Tässä on tullut ilmi, että mormonikirkko suorittaa jäsenistönsä keskuudessa ns. vuodetarkkailua. Mikäli tarkkailun tulos ei miellytä seurakuntalaisia, siitä ilmoitetaan piispalle joka ottaa asianomaisen puhutteluunsa hänen vuodekäyttäytymisestään.
Menettely on mitä ilmeisimmin ainakin Suomen kansallisen lainsäädännön vastainen. Käytäntö on myös selkeästi ainakin 8 käskyn vastainen.
Lähetetäänkö pöytäkirja yms. dokumentit jäsenten vuodekäyttäytymisestä myös Aameeriikkaan?
Minua alkoi epäilyttää siinä laajuudessa, etten enää voi olla varma olenko potentiaalinen tuleva mormonikirkon jäsen?
Turust
Menettely on mitä ilmeisimmin ainakin Suomen kansallisen lainsäädännön vastainen. Käytäntö on myös selkeästi ainakin 8 käskyn vastainen.
Lähetetäänkö pöytäkirja yms. dokumentit jäsenten vuodekäyttäytymisestä myös Aameeriikkaan?
Minua alkoi epäilyttää siinä laajuudessa, etten enää voi olla varma olenko potentiaalinen tuleva mormonikirkon jäsen?
Turust
Vastaukset 23
Vanhimmat
MAP-Kirkko ei sourita minkäänlaista "voudetarkkailua".
Me opetamme kyllä jäseniä pitämään Jumalan käskyjä, ja yksi niistä on, "älä tee huorin".
Jos joku on siveyden lakia rikkonut, hän on itse siitä vastuullinen. Samalla hän menettää oikeuden opettaa kirkossa ja suorittaa tai osallistua kirkon toimituksiin koska Pyhä Henki on vetäytynyt pois hänestä. Jos hän haluaa hän tekee itse siitä parannuksen.
Kirjoitit: "Jos joku on siveyden lakia rikkonut, hän on itse siitä vastuullinen. Samalla hän menettää oikeuden opettaa kirkossa ja suorittaa tai osallistua kirkon toimituksiin koska Pyhä Henki on vetäytynyt pois hänestä. Jos hän haluaa hän tekee itse siitä parannuksen."
Miten tuollainen tulee ilmi, ellei vuodetarkkailua suoriteta? Kuka asianosaiselta ottaa pois hänen oikeuksiaan, tehdäänkö tapahtuman käsittelystä merkintöjä?
Tähän mennessä minun vuodekäyttäytymistäni ei ole kukaan valvonut. Mikäli joku sellaista edes yrittää, asia tullaan käsittelemään kotirauhan rikkomuksena ja muuhun henkilösuojaan liittyvänä vakavana rikkomuksena.
Kysymyksessä on vakava henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvä rikos johon liittyviä kirkon tai minkä tahansa muun yhteisön asettamia seuraamuksia ei voida panna täytäntöön suomessa, ellei tapahtumaan liity väkisin makaus, tai muu väkivaltainen teko.
Tällöin asia on käsiteltävä riippumattomassa tuomioistuimessa. Kirkollinen raippa, jalkapuu sekä muut häpeärangaistukset ovat jo pitkään olleet Suomessa kiellettyjä ja ovat kiistattomasti rangaistavia tekoja.
Tarkastellaanpa mitä kahdeksas käsky sanoo asiasta meille syntisille.
Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen rakastamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen. Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän ajan.
Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä. Jos muut kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä tukemaan ja auttamaan häntä.
Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti. Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa lähimmäisen rikkomuksia ilman varmaa tietoa ja painavaa syytä.
Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan. Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta suuntaa elämälleen.
Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi. (2. Moos. 23:1–2)
Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.
(Kol. 3:9–10)
Tämä on arkaluonteinen, mutta äärimmäisen tärkeä asia joka vaatii perusteellisen ja rehellisen selvittämisen. Nyt ei todella ole selittelemisen sijaa, vaan katti on nostettava pöydälle, olivat asianosaisten kädet kuinka karvaiset tahansa.
En minä mielelläni suorita ristikuulustelua tällaisessa asiassa.
Turust
Et ole ymmärtänyt minua oiken. Meidän kirkossa ei tehdä minkäänlaista "vuodetarkkailua".
Se joka on rikkonut siveyden lakia yleensä tulee itse puhumaan piispan kanssa asiasta. Jos hän ei tule ei kukaan muukaan tule.
Hän kuitenkin menettää oikeuden opettaa evankeliumia kirkossa koska Pyhä Henki vetäytyy pois häneltä. Ei kukaan ota oikeutta pois vaan hän menettää sen.
On tapahtunut ja varmasti tapahtuu niin että on jäseniä jotka tulevat kirkkoon ja osallistuvat toimituksiin tai opettavat vaikka ovat tehneet tämmöisen rikkomusken (Jumalaa vastaan). Kukaan ei sitä voi tietää. Heidän ei pitäsi näin tehdä koska ovat menettäneet sen oikeuden. Jumala kyllä tietää, ja hänen Henki ei ole heidän kanssa kunnes he tekevät parannuksen.
tuntuu minusta vieraalta. Mielestäni rangaistuksen pelko ei saisi vaikeuttaa ripittäytymistä. Menettely rikkoo myös kristillistä ripin luottamuksellisuutta joka sitoo ripin vastaanottajaa.
Tuosta menettelystä tulee väistämättä myös ehtoollis este.
Turust
...mulla. Anteeksi että täytyy kysyä, mikä on "rippi"?
V. Mayfield
syntien tunnustaminen papille tai ev.lut. käsityksen mukaan kenelle tahansa ihmiselle. Rippiä pitää seurata katumus, jonka jälkeen katuva syntinen voi vastaanottaa sakramentin.
Turust
Ymmärrän nyt. Tämä on hyvä Soumi/Englanti sanakirja.
http://www.fincd.com/
...kiitos selityksestä.
V. Mayfield
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katumus
hyvä tiivistelmä ripistä.
Turust
"vuodetarkkailu" ei ole kirkkomme periaate, ja vaikka olisi niin:
12. Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.
Esimerkiksi toisessa maailman sodassa MAP-kirkon jäsenet taistelivat molemmilla puolilla.
Toinen esimerkki on se että moniavioisuus lopetettiin vaikka olikin meille iankaikkinen periaate.
joutua piispan puhutteluun ja häpeärangaistuksen kohteeksi, ellei menettely ole MAP-kirkon periaate?
Tiedän kyllä Joseph Smithin toimineen Nauvoo_Legioonan kenraaliluutnattina. Kaikista sodista joihin mormonit ovat osallistuneet en ole kovinkaan tietoinen. Minua kiinostaa kyllä taistelivatko mormonit Vietnamissa myös Aameeriiklaisia vastaan?
Turust
...sen maan puolustukseksi jonka kansalaisia ollaan. Jos oli pohjois Vietnamin kansalaisia jotka olivat mormonieta, niin oli varmaan niitä jotka taistelivat Amerikkalaisia vastaan. Ja se olis ollut ihan Oo-koo. Koska me nuodatamme maan lakia.
Minä käsittelin sinun "piispa" kysymystä toisessa viestissä ylhäällä.
Mormonit taistelevat oman maansa joukoissa.
Eikös kymmenen käskyn joukosta löytyisi parempiakin ohjeita kuin taistella kulloisenkin maan puolella vaikka toisia uskonveljiäkin vastaan?
Kyllä käskyt opettavat meitä kuuliaisuuteen esivallalle.
Tulkitsisin kyllä Jeesuksen rakkauden käskyjen ylittävän Mooseksen lain mukaiset käskyt, silloin kuin asia on epäselvä.
Turust
että kuorsaan selällaäni nukkuessani...älkää vaan kertoko johtajille...
Anna mun kaiki kestää.. hahahhhahahaaa!!
kuullostaa melko siveettömältä. No, sattuuhan sitä kaikenlaista. Minun on tunnustettava syntini, riisuin nimittäin sinut ajatuksissani alastomaksi tuon luettuani.
Voitko antaa minulle anteeksi. Kiusaus ylitti hetkeksi lopulta vähäiset voimani.
