Tällä kepun palstalla, on ennenkin keskusteltu maamme kuntaliittymistä, minualle jäi epäselväksi, miksi Keskustapuolue vastustaa uudistusta epätoivon vimmalla. Onko syy pelkästään kepun pelko poliittisen valta-aseman menettäminen, useissa kunnissa, Kuntien kannattavuussyistä välittämättä.
Toivonkin kannanottoja, Mielipidepankilta,Korhoselta,Individiltä,Känältä, myöskin Ökyisännältä,Härkös oivalta,Aito -Arskalta, missä muuten osa teistä piilottelee kun ei näy palstalla.
On muitakin asiallisia kirjoittajia, joita mielelläni seuraan, ja lueskelen. Aamullinen Korhosen avaus oli tosi mielenkiintoinen, pojilla muisti pelaa, ja tietoutta on vaikka muille jakaa. Palsta pysyi aika siistinä, lopussa taas tavanomaiset paskanheittäjät heräsivät eloon. Joten nimilistani on neuvoa-antava.????????? Toivoo Uusi-Ukki.
Toivonkin kannanottoja, Mielipidepankilta,Korhoselta,Individiltä,Känältä, myöskin Ökyisännältä,Härkös oivalta,Aito -Arskalta, missä muuten osa teistä piilottelee kun ei näy palstalla.
On muitakin asiallisia kirjoittajia, joita mielelläni seuraan, ja lueskelen. Aamullinen Korhosen avaus oli tosi mielenkiintoinen, pojilla muisti pelaa, ja tietoutta on vaikka muille jakaa. Palsta pysyi aika siistinä, lopussa taas tavanomaiset paskanheittäjät heräsivät eloon. Joten nimilistani on neuvoa-antava.????????? Toivoo Uusi-Ukki.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähestyt asiaa perin yksipuolisesti. Perustulakihan takaa suomalaisille tietyt poliittiset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, ja näiden toteutumisesta vastaavat yhdessä valtio ja kunnat.
Valtio maksaa kunnalle oman osansa palveluista. Valtionosuus on määritetty laissa palvelukohtaisesti. Valtio maksaa yhtä suurella prosenttiosuudella kaikkien kuntien palveluista, sen mukaisesti kuin kunnan vuotuinen laskennallinen yksikköhinta on vahvistettu ministeriössä.
Sen lisäksi on verotulojen tasausjärjestelmä, jonka osuus kaikista valtionosuuksista on yleensä kunnassa muutamia prosentteja. Kaikki kunnat jotka tuloiltaan ovat enemmän kuin +/-10% keskitasosta, joko saavat tai maksavat.
Järjestelmä on hyvin perusteltu, koska myös kansantulo syntyy paljon muuallakin kuin missä asukkaat kulloinkin ovat.
Kuntien lukumäärä on taloudellisesti vähäinen tekijä verrattuna siihen, mitä tehtäviä niillä on.
Eduskunta on säätänyt viime vuosina runsaasti uusia subjektiivisia oikeuksia, jotka ovat tulleet puutteelisin valtionosuuksin rasittamaan kuntia.
Kuntien lukumäärä tai koko ei vaikuta kuntien palvelutuotannon tehokkuuteen. Tästä on laaja tutkimus reilun vuoden takaa. Sen on julkaissut kunnallisalan kehittämissätiö, ja ssen on tehnyt kaksi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen tutkijaa. Kirjan nimi on "Paljonko verorahoilla saa"? (Loikkanen & Susiluoto). Löydät sen myös netistä kunnallisalan kehittämissätiön sivuilta.
Keskusta ei vastusta kuntaliitoksia, vaan haluaa jättää niistä päättämisen paikallisten asukkaiden tehtäväksi.
Olen joskus ihmetellyt, miten tälläkin palstalla moni itseään "asiantuntijana" pitävä kirjoittaja ei ole tuohon tutkimukseen paneutunut.
Yksi rinnastuskohta kuntakeskusteluun voidaan ottaa 1990-öluvun lääninuudistuksesta. Nyttemmin valtion tilintarkastajat ovat havainneet, että lääninhallitusten määrän vähentäminen nosti hallinnon kustannuksia...
Miten on mhdollista , että kustannukset lisääntyvät kun kokonaisia Läänin Instituutioita lopetetaan, onkohan jollekin tullut laskuvirheitä. Tuntuu vähän kummalliselta, jos palkanmaksu lopetetaan sdoilta henkilöiltä.
Lääninhallitusten lakkauttamisessahan ei sinällään juuri vähennetty henkilöstöä, ainoastaan lakkautettavien läänien maaherrat ja luontaisen poistuman henkilöstöä. Sen lisäksi läänien lakkauttamisen yhteydessä Lipposen hallitus perusti uudet TE-keskukset kaikkiin maakuntiin, ja niihin tuli uusia johtajia enemmän kuin vanhoja lääneistä irtisanottiin!
Kuntien liittämisestä taas on sanottava se sinulle, että kuntien henkilöstöllä on liitostilanteessa min. 5 vuoden irtisanomissuoja, niin että kuulisinkin ilolla, miten oletat kuntien liittämisen toisiinsa aiheuttavan säästöjä!
Oli taas vähän ongelmia koneellani, kun omalla nikilläni lähetin avaukseni, tuli punaisella, Nimimerkkini on jo käytössä. Jouduin muuttamaan nimimerkkiäni ettei aloitukseni olisi taas mennyt taivaan tuuliin, kuten ennen on käynyt.
Kirjoitin kyllä Uuden- Ukin aloitukseni loppuun että tiedätte kuka on asialla, Sori vaan.
... kuntaliitoksia lainkaan saati epätoivon vimmalla. Jatkuvasti tapahtuu kuntaliitoksia ja nimenomaan siellä, missä kepu on vahvoilla.
Keskusta vain korostaa kaikkien tutkimustenkin vahvistamaa tosiasiaa, että kunnan suuri koko ei takaa palvelujen taloudellista ja tehokkasta tuottamista. Kokdemit ovat janttautuneet siihen uskoon, että valtakunnan kaikki ongelmat ratkaistaan viimekädessä pakkoliittämällä kuntia yhteen.
Suuret kunnat lisäävät byrokradiaa ja sitä tietä kustannuksiakin. Pienissä kunnissa toimii paremmin demokratia ja kuntalaiset tuntevat kuntansa läheiseksi. Pienet kunnat harjoittavat naapureiden kanssa yhteistoimintaa sellaisten palvelujen tuottamisessa, jotka vaativat omaa kuntaa suuremman väestöpohjan.
Minä olen usein kirjoittanut myös sekavan väliportaan hallinnon terävöittämisestä, mikä on myös Keskustan tavoite. Nyt on seutukuntia, maakuntia, EK-keskuksia, kuntainliittoja, läänejä ja lukuisia erilaisia tarpeta palvelvia valtinhallinnon piirihallintoja.
Pitäisi selkeyttää maakuntien asemaa, perustaa niihin vaaleilla valittu hallinto ja yhdistää niihin mahdollisimman paljon noita nykyisiä toimintayksiköitä. Pitäisi lakkauttaa läänit kokonaan ja jakaa niiden tehtävät maakunnille ja keskushallinolle.