Minulla on mielikuva että valtaosa tänne kirjoittavista ja palstaa lukevista näkevät asian viihteenä, toki mukana on pieni sosiaaliporno-osuuskin.
Kiinnostaahan meitä kurkistaa kaapin taakse, mitä hihhuli ajattelee ja miksi. Mitkä ovat syyt ja seuraukset, tavoitteet?
On kuitenkin ryhmä joka kelaa tätä palstaa koska heille uskonkysymys on akuutti, epäilevät uskikset. Edelleen valtaosa heistä on täällä vain hakeakseen vahvistusta sille seikalle, että he ovat intuitiivisesti huomanneet Jumalansa olevan mielikuvitusjumala.
Sitten toki on näitä kaikkien keskustelupalstojen Mikko H persoonia kissoineen, ne eivät täällä juuri luuraa, syykin on selvä.
Ääriesimerkkejä toiseen suuntaan tulee mieleen vain kaksi, he ovat henkilöt joiden lähtökohta on hyvä, koulutusta ja elämänkokemusta on kertynyt niin että yhdyssana ei ole enää yllätys, Lappeenranta kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja ainakin alkuvaiheessa matkaa kaverit ymmärtävät että taikausko on yhtä kuin heidän usko.
Jossain vaiheessa matkaa herrat astuvat ns. slippery slopelle ja psyykkaavat itsensä luiskaa pitkin radalle, synkkään yöhön.
Vauhdinottopalstana, ehkä vain yhtenä muiden joukossa, toimii tämä ateismipalsta.
Miksi näin?
Vosiko vaikka hh vastailla, sinullahan on vielä vieno ote todellisuuteen jäljellä?
Kiinnostaahan meitä kurkistaa kaapin taakse, mitä hihhuli ajattelee ja miksi. Mitkä ovat syyt ja seuraukset, tavoitteet?
On kuitenkin ryhmä joka kelaa tätä palstaa koska heille uskonkysymys on akuutti, epäilevät uskikset. Edelleen valtaosa heistä on täällä vain hakeakseen vahvistusta sille seikalle, että he ovat intuitiivisesti huomanneet Jumalansa olevan mielikuvitusjumala.
Sitten toki on näitä kaikkien keskustelupalstojen Mikko H persoonia kissoineen, ne eivät täällä juuri luuraa, syykin on selvä.
Ääriesimerkkejä toiseen suuntaan tulee mieleen vain kaksi, he ovat henkilöt joiden lähtökohta on hyvä, koulutusta ja elämänkokemusta on kertynyt niin että yhdyssana ei ole enää yllätys, Lappeenranta kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja ainakin alkuvaiheessa matkaa kaverit ymmärtävät että taikausko on yhtä kuin heidän usko.
Jossain vaiheessa matkaa herrat astuvat ns. slippery slopelle ja psyykkaavat itsensä luiskaa pitkin radalle, synkkään yöhön.
Vauhdinottopalstana, ehkä vain yhtenä muiden joukossa, toimii tämä ateismipalsta.
Miksi näin?
Vosiko vaikka hh vastailla, sinullahan on vielä vieno ote todellisuuteen jäljellä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
leipää tienaamaan, eix jeh?
Öitä!
"Kiinnostaahan meitä kurkistaa kaapin taakse, mitä hihhuli ajattelee ja miksi. Mitkä ovat syyt ja seuraukset, tavoitteet?"
Uskovan ajatusmaailmaa tuskin voi luonnehtia primus motor -tiivistyksillä, mutta syistä, seurauksista ja tavoitteista voi ehkä jotakin yleistää. Kristinuskosta ajattelen ehkäpä valtavirtaa vastaan siten, että oletan jokaisella olevan uskonkamppailuja, joissa kokee olevansa heikoilla. Kristilliset perusteet jätän pois, oletan sen sopivan;)
Uskoni mukaan heikkous on kristillinen vahvuus. Rationaalisuutta tuohon saa vasta kun ymmärtää heikkouden karsivan pois ylpeyttä. Kristitty ei siten voi heikkoudessaan sanoa miten asiat ovat, vaan hänen täytyy tyytyä kertomaan miten uskoo ja miksi. Tämä luonnollisesti sotii sitä ajattelutapaa vastaan, joka kristitylle oli ominaista ennen uskoon tuloaan, ja joka tapauksessa ympäristön normeja vastaan. Kyseinen arvokonflikti olisi varmasti helpompi jättää käymättä.