;) Turust
Kirkossa ei kukaan suorita vuodetarkkailua. Jokainen tuntee syyllisyysasiat itse. Oletko kuullut, että myös Katolisessa kirkossa on ns. ripittäytyminen. Siellä se antaa ihmisille hyvän tunteen kun saavat papilta synninpäästön. En ole perehtynyt tarkasti heidän kirkkokuriinsa mutta periaatteessa kysymys on aika samantapaisesta toiminnasta MAP-kirkon kanssa.
Kukaan ei vakoile toisen elämää, vaan parannuksen tielle lähdetään oma-aloitteisesti. Eikö ole suurenmoinen asia, että Herra on varannut meille keinon vapautua synnin kuormista. Hän on sanonut: Vaikka teidän syntinne olisivat veren punaisia minä teen ne lumivalkoiseksi jne. Kun hoidamme nämä asiat henkilön kanssa jolla on Jumalalta valtuus ohjata ihminen parannuksen tielle, niin että hän voi saada syntinsä anteeksi.
...että jos olisi enemmän semmoisia kuin Turust nällä palstoilla, se olisi hyvä juttu.
Hänen kysymykset ja ajatukset ovat hyviä ja osoittaa sitä että hän on miettinyt asioita aika paljonkin. Hän myös lukee mitä kirjoitetaan, ja ei hauku tai kiusaa kun vastaa.
V. Mayfield
mutta kyllä tässä on taustalla aivan kunnollinen ajatus, jonka ratkomisessa tuossa jo pääsimmekin alkuun.
Myös ev.lut. kirkko tuntee ripin ja se katsotaan Raamattuun perustuvaksi. Katolisen kirkon ns. kanoninen laki määritteleen rippitapahtuman tarkemmin kuin muut kirkot. Katolisessa kirkossa ripittäytymistä suositellaan aina ennen ehtoollisen sakramenttia.
Rippi on luottamuksellinen. Ripin vastaanottajaa sitoo vaitiolovelvollisuus eikä ripistä voi koskaan olla kirkollisia seuraamuksia. Tuntuu peräti oudolta, että syntinsä tunnustajaa ja niitä katuvaa rangaistaan kirkon toimesta.
Erikoiselta tuntuu myös se, että kukaan muu kuin itse Jumala voi katkaista Pyhän Hengen ohjauksen silloin kuin syntinen sitä eniten tarvitsisi.
Häpeärangaistukset ovat myös länsimaisessa oikeuskäytännössä ehdottomasti kokonaan kiellettyjä. Tulkinnasta voidaan kiistellä, mutta pääsääntö on näin. Myös julkinen nuhtelu katsotaan häpeärangaistukseksi.
Kansakouluaikoina minäkin pääosin jouduin seisomaan nurkassa, vähän aiemmin käytöössä oli myös kirkolliset häpeärangaistukset, nykyisin sellainen ei ole mahdollista.
Turust
Kun nyt oikein mietin omia taustojani ja kokemuksiani, niin minusta kirkko ei harrasta minkäänlaista kyttäämistä näiden makuukammariasioiden suhteen. Jos kirkon jäsenelle tulee huono omatunto jostain sen tyyppisestä asiasta, niin sitten hän voi halutessaan käydä juttelemassa piispan kanssa. Usein tällaisessa keskustelussa ei edes käydä asiaa perinpohjin läpi, vaan jäsen voi kertoa asiasta haluamallaan tasolla. Piispa voi sitten ns. "ohjata parannukseen". Jos kyseessä on jokin kirkon kannalta paha synti (esim homoilu), niin sitten piispa voi peruuttaa jotain jäsenoikeuksia. Piispa ei suorita "synninpäästöä" vaan koittaa johdattaa jäsentä parannukseen.
Minä olen ollut joskus piispan juttusilla ns. huorintekemisen vuoksi. Asioista juteltiin yleisellä tasolla ja piispa oli silminnähden pahoillaan tapahtuneesta. Hän pyysi minua tekemään parannuksen ja neuvoi jättämään sakramentin ottamisen väliin muutaman kuukauden ajan. Jos sitten tuon määrätyn ajan jälkeen olisin saanut parannuksen tehtyä ja omaisin hyvän omatunnon, niin sitten voisin nauttia taas sakramenttia ja saisin kaikki jäsenoikeuden takaisin. Minulle ei jäänyt asiasta mitään traumoja ja koin sen tapahtuneen hyvässä hengessä ja hyvin henkilökohtaisesti. Sama piispa muuten sanoi jossain vaiheessa, että makuukammariasiat ovat aviopuolisoiden yksityisasia eikä ne kuulu kenellekään muulle.
