Yksinkertainen (ja hankala?) kysymys

Olen 21- vuotias mies, ja elän kihlattuni kanssa rakastavassa parisuhteessa "jossa on kaikkea muuta paitsi seksiä" Minä haluan, avovaimoni ei.

Olen lukenut täällä jo jonkin verran kirjoituksia, ja tunnen etten ole yksin. Hyvä niin. Erityisesti n. 10 postia alaspäin oleva Mike-73:n kirjoittama viesti tuntui melkein kuin omalta.

Kuitenkin, yksi kysymys, jonka luulen ratkaisevan jonkin verran: Miten saan paineet pois häneltä? Jos puhun siitä, hänellä on paineita. Jos en puhu siitä, niin hän ajattelee: "tiedän että ajattelet kuitenkin sitä". Hän on kertonut tuntevansa paineita haluttomuudestaan. Miten voisin käyttäytyä, jotta hän _ei_ tuntisi paineita?

Kiitos etukäteen!
91752
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

väärän merkkisiä.

Kaikki merkit eivät sovi kaikille ja osassa voi olla sivuvaikutuksena haluttomuus. Lääkäriin!

Äänestä
  • Ei syö avovaimo pillereitä.. Lopetti kun haluttomuus ilmeni..

    Äänestä

Olen nainen jolla oli saman tyyppinen ongelmaa mieheni kanssa. Saimme selvitettyä asian ja minun seksuaali kielteisyys ikävä kyllä periytyi lapsuudesta. Saimme asian laukeamaan ja rupesin nauttimaan seksistä ja suorastaan jälkikäteen olen kauhistunut mistä kaikesta jäin paitsi. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ja jos rakastat häntä niin jos et itse saa häntä mukaan niin hakekaa ammatti apua. Onneksi kynnys nykyisin on madaltanut. Voi... nauttikaa yhdessä olosta ja siitä mitä luonto on meille antanut!

Äänestä

entisessä suhteessa enkä juuri ex:ni halunnut,olin ilman miestä melkein vuoden eron jälkeen,nyt uuden kumppanini kanssa,saatamme rakastella parikin kertaa päivässä,en tiedä mistä se johtuu,koska ex:ni oli kumminkin ihan taitava rakastaja...mutta jotain kemiaa väliltämme puuttui ja se teki muuten niin täydellisestä suhteesta vääränlaiseksi,nyt pelissä on tunteet täydellä teholla.

Äänestä

Voisit avata keskustelun sillä, kiinnostaako naisystävääsi miehet ylipäänsä ja seurusteleeko miehen kanssa vain muitten ihmisten painostuksesta. Tietenkin mahdollisuus, että hän on lesbo on pieni, mutta saat ainakin keskustelua avatuksi uudelta kannalta.

Äänestä

Ei omia haluja ja toiveita pidä lähteä peittämään ja salaamaan. Myönnä ne avoimesti. Omista tunteista puhuminen tässä ongelmassa on paikallaan.

On kuitenkin tärkeätä kertoa, että sinä hallitset omat halusi ja et ota mitään pultteja tyttöystävääsi kohtaan, jos tämä kärsii haluttomuuskaudesta. Et esimerkiksi ole lopettamassa suhdetta seksin puutteen takia tai aloittamassa riitely ja murjotuskamppanjaa kostoksi pihtaamisesta.

Tietenkin, jos jo suunnittelet vaihtamista halukkaampaan naiseen, niin silloin ei välttämättä kannata asiasta suoraan puhua. Vaihtaminenkin voi olla pitemmän päälle hyvä ratkaisu.

Äänestä

Lapsia? Auttaisko jos koskettelet häntä hellästi ilman että vaadit sexiä..Sellasta pelkkää koskettelua.Hyväilet häntä kun olette sohvalla..Joskus noita haluttomuusaikoja ilmenee kummallaki.Menee kyllä ohi.Kyllä ne hankalat ajatkin ketetään jos vain rakkautta löytyy.

Äänestä
  • Meillä ei ole lapsia. Mikäli koskettelen häntä sohvalla (tms) [ja kyllä, osaan tehdä sen ilman minkäänlaista seksuaalista "latausta" tai odotusta] niin yleensä hän on vain kylmä tai muuten vain välinpitämätön.

    En keksi enää mitään.

    Äänestä

  • OnnetonMies kirjoitti:

    Meillä ei ole lapsia. Mikäli koskettelen häntä sohvalla (tms) [ja kyllä, osaan tehdä sen ilman minkäänlaista seksuaalista "latausta" tai odotusta] niin yleensä hän on vain kylmä tai muuten vain välinpitämätön.

    En keksi enää mitään.

    niin "helppo". Miehessä pitää olla tietynlaista haastetta, vaikka oltaisiinkin yhdessä kuinka pitkään oltu jne. ;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


OnnetonMies kirjoitti:

Olen 21- vuotias mies, ja elän kihlattuni kanssa rakastavassa parisuhteessa "jossa on kaikkea muuta paitsi seksiä" Minä haluan, avovaimoni ei.

Olen lukenut täällä jo jonkin verran kirjoituksia, ja tunnen etten ole yksin. Hyvä niin. Erityisesti n. 10 postia alaspäin oleva Mike-73:n kirjoittama viesti tuntui melkein kuin omalta.

Kuitenkin, yksi kysymys, jonka luulen ratkaisevan jonkin verran: Miten saan paineet pois häneltä? Jos puhun siitä, hänellä on paineita. Jos en puhu siitä, niin hän ajattelee: "tiedän että ajattelet kuitenkin sitä". Hän on kertonut tuntevansa paineita haluttomuudestaan. Miten voisin käyttäytyä, jotta hän _ei_ tuntisi paineita?

Kiitos etukäteen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu