1980-luvun lopussa Suomessa oli ns. sinipunahallitus, jossa valtaa pitivät Kansallinen kokoomus ja sosialidemokraattinen puolue. SDP:n edustaja toimi valtiovarainministerinä ja Kokoomuksen pääministerinä. Vielä tämän hallituksen tullessa valtaan rahamarkkinat olivat kansallisesti säädellyt ja Suomen viennillä Neuvostoliittoon oli huomattava merkitys Suomen kansantaloudelle ja vaihtotaseelle.
Esko Ahon hallituksen toimikausi alkoi huhtikuussa 1991 ja päättyi huhtikuussa 1995. Suomen taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun sinipunahallituksen päättäessä toimikauttaan vuoden 1991 keväällä. Vakavan taloudellisen taantuman merkit olivat näkyvissä jo kasvun pysähdyttyä vuonna 1990 (Suomen BKT-muutos 1990 oli 0,3 %, 1991 -7,1 %, 1992 -3,6 %, mutta 1993 enää vain -1,6 ja jo vuonna 1994 oli Suomen BKT vakaassa 3,9 % kasvussa). Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen tullessa valtaan Suomen taloudellinen kasvu mm. BKT-mittarilla mitattuna oli voimakkaassa nousussa.
Laman aiheuttaneita syitä olivat mm.
1) Erityisesti laman syvyyteen vaikutti se, että kotitaloudet ja yritykset velkaannutettiin mm. 1980-luvun lopun veropolitiikan ja rahamarkkinoiden vapautuksen samaan aikaan, kun rahamarkkinoiden vapauttaminen aiheutti hintakuplan.
2) Lamaan ajautumiseen vaikutti oleelliselta osaltaan myös mm. markan revalvointi (6 prosentilla) keväällä 1989 samaan aikaan, kun suomalaisen vientiteollisuuden (hinta)kilpailukyky muutenkin oli jo voimakkaasti heikentämässä.
3) Em. mainittu toimenpide sitoi 1990-luvun talouskriisiä hoitaneen hallituksen käsiä ja kavensi täten lama-ajan hallituksen toimintamahdollisuuksia, josta varmasti osittain seurauksena oli se, että markka oli pakko laittaa kellumaan.
4) V. 1989 revalvointi, vientihintojen lasku sekä suomalaisten yritysten ja kotitalouksien velkaannuttaminen 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapauttamisen sekä veropolitiikan keinoin aiheuttivat ns. vaikean oravanpyörän, jotka sisäisinä tekijöinä ajoivat Suomea yhä suurempiin ongelmiin.
Lisäksi toki Suomen ajautumiseen rauhan ajan historian ehkä suurimpaan kriisiin johtivat Suomen ulkopuoliset tekijät, kuten Neuvostoliiton romahtaminen, metsäteollisuustuotannon ylikapasiteetti ja vientiteollisuuden kilpailusta sekä markkinoiden muutoksesta johtuneet hintapaineet. Näitä ei voida panna "kenenkään tiliin".
Esko Ahon hallituksen toimikausi alkoi huhtikuussa 1991 ja päättyi huhtikuussa 1995. Suomen taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun sinipunahallituksen päättäessä toimikauttaan vuoden 1991 keväällä. Vakavan taloudellisen taantuman merkit olivat näkyvissä jo kasvun pysähdyttyä vuonna 1990 (Suomen BKT-muutos 1990 oli 0,3 %, 1991 -7,1 %, 1992 -3,6 %, mutta 1993 enää vain -1,6 ja jo vuonna 1994 oli Suomen BKT vakaassa 3,9 % kasvussa). Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen tullessa valtaan Suomen taloudellinen kasvu mm. BKT-mittarilla mitattuna oli voimakkaassa nousussa.
Laman aiheuttaneita syitä olivat mm.
1) Erityisesti laman syvyyteen vaikutti se, että kotitaloudet ja yritykset velkaannutettiin mm. 1980-luvun lopun veropolitiikan ja rahamarkkinoiden vapautuksen samaan aikaan, kun rahamarkkinoiden vapauttaminen aiheutti hintakuplan.
2) Lamaan ajautumiseen vaikutti oleelliselta osaltaan myös mm. markan revalvointi (6 prosentilla) keväällä 1989 samaan aikaan, kun suomalaisen vientiteollisuuden (hinta)kilpailukyky muutenkin oli jo voimakkaasti heikentämässä.