Tiedän kyllä sellaisenkin tapauksen, jossa huorintekemistä katuva nuori nainen joutui kertomaan koko homman likaisia yksityiskohtia myöden piispalle, joka silmät kiiluen kyseli yksityiskohtien perään työpöytänsä takaa. Tällainen tapaus sai tuon nuoren naisen käytännössä jättämään kirkon.
Hyvä kysymys on se, että saako kirkko/piispa muuttaa suhtautumistaan jäseneen jäsenen oman toiminnan ja valintojen vuoksi? Mitä mieltä olet Turkkunen? toisaalta tuntuisi humaanilta, että ihminen itse "tuomitsee itsensä" ja kirkko tuo lohtua, mutta pitäisikö kirkon esimerkiksi pitää jäsenenään lainrikkojaa, joka joka sunnuntai kovasti katuu tekojaan ja sitten taas viikolla tekee syntiä hampaat irvessä. En oikein osaa itse tähän vastata, mutta minusta MAP-kirkon mukainen käytäntö on hyvä:
- jäsen katuu
- jäsen haluaa katumuksessaan kertoa asiasta piispalle
- piispa kiittää hänen rehellisyyttään ja kehottaa parannukseen.
- jäsen on itse vastuussa parannuksen teosta, eikä häntä kukaan kyttää asian suhteen.
Tietysti on erilaisia piispoja ja persoonia, joiden vuoksi homma saattaa saada ikävän lopputuloksen. Minun huorintekemiseni kuitenkin loppui kun menin naimisiin :-)
tunteeko MAP-kirkko ollenkaan rippiä? Tuo piispalle tunnustaminen näyttäisi sitä vastaavan. Ns. kristillisen kirkon peruskäsitys on, ettei syntiä tehneen pitäisi osallistua katumatta ehtoolliselle.
Tämän vuoksi syntiä tehneen tulisi ennen ehtoollista ripittäytyä ja katua syntejään. Ripin (syntien tunnustaminen) ottaa vastaan pappi tai luterilaisessa kirkossa myös muu kirkon työntekijä tai maallikko.
Ripin vastaanottajia sitoo rippisalaisuus, toisin sanoen ripissä ilmaistuja asioita ei saa paljastaa kenellekään. Rippisalaisuuden rikkomisesta on säädetty papeille ankarat rangaistukset. Rippisalaisuus on ripin toimittamiselle välttämätöntä.
Synnit eivät tule mitättömiksi ehtoollisella vaan tarvitaan juuri tuo rippi, jossa tunnustetaan synnit ja tehdään ns. parannus. Ehtoollinen ilman katumusta voi olla pahempi synti kuin konsanaan alkuperäinen synti. Näin ehtoollisella käynti ei ole mikään rutiini vaan siihen tulee huolellisesti valmistautua.
Asia on kuitenkin täydellisesti asianosaisen henkilön omassa harkinnassa. Ripin vastaanottanut henkilö ei voi siihen millään tavoin puuttua.
Näin minun on hyvin vaikeaa ymmärtää, että ripittäydyttyäni minua voitaisiin syntieni tunnustamisen jälkeen rangaista, siten kuin ketjussa on tullut esille. Raamatun mukaiseen oikeudenmukaisuuteen tuollaista on hyvin vaikeaa sovittaa. Minkäänlainen ns. kantelu ei ole kristillisen perinteen mukaista.
Mikäli ripin vastaanottanut pappi tai vaikkapa arkkipiispa paljastaa sen jonka olen hänelle kertonut, teosta seuraa ankarin mahdollinen kirkollinen rangaistus, eli virasta erottaminen määräajaksi tai kokonaan.
Käsitän MAP-kirkon ja ns. kristillisten kirkkojen käsityksen näissä asioissa olevan täydellisesti toistensa vastakohtia.
Turust