Kun kristitty saa kertoa uskostaan ja voi välittää ateistille myös sen, että mukavuuspakolainen hän ainakaan ei ole, niin jo pelkkä asetelma kertoo tämän olevan tosissaan. Sellainenhan on jo sinänsä pieni meriitti, kunhan itse sisältö osoittautuu kuuntelemisen arvoiseksi. Kristityn sanomahan on ensikuulemalta hyvä, evankeliumi. Sen vastaanottajalta ei edellytetä yhtään mitään. Jos joku ottaa viestin vastaan, tämä ymmärtää myös viestin tuojan olleen samassa asemassa. Oppi pyyteettömyydestä, oppi rakkaudesta, mennessään perille, karsii opin mutta jättää pyyteettömyyden ja rakkauden. Motiivina ja tavoitteena se on selkeä. Oppi Kristuksesta on avain, jota ilman Kristuksen rakkautta emme osaa käyttää.
"Jossain vaiheessa matkaa herrat astuvat ns. slippery slopelle ja psyykkaavat itsensä luiskaa pitkin radalle, synkkään yöhön."
"Miksi näin?"
Olipa Kristus tai ateismi se väärä valinta, kristittykin joutuu puntaroimaan asiaa, ainakin jos altistaa itsensä vastakkaisille argumenteille, kuten mm. lähetystyössä joutuu. Sitä ei pidä pelätä. Varmasti jokainen kristitty tulee kohtaamaan uskonkysymyksiä, joihin ei eläessään saa tyydyttävää vastausta. Oikeastaan kyse on siitä, mitä vastauksia ylipäätänsä saa. Yliluonnollisuudet taitavat olla tiukassa.
Päättelyn varassa olevat epäkohdat Raamatussa tai maailman tilassa saattavat johtaa lopputulokseen Raamatun Jumalan olemattomuudesta. Yhtälailla se saattaa muovata käsitystä millainen Jumala on ja antaa meille aihetta luopua vanhasta jumalakuvastamme, vaikka tämä kuva olisi Raamatun sivuilta repäisty. Itse näkisin, että päättely Jumalasta kertoo meille ainoastaan sen, ettemme voi päätellä Hänestä yhtään mitään. Onhan minullakin näitä Jumalan olemassaoloa koskevia mietintöjä, samoin luonnettansa koskevia "kristuspäätelmiä", mutta aina lopulta joudun kahden, mielestäni kiistattoman, asian eteen:
- Päättelyllä emme tavoita Jumalaa.
- Päättely kaikessa arvossaan ei ole se työkalu, jolla edes voisi saada ontologista ratkaisua asiaan, "edes" Raamatun kohdalla.
Jos päättelyperustaista ateismia esiintyy, niin yhtä lailla ateismia, joka on päätynyt kantaansa kaipaamiensa(!) todisteiden puutteessa. Sama pätee tosin teismiin. Puhtaan päättelyperustaisen vakaumuksen luen siis logiikan väärinkäytöksi, ja todisteiden puutteeseen nojaavan naiviudeksi.
Mitä siis jää jäljelle?
Arvattavasti se, miten itse uskon, mitä itse pidän oikeana syynä ja motiivina uskoa;)
Onneksi ei ihan niinkään, sillä minulta puuttuu vakaumus. Minä käännyn tuossa ongelmassa Jumalan, tuon potentiaalisen virtuaalihahmon ja kulttuurini sekä aivojeni tuotoksen, vaikka kuinka ristiriitaisen hahmon puoleen. Asiaa minulla on Hänelle, että
"Näet minulla olevan hankaluuksia uskoa sinuun, niinkuin voin sinulle päättelyketjuin osoittaa. Jeesaa nyt vähän. Isämeitit ja sillai... äh, tänään ei huvita, ymmärtänet. Joo, niti-nati sitä, niti-nati tätä. Ai niin, muistin että on myös aihetta kiittää... < Jupinaa... miksi pitää kiittää kaikkitietävää... omahyväinen, universaali snobi?... "Rakas lapseni, kun sydämestäsi osaat kiittää, näet elämässä paljon sellaista hyvää, mitä et aiemmin ole huomannutkaan".>... Jaa? No, onhan se noinkin. Tattista vain!"
Saldo?
Ehkä olen psyykannut, ehkä tuossa Jumala oli rukouksessa läsnä ja sain rukousvastauksen. Johtopäätökset tästä voi tehdä, kunhan teroitan alituisesti että en mene tuohon aimmin mainittuun enää, eli kehäpäättelemään Jumalan olemassaoloa/olemattomuutta. Päättelen siis, että epätietoisuuteni ei ole sinänsä paha asia, vaan olen uskon varassa. Samoin, jos uskoni kumpuaa pelkästä psyykestäni, niin silloin pahin mahdollinen on se kuinka luotan johonkin mihin ei ole luottamista ja vedän muitakin siihen. Siksi tuon esille epävarmuuteni myös kanssaihmisille, joita uskonkysymykset kiinnostaa, vaikkapa ateistisestikin. Luulenpa heidän ymmärtävän, että tällaisen uskon ei pitäisi olla ketään vahingoittavaa. Se olisi ikäänkuin haparoivaa, kokeellista uskoa, asioiden jättämistä Jumalalle.
