Messu-uhrioppi

Olen pahoillani, jos käytän halventavaa(?) nimeä sunnuntain kokoontumisistanne, mutta voisinko saada vastauksen. Onko ehtoollinen luonteeltaan uhri Jumalalle? En ymmärrä mikä pointti on tarttua sanoihin kiinni vastaamatta mitään.

-I- kirjoitti:

Olen pahoillani, jos käytän halventavaa(?) nimeä sunnuntain kokoontumisistanne, mutta voisinko saada vastauksen. Onko ehtoollinen luonteeltaan uhri Jumalalle? En ymmärrä mikä pointti on tarttua sanoihin kiinni vastaamatta mitään.

mitä me uskomme! Lue kirjoja. Ota itse selvää!!!!

Mitä se sulle kuuluu kirjoitti:

mitä me uskomme! Lue kirjoja. Ota itse selvää!!!!

Meille aina opetettiin koulussa kyselemisen olevan hyvä asia. Jos oli jostain asiasta epävarma, niin kannatti kysyä ettei tekisi vääriä johtopäätöksiä hatarien mielikuviensa perusteella.

On ihmeellistä, että miten negatiivisesti ja agressiivisesti suhtaudut minuun halutessani tietää isien opetuksista, opetuksista joiden tulisi olla rakkaita sinulle.

Minua häiritsee muiden ortodoksien hiljaisuus. Kun kaikki pysyvät hiljaisena, niin tulee olo, että he antavat siunauksensa tällaiselle röyhkeydelle. Olen pahoillani, jos tämä loukkaa mutta sellainen vaikutelma tästä tulee.

Pyydän vielä, että joku voisi olla ystävällinen ja vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Kiitos.

-I- kirjoitti:

Meille aina opetettiin koulussa kyselemisen olevan hyvä asia. Jos oli jostain asiasta epävarma, niin kannatti kysyä ettei tekisi vääriä johtopäätöksiä hatarien mielikuviensa perusteella.

On ihmeellistä, että miten negatiivisesti ja agressiivisesti suhtaudut minuun halutessani tietää isien opetuksista, opetuksista joiden tulisi olla rakkaita sinulle.

Minua häiritsee muiden ortodoksien hiljaisuus. Kun kaikki pysyvät hiljaisena, niin tulee olo, että he antavat siunauksensa tällaiselle röyhkeydelle. Olen pahoillani, jos tämä loukkaa mutta sellainen vaikutelma tästä tulee.

Pyydän vielä, että joku voisi olla ystävällinen ja vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Kiitos.

kertomaa koko elämän stoorii, jos bussis sattuu istuu sammaa penkkii. Mikäs heill ny on tult, kissa vieny kiele mennessää. Ei vaikut normaalilt ollenkaa.

lupsakoit ja auliit kirjoitti:

kertomaa koko elämän stoorii, jos bussis sattuu istuu sammaa penkkii. Mikäs heill ny on tult, kissa vieny kiele mennessää. Ei vaikut normaalilt ollenkaa.

Vetonenki vierähti joen polvet juostuansa. /Rautainenkin raukeavi kesän heinän lyötyänsä./
Miksei siis väsyisi inehmo/ näiltä pitkiltä pakeilta, asioilta ainoisilta?

-I- kirjoitti:

Olen pahoillani, jos käytän halventavaa(?) nimeä sunnuntain kokoontumisistanne, mutta voisinko saada vastauksen. Onko ehtoollinen luonteeltaan uhri Jumalalle? En ymmärrä mikä pointti on tarttua sanoihin kiinni vastaamatta mitään.

Ei Pyhää Ehtoollista voi samalla tavalla kutsua messu-uhriksi kuin katolisessa kirkossa - ainakaan entisaikojen katolisessa kirkossa. Käsittääkseni Kristusta ei uhrata "uudelleen".
Ehtoollisessa viinin ja leivän muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi Pyhän Hengen välityksellä on mysteerio, jota ei pyritä sen tarkemmin selittämään.

