivalloille, joita maailma ja pensistyneet uskovat laittomuuksillaan ovat tilanneet, luvan tulla viettelemään ihmiskuntaa monenlaisin aisteja ja kokemusmaailmaa viettelevin tempuin, näin lähettäen eksytyksen, silloin lankeavat demonisiin valheisiin ne uskovat jotka jo ennalta ovat tehneet kompromisseja Jumalan totuuden kanssa vaihtaen pyhyyden haureuteen, epäsiveellisyyteen ja epäjumalien palvontaan.
JUMALA EI HUIJAA. Hän ei voi tehdä niin. Raamattu ilmoittaa selkeästi että "Jumala on kokonaan valkeus eikä Hänessä ole mitään pimeyttä". Ei mitään väärää. Ei mitään kaksimielistä. Ei mitään valheellista.
Jumala on tässäkin loppuun saakka rehellinen.
Hän on antanut ilmoituksen omasta pyhyydestään. Hän kehottaa uskovia valvomaan ja ennen kaikkea valvomaan rakkaussuhdettaan Jeesukseen.
Minun vastuullani on pohtia elämäni arvojärjestyksiä ja elämäntapaani.
Rehellisyydessään ja totuudenmukaisuudessaan Jumala on ennalta ilmoittanut myös että eksytyksiä tulee ja monia lankeaa uskosta pois.
Jeesus sanoo näistä päivistä profetaalisesti "valitutkin eksyvät", mutta huomaa, ystävä, samassa yhteydessä on tärkeä tarkennus: "jos mahdollista".
Eksyminen on mahdollista JOS OLEMME MIELISTYNEET vääryyteen; kun väärällä tavalla turvataan armoon eikä pidetä huolta sydämen suhteesta totuuteen!
On siis kyse ihmisen rehellisyydestä. Minun rehellisyydestä. Sinun rehellisyydestä. Otammeko Jumalan sanan todesta ja antaudumme Kristukselle niin että vielä viimeisinä päivinäkin rakastamme Häntä enemmän kuin omaa henkeämme ollen alttiit kuolemaan asti?
Sellainen uskova ei voi eksyä.
Uskovaa ei varjele oma kyvykkyys ja erinomaisuus vaan Pyhä Henki, joka on TOTUUDEN Henki.
Jumala ei eksytä.
"Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä." Snl.12:26.
Nyt on aika herkistää korvat totuuden äänelle. Väärät profeetat lupaavat loputtomasti siunausta ja menestystä. Lakihenkisyyden eksyttämät julistavat suureen ääneen tuomiota ja ovat käsittelemättömien emotionaalisten ongelmiensa sitomia. Mutta:
"Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa", Jer.23:22.
Jumalan voitelema profetaalinen julistus ei ole lakihenkistä, siinä ei Jumalan totuuksia runnota puhujan persoonan voimalla. Totuudellinen julistus on nöyrää, korostaen armollista Kristusta ja Jumalan tinkimätöntä pyhyyttä.
Mutta Jumalan voiteleman sanoman julistus edellyttää puhujalta itseltään avointa viipymistä Herran alttarilla Hänen parannettavanaan.
Jeesuksen veri on niiden turva jotka totuutta rakastavat. Loppuun asti.
Älä pelkää.
- - -
Yhteenvetona.
2.Tess.2:11-12 jakeiden edellä on tärkeä jae 10:
"...ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua."
Kokonaisuudessaan jaejakso (2:3-12) puhuu Antikristuksesta ja hänen tekemistään ihmeistä. Kyseessä on massiivisen eksytyksen huipentuma, missä kaikki kansat johdetaan palvomaan väärää vapauttajaa, valheellista messiasta.
Samankaltainen eksyminen kuitenkin tapahtuu pienemmässä mittakaavassa alati. Monet uskovaiset lankeavat pois kallioperustalta ja seuraavat riivaavia oppeja joiden voima lisääntymistään lisääntyy laittomuuden saadessa lisää valtaa, joutuen omien himojensa eksyttämiksi. Heidän huulillaan on Jeesuksen nimi mutta sydän kulkee väärän voiton (oma etu ja nautinnot) perässä.
"Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa." Joona 2:9.
On mahdollista luulla olevansa kristitty koska uskoo Jeesukseen ja tunnustaa Hänen nimeään, vaikka on todellisuudessa ja itse sitä ymmärtämättään Hänet kieltänyt elämänsä teoilla ja asenteilla seuratessaan omia päähänpistoja ja halujaan.
