on sinun valintasi?
Jeesus ja sapatti?
Fariseukset ja ihmiskäskyt?
Jeesus ei voinut rikkoa yhtään käskyä Isänsä laista, saati kumota.
Matt. 5:17
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
Tuo edellinen Raamatun kohta kumoaa täysin kaikki väitteet siitä että Jeesus olisi kumonnut omaia käskyjään tai mitään Raamatusta. Jeesus ei kumonnut yhtään kymmenestä käskystä. Jos joku väittää, että Jeesus kumosi sapatin, hän on valheveljien ja fariseusten puolella. He väittivät Jeesuksen kumonneen sapatin, mutta Jeesus väittää toista. Kumpaakohan ospuolta oikea kristitty uskoo? Minä uskon ainakin Jeesusta!
Jeesus ja sapatti?
Fariseukset ja ihmiskäskyt?
Jeesus ei voinut rikkoa yhtään käskyä Isänsä laista, saati kumota.
Matt. 5:17
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
Tuo edellinen Raamatun kohta kumoaa täysin kaikki väitteet siitä että Jeesus olisi kumonnut omaia käskyjään tai mitään Raamatusta. Jeesus ei kumonnut yhtään kymmenestä käskystä. Jos joku väittää, että Jeesus kumosi sapatin, hän on valheveljien ja fariseusten puolella. He väittivät Jeesuksen kumonneen sapatin, mutta Jeesus väittää toista. Kumpaakohan ospuolta oikea kristitty uskoo? Minä uskon ainakin Jeesusta!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Johannes
9:16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska HÄN EI PIDÄ SAPATTIA." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.
Kymmenen käskyn laki säädettiin Jumalan valitulle kansalle, israelilaisille, jotka Jumala oli pelastanut Egyptin orjuudesta. 5 Moos. 5:3 korostaa myös, että laki säädettiin Mooseksen päivinä eläville israelilaisille ja kuinka Jahve ei tehnyt tätä liittoa Egyptistä vapauttamiensa israelilaisten esi-isien kanssa. Eli ei myöskään Aadamim, Nooan tai patriarkkojen kanssa (tämä on päinvastoin kuin adventismin teologiassa väitetään). Kymmenen käskyn laissa 2 Moos.20 puhuteltava "sinä" on siis israelilainen, Israelin kansa - ei ihmiskunta universaalisti.
yhtään Jumalan käskyä,muutenhan hän olisi ollut valehtelija.Hän ei todellakaan pitänyt fariseusten mieleisesti sapattia,mutta kylläkin Jumalan lepopäivän mukaisesti,tehden hyviä tekoja myöskin sapattina.
Kuitenkin Jeesuksen sanat ovat tänäänkin voimassa,että ennen maa ja taivas häviävät,mutta Jumalan laista ei piirtokaan tule muuttumaan.
Armon tietä vaeltavat eivät voi viettää sapattia!
Jos joku ei suostu luottamaan yksin Kristukseen pelastajana, hänen on silloin luotettava lakiin ja ennen kaikkea omaan kykyynsä ja voimaansa noudattaa lakia. Silloin ihminen itse pelastaa omilla teoillaan itsensä. Minkäänlainen osittelu tai sovittelu näiden kahden pelastustien, lain ja armon välillä ei ole mahdollinen. On vain joko - tai. Molempia teitä ei voi kulkea samanaikaisesti. Lain tiellä vanhurskaus on vasta edessäpäin. Se saavutetaan, jos pystyään vaeltamaan johdonmukaisesti kaikessa laille kuuliaisena. Armon tie alkaa lahjaksi saadusta vanhurskaudesta. Se vie perille, jos vain pysytään uskossa Jeesukseen.
Uskoon tulleina olemme uudessa liitossa, armahdettuja ja sisällä asiain olemuksessa. ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Efes.2:8,9).
Pelastusta ei voida ansaita lain teoilla, mutta se voidaan menettää niillä. ”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia” (Gal. 3:10).
”…tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan” (1 Piet. 1: 18-19).
Pyhän Hengen kautta vuodatettiin sydämiimme Jumalan rakkaus (Room. 5:1-5). ”…joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden rakkaus on lain täyttymys” (Room. 13:8-10).
Kymmenen käskyn laista mainitaan 2 Kor. 3. luvussa, että se on ”kuoleman virka” (jae 7) ja ”kadotustuomion virka” (jae 9). Voisimmeko eläviksi tulleina olla kuoleman viran ja kadotustuomion viran alaisia ?
Siinain lakiliitto on orjuuden liitto (Gal. 4:24).
Lain tehtävänä on näyttää ihminen syylliseksi Jumalan edessä ja ajaa hänet ristin veriuhrin eteen, Jeesuksen vastaan ottamiseen (Room. 2 – 10 luvut). Ja mitä silloin tapahtuu kymmenen käskyn laille? Jokainen lain piirto saa hengellisen sisällön. Uudestisyntyneen ihmisen sydämessä on täytetty, hengellisen sisällön saanut Jumalan laki.
sapattikäskyä Siinaillakin kivisissä laintauluissa mikäli juuri tuo sapattikäsky olisi ollut sellaisessa erikoisasemassa kuin esäs tietty henkilö myöhemmin unissaan näki.
Tuskinpa sunnuntain pyhittäminen lepopäivänä tuli Jeesuksen tai opetuslasten mieleenkään. Sunnuntain pyhittäminen tuli vasta myöhemmin esille ja liittyi kirkon ja valtion väliseen kanssakäymiseen.
Kitka Jeesuksen ja fariseusten välillä sapatin suhteen ei liittynyt siihen, mikä päivä on oikea lepopäivä, vaan siihen, miten tuota lepopäivää tulisi viettää. Näin minä olen tuon asian ymmärtänyt.
Miksi adventistit repäisevät vain muutamia lakeja Vanha liiton laista (sapatti, ruokalaki, kymmenykset), mutta sivuuttavat suurimman osan Mooseksen laista, eivätkä itsekään noudata kaikkia lakeja. Mooseksen laki on kokonaisuus, josta ihminen ei voi sekä juutalaisen teologian että apostoli Paavalin opin mukaan valita jotain noudatettavaksi ja sivuuttaa muita kohtia: joka haluaa noudattaa Mooseksen lakia on velvollinen pitämään koko lain. Epäjohdonmukaista teologiaa.
Sapatti eräänä pelastusopillisena sivukeskuksena ja "Jumalan sinettinä" adventismissa
Sapatin pitäminen omaksuttiin adventismissa vuonna 1846 seitsemännen päivän baptisti Joseph Batesin (1792-1872) sekä EGW:n saaman hurmosnäyn vaikutuksesta. Sapatin pitämisen tärkeys ja sapatin asema pelastumiseen yhteydessä olevana eskatologisena "Jumalan sinettinä" on myös selkeä adventismin oppi. Sunnuntain pitäminen tulee olemaan "pedon merkki" ja sapatin pitäminen "kuuliaisuuden koe" ns. lopunajan koetuksessa, jossa EGW:n mukaan kiistakysymys tulee olemaan sapatin ja sunnuntain välinen.