Matkan pitkän juostuansa kirjoitti:

Vetonenki vierähti joen polvet juostuansa. /Rautainenkin raukeavi kesän heinän lyötyänsä./
Miksei siis väsyisi inehmo/ näiltä pitkiltä pakeilta, asioilta ainoisilta?

tätä kyselijjää täs lähin rauhottelin, ett ette työ semmost väkkee oll, mitä hä ensi luult. Kyll mie tiiä, ett ainane kyselemine väsyttää ihmist välill. Mutt koetettaa oll kärsivällisii ja pitkämielisii toisiamme kohtaa, eks nii? Pahan puhumist ja ilkeämielisii ihmissii ei silti tartte kenenkää sietää, sitt jätetää semmosest vaa ommaa arvoo.

-I- kirjoitti:

Meille aina opetettiin koulussa kyselemisen olevan hyvä asia. Jos oli jostain asiasta epävarma, niin kannatti kysyä ettei tekisi vääriä johtopäätöksiä hatarien mielikuviensa perusteella.

On ihmeellistä, että miten negatiivisesti ja agressiivisesti suhtaudut minuun halutessani tietää isien opetuksista, opetuksista joiden tulisi olla rakkaita sinulle.

Minua häiritsee muiden ortodoksien hiljaisuus. Kun kaikki pysyvät hiljaisena, niin tulee olo, että he antavat siunauksensa tällaiselle röyhkeydelle. Olen pahoillani, jos tämä loukkaa mutta sellainen vaikutelma tästä tulee.

Pyydän vielä, että joku voisi olla ystävällinen ja vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Kiitos.

taitavat teologiaan vähänkään perehtyneet palstan nimmarit syystä tai toisesta nukkuvan. Tai sitten vain arkailevat vastata suuren luokan kysymykseen. Tämä näet on jo sen luokan asia, että pilkun keljumaiseen viilailuun ei todellakaan pitäisi olla mitään aihetta. Voi olla ,että en pääse itse asiaan tässä yrityksessäni mutta sen sanon, että pidän saamiasi röyhkeitä vastauksia rimanalituksina, jotka kertovat kirjoittajistaan... no, jääköön sanomatta. Eli nämä keljuilijat ovat koululaitoksen tai ties minkä muun uhreja itsekin. Toisaalta on ihan hyvä, että tällä palstalla keljuillaan. Silloinhan selviää, että me ort.kirkon jäsenet olemme samanlaisia paskiaisia kuin muutkin paskiaiset. Eli turha romantiikka voidaan unohtaa kun luetaan tätä palstaa. Kysymyksesi oli siis hyvä. Saamasi vastaukset eivät.

Ajattelen näin, että Kristuksen ruumis ja veri ovat edelleen yksi ja ainoa uhri meidän puolestamme ja että ehtoollisessa osallistumme tähän uhriin. Ehtoollinen on enemmänkin Jumalan lahja meille kuin meidän lahjamme Jumalalle. Mitäpä omaa erinomaisuutta meillä olisi, minkä voisimme Jumalalle tarjota.

Mitä se sulle kuuluu kirjoitti:

mitä me uskomme! Lue kirjoja. Ota itse selvää!!!!

joka olet lukenut kirjoja voisit loistaa hyvillä vastauksillasi, etkä suinkaan ikävällä kenkkuilulla asialliseen kysymykseen.

Jos olet lukenut kirjoja, niin muistatko tai ymmärrätkö lukemaasi??

että Sinä, kirjoitti:

joka olet lukenut kirjoja voisit loistaa hyvillä vastauksillasi, etkä suinkaan ikävällä kenkkuilulla asialliseen kysymykseen.

Jos olet lukenut kirjoja, niin muistatko tai ymmärrätkö lukemaasi??

niit huonoi päivii ja aikoi, ymmärrättekste? Tääll o hyvä kiukkuloi, ku koton ei omill miehill uskall, eikä viittint, jott perhesopu säilyis. En mie heit puolusta sen enämpää, mutt kuha ny jottai täss aikain kuluksein haastelen.

kysymykseesi kirjoitti:

Ei Pyhää Ehtoollista voi samalla tavalla kutsua messu-uhriksi kuin katolisessa kirkossa - ainakaan entisaikojen katolisessa kirkossa. Käsittääkseni Kristusta ei uhrata "uudelleen".
Ehtoollisessa viinin ja leivän muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi Pyhän Hengen välityksellä on mysteerio, jota ei pyritä sen tarkemmin selittämään.