Eksymisen lähtökohta on väärissä valinnoissa. Ei olla ehyesti antauduttu Jumalalle. Rakastetaan Jumalan lahjoja ja siunauksia mutta ei Häntä itseään. Jumalan pyhyys jätetään huomiotta. Hänen tahtonsa kierretään verukkeilla ja selityksillä. Armoon vedoten ruokitaan omia pinttymyksiä ja helmasyntejä. Se on väärien jumalien kunnioittamista: jonkin muun on annettu tulla tärkeämmäksi kuin Jeesus, sydämen valtaistuimella hallitsee oma minä mieltymyksineen.
Viimeisinä päivinä on kristittyjä jotka ottavat varoitukset todesta ja heräävät tekemään parannusta; ja on kristittyjä jotka menevät syvemmälle jumalattomuudessa, heillä on kristityn nimi mutta ei sisäistä, totista hengenelämää.
"Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja eksyvät taruihin." 2.Tim.4:3-4.
Jumala on kauan pitänyt suojelevaa kättä ihmisten yllä eikä ole antanut meille tulla mitä olemme synneillämme ja laittomuuksilla tilanneet.
Monenlainen haureuden henki avaa tietä okkulttiselle pimeydelle ym.
Raamattu varoittaa erityisesti uskovia jotka ovat maailman valo ja suola: "älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata, sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää." Jos luulemme että voimme elää synnissä ja armoon vedoten välttyä synnin seurauksilta olemme pilkkaamassa Jumalaa ja hengellinen elämä vääristyy.
Pidämmekö Hänet ja Hänen tahtonsa pyhänä?
Oikeaan uskoon kuuluu nöyrä sitoutuminen Kristukseen ja halu rakastaa Häntä yli kaiken.
Sellainen ihminen ei eksy.
JUMALA ITSE PITÄÄ OMISTAAN HUOLTA JA VIE HEIKOIMMANKIN PERILLE. Olemme vajavaisia ja voimme joissain asioissa erehtyä, mutta siltikin Hän pitää meistä huolen. Jokaisesta - huom.:
jokaisesta, joka on päättänyt rakastaa totuutta enemmän kuin elämyksiä, totuutta enemmän kuin omia kokemuksia, totuutta enemmän kuin onnellisuutta.
Kyse on siis ihmisistä jotka sitoutuvat Jeesukseen ja haluavat riippua Hänessä kiinni.
Itse heikkoina voimakkaan Vapahtajan varassa.
Silloin toteutuu Jumalan sanan ihana lupaus: armo kasvattaa meitä pyhitykseen. Ei lakihenkinen ponnistelu vaan käytännöllinen sydämen antautuminen Jeesukselle, jolle elämämme kuuluu.
Se on jumalallinen mittari.
Millä tavalla olemme ottaneet vastaan totuuden, siis Jeesuksen ja Häneen sitoutuneet elääksemme Jumalan eikä oman itsekkään minän hallitsemaa elämää.
Olemmeko?
Kun Jumala viimeisenä aikana ottaa suojaavaa kättään demonisten eksyttävien voimien edestä ja antaa henkivalloille, joita maailma ja pensistyneet uskovat laittomuuksillaan ovat tilanneet, luvan tulla viettelemään ihmiskuntaa monenlaisin aisteja ja kokemusmaailmaa viettelevin tempuin, näin lähettäen eksytyksen, silloin lankeavat demonisiin valheisiin ne uskovat jotka jo ennalta ovat tehneet kompromisseja Jumalan totuuden kanssa vaihtaen pyhyyden haureuteen, epäsiveellisyyteen ja epäjumalien palvontaan.
JUMALA EI HUIJAA. Hän ei voi tehdä niin. Raamattu ilmoittaa selkeästi että "Jumala on kokonaan valkeus eikä Hänessä ole mitään pimeyttä". Ei mitään väärää. Ei mitään kaksimielistä. Ei mitään valheellista.
Jumala on tässäkin loppuun saakka rehellinen.
Hän on antanut ilmoituksen omasta pyhyydestään. Hän kehottaa uskovia valvomaan ja ennen kaikkea valvomaan rakkaussuhdettaan Jeesukseen.
