Sata miljoonaa

"pikkupoikia hipelöivien leipäpappien"

Tuskinpa tuota paikallisessa palvontalaitoksessa juurikaan tapahtuu, mistä kiitos sille, että katolisuuteen elimellisesti (pun intended) kuuluva pappien naimakielto ei ole ev.lut.-kirkossa käytössä.

"sillä eihän se mikään kutsumusammatti ole"

Kyllä se joillekin on. Eikä pidä unohtaa sitä, että papit tekevät monesti myös sosiaalisesti arvokasta työtä, kuuntelevat ihmisten huolia ja niin edelleen. Kyllä tällaiset papit ovat palkkansa ansainneet, ainakin minusta. Ei se ole siitä kiinni, että kristinusko, kuten kaikki muutkin uskonnot, on silkkaa hölynpölyä.

Tosin muistelen edelleen lievästi järkyttyneenä enoni hautajaiset hoitanutta pappia, joka sekä itse hautajaistilaisuudessa että muistotilaisuudessa tyytyi lukemaan hyvin monotonisella ja robottimaisella äänellä otteita Raamatusta. Juurikaan mitään omaa sanottavaa hänellä ei tuntunut olevan. Tosin siinä oli se positiivinenkin puoli, että järkytys tuon papin toiminnasta käänsi vähän huomiota pois siitä suremisesta.

Kaikkein kummallisinta asiassa on, että kyse oli pienestä paikkakunnasta sellaisella alueella, jossa uskonnollisuus on suhteellisen kovassa kurssissa. Jotenkin sitä odottaisi, että tuollaisessa paikassa papillakin olisi vähän enemmän intohimoa työtään kohtaan.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että voisin ihan mieluusti maksaa valtiolle sen summan, jonka ennen eroamistani maksoin kirkolle. Ne pirulaiset vaan antavat takaisin joka ainoan sentin, joka ei niille kuulu. Pitäisiköhän valtion perustaa jonkinlainen vapaaehtoinen vero, jonka voisi halutessaan maksaa haluamansa suuruisena normaalien verojen lisäksi? Vai kuluttaisiko siihen tarvittava byrokratia kaikki ne varat, mitä sillä saataisiin? Mitenhän se meni, "Bureaucracy must expand in order to meet the demands of expanding bureaucracy"? Tai jotain sellaista.

No joo, mitään tekemistä tällä ei ole enää ateismin kanssa, joten ehkäpä vaikenen ja menen nukkumaan.