Ehtoollisessa viinin ja leivän muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi Pyhän Hengen välityksellä on mysteerio, jota ei pyritä sen tarkemmin selittämään


-Se on oppi jota ei yksinkertaisesti ole raamatussa. Perustuu ihmisten keksintöihin ja järjettömintä mitä koskaan kristinuskon piirissä ihmisilta on vaadittu uskomaan.
Kun ei uskoa pysty täsmällisesti todistamaan ovat ihmiset keksineet mitä järjettömimpiä opetuksia.

,,,,,, kirjoitti:

Ehtoollisessa viinin ja leivän muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi Pyhän Hengen välityksellä on mysteerio, jota ei pyritä sen tarkemmin selittämään


-Se on oppi jota ei yksinkertaisesti ole raamatussa. Perustuu ihmisten keksintöihin ja järjettömintä mitä koskaan kristinuskon piirissä ihmisilta on vaadittu uskomaan.
Kun ei uskoa pysty täsmällisesti todistamaan ovat ihmiset keksineet mitä järjettömimpiä opetuksia.

oppilaileen ensimmäistä ehtoollista jakaessaan sanoi: Tämä on minun ruumiini... tämä on minun vereni...

Näin yksinkertaisesti se on Raamatussa kerrottu. Mitä ehtoollinen sitten olisi jos se ei olisi todellista Kristuksen ruumista ja verta?

T. Ollo kirjoitti:

oppilaileen ensimmäistä ehtoollista jakaessaan sanoi: Tämä on minun ruumiini... tämä on minun vereni...

Näin yksinkertaisesti se on Raamatussa kerrottu. Mitä ehtoollinen sitten olisi jos se ei olisi todellista Kristuksen ruumista ja verta?

Minua jaksaa huvittaa protestanttifundamentalistien tapa lukea Raamattua muka "niin kuin se on" lainkaan tulkitsematta. Luomiskertomukseen uskotaan kirjaimellisesti, mutta ei Jeesuksen omiin sanoihin "tämä on minun ruumiini". Heillehän ehtoollinen on vain viiniä ja leipää ja pelkkä muistoateria. Jos kerran väittää ottavansa joka sanan kirjaimellisesti, niin miksi sitten sitä ei tee kaikkien kohtien kanssa vaan valikoi?

Ja vastaus on yksinkertainen: JOKAINEN tulkitsee Raamattua jonkin viitekehyksen läpi. Ääriprotestanteilla se on kalvinismi. Minusta kirkkoisät ja jakamattoman kirkon traditio ovat parempi vaihtoehto tulkinta-avaimeksi. On myös rehellisempää tunnustaa avoimesti, minkälaisten lasien läpi Raamattuaan lukee.

,,,,,, kirjoitti:

Ehtoollisessa viinin ja leivän muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi Pyhän Hengen välityksellä on mysteerio, jota ei pyritä sen tarkemmin selittämään


-Se on oppi jota ei yksinkertaisesti ole raamatussa. Perustuu ihmisten keksintöihin ja järjettömintä mitä koskaan kristinuskon piirissä ihmisilta on vaadittu uskomaan.
Kun ei uskoa pysty täsmällisesti todistamaan ovat ihmiset keksineet mitä järjettömimpiä opetuksia.

Joopa joo. Monikaan kristittyjen nykyisistä uskomuksista ei ole Raamatussa. Tosin Raamattu sisältää myös joukon vääriä luonnontieteellisiä ja historiallisia uskomuksia. Raamattu ei sisällä valmista teologista pakettia, esim. uskontunnustusta, vaan kristinuskon totuudet kiteytyivät vasta parin sadan vuoden kuluessa Jeesuksen kuolemasta.

Olet selvästikin perehtynyt eksegetiikkaan ja erityisesti historiallis-kriittiseen raamatuntutkimukseen, koska näin terävällä tavalla kyseenalaistat Raamatun auktoriteettiä. Sinusta Raamatulla on tuskin tekemistä ns. jumalan kanssa, vai?

-I- kirjoitti:

Meille aina opetettiin koulussa kyselemisen olevan hyvä asia. Jos oli jostain asiasta epävarma, niin kannatti kysyä ettei tekisi vääriä johtopäätöksiä hatarien mielikuviensa perusteella.

On ihmeellistä, että miten negatiivisesti ja agressiivisesti suhtaudut minuun halutessani tietää isien opetuksista, opetuksista joiden tulisi olla rakkaita sinulle.