Minun vastuullani on pohtia elämäni arvojärjestyksiä ja elämäntapaani.
Rehellisyydessään ja totuudenmukaisuudessaan Jumala on ennalta ilmoittanut myös että eksytyksiä tulee ja monia lankeaa uskosta pois.
Jeesus sanoo näistä päivistä profetaalisesti "valitutkin eksyvät", mutta huomaa, ystävä, samassa yhteydessä on tärkeä tarkennus: "jos mahdollista".
Eksyminen on mahdollista JOS OLEMME MIELISTYNEET vääryyteen; kun väärällä tavalla turvataan armoon eikä pidetä huolta sydämen suhteesta totuuteen!
On siis kyse ihmisen rehellisyydestä. Minun rehellisyydestä. Sinun rehellisyydestä. Otammeko Jumalan sanan todesta ja antaudumme Kristukselle niin että vielä viimeisinä päivinäkin rakastamme Häntä enemmän kuin omaa henkeämme ollen alttiit kuolemaan asti?
Sellainen uskova ei voi eksyä.
Uskovaa ei varjele oma kyvykkyys ja erinomaisuus vaan Pyhä Henki, joka on TOTUUDEN Henki.
Jumala ei eksytä.
"Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä." Snl.12:26.
Nyt on aika herkistää korvat totuuden äänelle. Väärät profeetat lupaavat loputtomasti siunausta ja menestystä. Lakihenkisyyden eksyttämät julistavat suureen ääneen tuomiota ja ovat käsittelemättömien emotionaalisten ongelmiensa sitomia. Mutta:
"Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa", Jer.23:22.
Jumalan voitelema profetaalinen julistus ei ole lakihenkistä, siinä ei Jumalan totuuksia runnota puhujan persoonan voimalla. Totuudellinen julistus on nöyrää, korostaen armollista Kristusta ja Jumalan tinkimätöntä pyhyyttä.
Mutta Jumalan voiteleman sanoman julistus edellyttää puhujalta itseltään avointa viipymistä Herran alttarilla Hänen parannettavanaan.
Jeesuksen veri on niiden turva jotka totuutta rakastavat. Loppuun asti.
Älä pelkää.
- - -
Yhteenvetona.
2.Tess.2:11-12 jakeiden edellä on tärkeä jae 10:
"...ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua."
Kokonaisuudessaan jaejakso (2:3-12) puhuu Antikristuksesta ja hänen tekemistään ihmeistä. Kyseessä on massiivisen eksytyksen huipentuma, missä kaikki kansat johdetaan palvomaan väärää vapauttajaa, valheellista messiasta.
Samankaltainen eksyminen kuitenkin tapahtuu pienemmässä mittakaavassa alati. Monet uskovaiset lankeavat pois kallioperustalta ja seuraavat riivaavia oppeja joiden voima lisääntymistään lisääntyy laittomuuden saadessa lisää valtaa, joutuen omien himojensa eksyttämiksi. Heidän huulillaan on Jeesuksen nimi mutta sydän kulkee väärän voiton (oma etu ja nautinnot) perässä.
"Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa." Joona 2:9.
On mahdollista luulla olevansa kristitty koska uskoo Jeesukseen ja tunnustaa Hänen nimeään, vaikka on todellisuudessa ja itse sitä ymmärtämättään Hänet kieltänyt elämänsä teoilla ja asenteilla seuratessaan omia päähänpistoja ja halujaan.
Eksymisen lähtökohta on väärissä valinnoissa. Ei olla ehyesti antauduttu Jumalalle. Rakastetaan Jumalan lahjoja ja siunauksia mutta ei Häntä itseään. Jumalan pyhyys jätetään huomiotta. Hänen tahtonsa kierretään verukkeilla ja selityksillä. Armoon vedoten ruokitaan omia pinttymyksiä ja helmasyntejä. Se on väärien jumalien kunnioittamista: jonkin muun on annettu tulla tärkeämmäksi kuin Jeesus, sydämen valtaistuimella hallitsee oma minä mieltymyksineen.
Viimeisinä päivinä on kristittyjä jotka ottavat varoitukset todesta ja heräävät tekemään parannusta; ja on kristittyjä jotka menevät syvemmälle jumalattomuudessa, heillä on kristityn nimi mutta ei sisäistä, totista hengenelämää.
"Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja eksyvät taruihin." 2.Tim.4:3-4.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.