3) Em. mainittu toimenpide sitoi 1990-luvun talouskriisiä hoitaneen hallituksen käsiä ja kavensi täten lama-ajan hallituksen toimintamahdollisuuksia, josta varmasti osittain seurauksena oli se, että markka oli pakko laittaa kellumaan.
4) V. 1989 revalvointi, vientihintojen lasku sekä suomalaisten yritysten ja kotitalouksien velkaannuttaminen 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapauttamisen sekä veropolitiikan keinoin aiheuttivat ns. vaikean oravanpyörän, jotka sisäisinä tekijöinä ajoivat Suomea yhä suurempiin ongelmiin.
Lisäksi toki Suomen ajautumiseen rauhan ajan historian ehkä suurimpaan kriisiin johtivat Suomen ulkopuoliset tekijät, kuten Neuvostoliiton romahtaminen, metsäteollisuustuotannon ylikapasiteetti ja vientiteollisuuden kilpailusta sekä markkinoiden muutoksesta johtuneet hintapaineet. Näitä ei voida panna "kenenkään tiliin".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mauno Koivistoa ei tuomita?
rankaisemattomuuden periaate -KOSKA DEMOKRATIA EI TOIMI.
SE EI TOIMI, KOSKA LAUTAKUNTIIN KUNNALLISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA EI VALITA JÄSENIÄ VAALITULOKSEN PERUSTEELLA VAAN LEHMÄNKAUPPOJEN.
Porvarihallitus Iiro Viinanen ja Esko Aho taitamattomalla politiikallaan, johti Suomen syvään lamaan ja konkurssitilaan, leikaten vähäosisilta ja työtä tekeviltä, tuhoten yritykset ja pankit Suomesta. Tämän porukan aikana syntyi maahamme puoli miljoonaa työtöntä ja eläkeläisille asetettiin eläkkeitä tehokkaasti leikkaava eläkeindeksi. SDP hallituksessa ja Paavo Lipponen pääministerinä nosti yhteistyökykyisenä kolmikannan avulla Suomen jaloilleen. Tähän tarvittiin häneltä vielä toinen hallituskausi. Invalidien puheita syytää SDP:tä lamaan viemisestä, mutta invalidejahan Suomessa on ja invalidien syytä on myös se, että heitä voidaan käyttää vaaleissa hyväksi vaalikarjana. Ruotsi selvisi lamasta lommoitta taivamman politiikan avulla, siellä ei silloin porvarit mellastaneet viisaiden ruotsalaisten äänestäjien takia, nyt näyttää olevan toisin sielläkin, ihmiset ovat äimänkäkenä porvarihallituksen toimista.
Kiitoksia tästä provosta. Tämä oli oikeasti hauska! =)
Noin se meni ja vieläkin on lamasta
kärsiviä ihmisiä, jotka kiroavat
viinasen alimpaan helvettiin.
Jos näin on, niin sitten syyttävät väärää tahoa. Sdp:n johdolla ja tosin Kokoomuksen avustuksella Suomi ajattiin 1980-luvun lopussa sellaiseen tilanteeseen, ettei uudella hallituksella ollut samanlaisia mahdollisuuksia toimia kuin vaikkapa Ruotsissa. Siitä huolimatta Suomi saatiin nousuun! Siksi 1990-luvun alun vastuunkantajille kuuluisi kiitos... Toisin kuin 1980-luvun lopun "vastuunkantajat" he toimivat vaikeassa toimintakentässä, mutta tulokset olivat hyviä (vrt. esim. BKT-kokonaismuutos).
Sdp oli Suomen laman pääarkkitehti, mutta vältteli vastuuta laman hoidossa! Edelleen SDP ja SAK synkensivät lamaa, kun kaatoivat valtiomies Sorsan (entinen SDP:n puheenjohtaja) lama-aikana tekemän esityksen mm. palkkamaltista, jota hallitus tuki. He siis aiheuttivat osaltaan Suomen syvän talouslaman ja vielä kehtasivat pelailla politiikkaa samalla, kun muilla oli kädet täynnä työtä ja Suomi meinasi menettää valtionakin täysin luottokelpoisuuden.