Minua häiritsee muiden ortodoksien hiljaisuus. Kun kaikki pysyvät hiljaisena, niin tulee olo, että he antavat siunauksensa tällaiselle röyhkeydelle. Olen pahoillani, jos tämä loukkaa mutta sellainen vaikutelma tästä tulee.

Pyydän vielä, että joku voisi olla ystävällinen ja vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Kiitos.

sinulla. Sen kun kyselet. Eikös tämän pitänyt olla keskustelupalsta? Voisihan palstan tietenkin sulkea ja kaikki vetäytyisimme kirjastoihin lueskelemaan ortodoksisuudesta.

Minusta tuo messu-uhri -kysymys on erittäin olennainen. Olen joskus miettinyt asiaa itsekin, koska noin symbolien tasolla ort. ehtoollisen valmistelu vaikuttaa uhrilta. Jos olen oiken dogmihistorian käsittänyt, niin messu-uhri on myöhäinen roomalais-katolinen lisä. Kristus on uhrattu kerran eikä tätä uhria toisteta.

T. Ollo kirjoitti:

taitavat teologiaan vähänkään perehtyneet palstan nimmarit syystä tai toisesta nukkuvan. Tai sitten vain arkailevat vastata suuren luokan kysymykseen. Tämä näet on jo sen luokan asia, että pilkun keljumaiseen viilailuun ei todellakaan pitäisi olla mitään aihetta. Voi olla ,että en pääse itse asiaan tässä yrityksessäni mutta sen sanon, että pidän saamiasi röyhkeitä vastauksia rimanalituksina, jotka kertovat kirjoittajistaan... no, jääköön sanomatta. Eli nämä keljuilijat ovat koululaitoksen tai ties minkä muun uhreja itsekin. Toisaalta on ihan hyvä, että tällä palstalla keljuillaan. Silloinhan selviää, että me ort.kirkon jäsenet olemme samanlaisia paskiaisia kuin muutkin paskiaiset. Eli turha romantiikka voidaan unohtaa kun luetaan tätä palstaa. Kysymyksesi oli siis hyvä. Saamasi vastaukset eivät.

Ajattelen näin, että Kristuksen ruumis ja veri ovat edelleen yksi ja ainoa uhri meidän puolestamme ja että ehtoollisessa osallistumme tähän uhriin. Ehtoollinen on enemmänkin Jumalan lahja meille kuin meidän lahjamme Jumalalle. Mitäpä omaa erinomaisuutta meillä olisi, minkä voisimme Jumalalle tarjota.

Kiitos tekstistäsi. Se oli piristävää luettavaa. Tässä on vielä teksti mitä lukiessani minua alkoi mietityttää:

"Pyhän Ehtoollisen sakramentti on luonteeltaan uhritoimitus. Uhri voidaan määritellä lahjaksi, jolla ihminen 1. osoittaa kiitollisuuttaan, 2. pyrkii eheyttämään rikkoutuneen suhteen, 3. luopuu jostain itselle rakkaasta ja elintärkeästä, 4. ilmaisee rakkautensa uhrin kohteelle ja 5. luo yhteyttä ja vahvistaa sitä.

Kirkkoon tuleminen on uhri, jossa tulija antaa Jumalalle omaa aikaansa. Tuohuksen ostaminen ja sytyttäminen on uhri Samoin kolehtiin annettu raha on uhrilahja, jne.

Eukaristiassa Leipä ja Viini ovat Jumalalle kannettu uhri. Proskomidin toimittaminen tapahtui kirkon alkuvuosisatoina erityisessä kappelissa kirkkorakennuksen pohjoissivulla. Nykyisin uhripöytä on alttarissa pohjoissivulla. Alkuvuosisatoina kirkkokansa toi mukanaan ruokatarvikkeita yhteistä agapeta eli rakkauden ateriaa varten. Niistä valittiin Ehtoollisen sakramenttiin käytettävät leipä ja viini. Loput ruoka-aineet nautittiin liturgian jälkeisessä agape-ateriassa, jolla oli sosiaalinen ja köyhiä ja apua tarvitsevia tukeva merkitys Nykyisin ns. jälkiviini ja -leipä, antidori, on jäänne tuolloisesta agape- ateriasta. Vielä 1300-luvulla diakonit itsenäisesti toimittivat proskomidin noista kirkkokansan tuomista leivistä ja viinistä. Nykyisin pappi suorittaa proskomidin ennen varsinaisen liturgian alkua hiljaisuudessa alttarihuoneessa." www.tsasouna.net/pyha_ehtoollinen.htm

-I- kirjoitti:

Kiitos tekstistäsi. Se oli piristävää luettavaa. Tässä on vielä teksti mitä lukiessani minua alkoi mietityttää:

"Pyhän Ehtoollisen sakramentti on luonteeltaan uhritoimitus. Uhri voidaan määritellä lahjaksi, jolla ihminen 1. osoittaa kiitollisuuttaan, 2. pyrkii eheyttämään rikkoutuneen suhteen, 3. luopuu jostain itselle rakkaasta ja elintärkeästä, 4. ilmaisee rakkautensa uhrin kohteelle ja 5. luo yhteyttä ja vahvistaa sitä.

Kirkkoon tuleminen on uhri, jossa tulija antaa Jumalalle omaa aikaansa. Tuohuksen ostaminen ja sytyttäminen on uhri Samoin kolehtiin annettu raha on uhrilahja, jne.

Eukaristiassa Leipä ja Viini ovat Jumalalle kannettu uhri. Proskomidin toimittaminen tapahtui kirkon alkuvuosisatoina erityisessä kappelissa kirkkorakennuksen pohjoissivulla. Nykyisin uhripöytä on alttarissa pohjoissivulla. Alkuvuosisatoina kirkkokansa toi mukanaan ruokatarvikkeita yhteistä agapeta eli rakkauden ateriaa varten. Niistä valittiin Ehtoollisen sakramenttiin käytettävät leipä ja viini. Loput ruoka-aineet nautittiin liturgian jälkeisessä agape-ateriassa, jolla oli sosiaalinen ja köyhiä ja apua tarvitsevia tukeva merkitys Nykyisin ns. jälkiviini ja -leipä, antidori, on jäänne tuolloisesta agape- ateriasta. Vielä 1300-luvulla diakonit itsenäisesti toimittivat proskomidin noista kirkkokansan tuomista leivistä ja viinistä. Nykyisin pappi suorittaa proskomidin ennen varsinaisen liturgian alkua hiljaisuudessa alttarihuoneessa." www.tsasouna.net/pyha_ehtoollinen.htm

Mikä siinä lainaamassasi tekstissä mietityttää? Voitaisiin miettiä yhdessä, jos kertoisit mietintäsi aiheen tarkemmin...

-I- kirjoitti:

Kiitos tekstistäsi. Se oli piristävää luettavaa. Tässä on vielä teksti mitä lukiessani minua alkoi mietityttää:

"Pyhän Ehtoollisen sakramentti on luonteeltaan uhritoimitus. Uhri voidaan määritellä lahjaksi, jolla ihminen 1. osoittaa kiitollisuuttaan, 2. pyrkii eheyttämään rikkoutuneen suhteen, 3. luopuu jostain itselle rakkaasta ja elintärkeästä, 4. ilmaisee rakkautensa uhrin kohteelle ja 5. luo yhteyttä ja vahvistaa sitä.

Kirkkoon tuleminen on uhri, jossa tulija antaa Jumalalle omaa aikaansa. Tuohuksen ostaminen ja sytyttäminen on uhri Samoin kolehtiin annettu raha on uhrilahja, jne.

Eukaristiassa Leipä ja Viini ovat Jumalalle kannettu uhri. Proskomidin toimittaminen tapahtui kirkon alkuvuosisatoina erityisessä kappelissa kirkkorakennuksen pohjoissivulla. Nykyisin uhripöytä on alttarissa pohjoissivulla. Alkuvuosisatoina kirkkokansa toi mukanaan ruokatarvikkeita yhteistä agapeta eli rakkauden ateriaa varten. Niistä valittiin Ehtoollisen sakramenttiin käytettävät leipä ja viini. Loput ruoka-aineet nautittiin liturgian jälkeisessä agape-ateriassa, jolla oli sosiaalinen ja köyhiä ja apua tarvitsevia tukeva merkitys Nykyisin ns. jälkiviini ja -leipä, antidori, on jäänne tuolloisesta agape- ateriasta. Vielä 1300-luvulla diakonit itsenäisesti toimittivat proskomidin noista kirkkokansan tuomista leivistä ja viinistä. Nykyisin pappi suorittaa proskomidin ennen varsinaisen liturgian alkua hiljaisuudessa alttarihuoneessa." www.tsasouna.net/pyha_ehtoollinen.htm

käytössäsi (tai edes mahdollista saada käyttöösi, vaikkapa hyvin varustetusta kirjastosta) ort. rukouskirja. Suurin ja "kaunein" semmoinen on "Rukouskirja - Orologion" (painettu Jyväskylässä, muistaakseni v.2000). Sieltä näet löytyvät rukoukset ennen ja jälkeen Ehtoollista. (Rukoukset Ehtoollisen jälkeen löydät myös ortodoksi.netistä). On sanottu, että rukouksen laki on uskon laki. Eli toisin sanoen: ort. liturgiset tekstit ovat nekin oikea lähde jos ja kun haluamme tutustua ort. uskoon. Ehkäpä nämä mainitut rukoukset voisivat vastata Sinulle. Tai mikä vielä parempaa, ne voisivat herättää uusia kysymyksiä!

-I- kirjoitti:

Kiitos tekstistäsi. Se oli piristävää luettavaa. Tässä on vielä teksti mitä lukiessani minua alkoi mietityttää:

"Pyhän Ehtoollisen sakramentti on luonteeltaan uhritoimitus. Uhri voidaan määritellä lahjaksi, jolla ihminen 1. osoittaa kiitollisuuttaan, 2. pyrkii eheyttämään rikkoutuneen suhteen, 3. luopuu jostain itselle rakkaasta ja elintärkeästä, 4. ilmaisee rakkautensa uhrin kohteelle ja 5. luo yhteyttä ja vahvistaa sitä.

Kirkkoon tuleminen on uhri, jossa tulija antaa Jumalalle omaa aikaansa. Tuohuksen ostaminen ja sytyttäminen on uhri Samoin kolehtiin annettu raha on uhrilahja, jne.

Eukaristiassa Leipä ja Viini ovat Jumalalle kannettu uhri. Proskomidin toimittaminen tapahtui kirkon alkuvuosisatoina erityisessä kappelissa kirkkorakennuksen pohjoissivulla. Nykyisin uhripöytä on alttarissa pohjoissivulla. Alkuvuosisatoina kirkkokansa toi mukanaan ruokatarvikkeita yhteistä agapeta eli rakkauden ateriaa varten. Niistä valittiin Ehtoollisen sakramenttiin käytettävät leipä ja viini. Loput ruoka-aineet nautittiin liturgian jälkeisessä agape-ateriassa, jolla oli sosiaalinen ja köyhiä ja apua tarvitsevia tukeva merkitys Nykyisin ns. jälkiviini ja -leipä, antidori, on jäänne tuolloisesta agape- ateriasta. Vielä 1300-luvulla diakonit itsenäisesti toimittivat proskomidin noista kirkkokansan tuomista leivistä ja viinistä. Nykyisin pappi suorittaa proskomidin ennen varsinaisen liturgian alkua hiljaisuudessa alttarihuoneessa." www.tsasouna.net/pyha_ehtoollinen.htm

Yleensä messu-uhriopista puhuttaessa tarkoitetaan oppia, jonka mukaan Kristuksen uhri toistetaan joka kerta ehtoollista toimitettaessa. Ortodoksisessa kirkossa sen sijaan uskotaan, että Kristuksen kertakaikkisesti täydellisesti toimitettu uhri nykyistyy ehtoollisessa. Sitä ei siis toisteta.

Lainauksessasi ollut leivän ja viinin tuominen uhriksi, samoin kuin oman elämänsä tuominen uhriksi, johon leipä ja viinikin liittyy, koska ne ruokana ovat ihmiselämän ylläpitämiseksi välttämättömiä, sen sijaan ovat hieman eri juttu kuin Kristuksen uhri. Leipä ja viini erotetaan muusta maallisesta käytöstä ja tuodaan uhriksi Jumalalle, samalla myös ihmiset tuovat oman elämänsä uhriksi Jumalalle.

Uhriajatus siis liittyy ortodoksisuudessa ehtoolliseen usealla tavalla. Hyvä kirja tätä selventämään voisi olla A. Schmemannin "Maailman elämän edestä". Se on aika syväluotaava, ja välillä osa menee hieman ymmärryskyvyn ylitse, mutta todella mielenkiintoinen.