Tietenkin toivon myös, että todellisuuden kanssa linjassa olevan vakaumuksen voi joskus saada, ja ilman niksahtamista, taikka älyllisen rehellisyyden menettämistä. Toivon tätä meille kaikille, katsomuksesta riippumatta.
Voisitko rukoilla asian puolesta?
Hyvä ja ajateltu kirjoitus.
Kaiken kaikkiaan tuosta välittyi minulle tunne "yksipuolisesta" uskosta. Uskot uskomisen halusta kohteeseen, jota et kuitenkaan pysty havaitsemaan ja jolta et saa mitään havaittavaa vuorovaikutusta.
>>Oppi pyyteettömyydestä, oppi rakkaudesta, mennessään perille, karsii opin mutta jättää pyyteettömyyden ja rakkauden.>- Päättelyllä emme tavoita Jumalaa.
- Päättely kaikessa arvossaan ei ole se työkalu, jolla edes voisi saada ontologista ratkaisua asiaan, "edes" Raamatun kohdalla >Mitä siis jää jäljelle?
Arvattavasti se, miten itse uskon, mitä itse pidän oikeana syynä ja motiivina uskoa "Rakas lapseni, kun sydämestäsi osaat kiittää, näet elämässä paljon sellaista hyvää, mitä et aiemmin ole huomannutkaan".>... Jaa? No, onhan se noinkin. Tattista vain!" ***
- Onko rukousvastaus sellainen, että hetken mietittyään osaa tajuta, että asioissa voi nähdä jotakin hyvääkin? Tuollaisen "vastauksenhan" saa taatusti jokainen ihminen uskonnosta, jumalasta tai rukouksesta riippumatta.
Mitä tuosta nyt sitten jää uskonnosta käteen? Oppi, jota ei tarvita? Jumala, jota ei voi tavoittaa konkreettisesti eikä päättelyllä?
Myönteinen asenne, vai?
Sitä vartenko pitää pitää yllä kalliina kulissina kirkkolaitoksia ja levittää oppeja, joita ei oikeasti tarkoiteta, veisata virsiä näkymättömistä enkeleistä ja pelotella olemattomilla helveteillä ja lupailla paratiisipaikkoja, vaikka ei itsekään noihin oikeasti uskottaisi?
Tulee tuosta mieleen vanha satu keisarin uusista vaatteista ja pari muutakin vastaavaa tarinaa, sekä taannoinen amerikkalainen vaalien iskulause: "Where is the beef?"
Siis miksi pyöritetään ihmeellisiä uskontokoneistoja ja outoja oppeja, jos oleellisen voi kutistaa vain pariin sanaan: Ole kiva toisillekin?
Ja tuon voi perustella hyödyllä ihmisyhteistön selviytymiselle tässä maailmassa.
Minulle se riittää hyvin. Muu minusta on hullutusta.
joista ensimmäinen on: miksi sitten pyrit tekemään "käännytystyötä", noista lähtökohdista?
Minä epäilen että siinä on kyse itsensä psyykkaamisesta.
Toinen kysymys on: entä sitten kun sinulle tulee aika tappaa jumalasi?
"Mitä siis jää jäljelle?
Arvattavasti se, miten itse uskon, mitä itse pidän oikeana syynä ja motiivina uskoa"
- Tuo minusta tuntuu uskomiselta uskomisen vuoksi. "
Huomaatko mikä sinulta unohtui:
Arvattavasti se, miten itse uskon, mitä itse pidän oikeana syynä ja motiivina uskoa;)
Vinkki:
Pieni ero jonkun mielestä, mutta omasta mielestäni Eläköön(!) se pieni ero.
">>Oppi pyyteettömyydestä, oppi rakkaudesta, mennessään perille, karsii opin mutta jättää pyyteettömyyden ja rakkauden.
"miksi sitten pyrit tekemään "käännytystyötä", noista lähtökohdista?"
Vaikka en yrittäisikään etsiä sinulle ns. oikeaa, osuvaa ja uppoavaa vastausta, tiedän että sellaiset on sinulle tiukassa;)
Tehdäänpä diili: Kerro sinä minulle rehellisesti, minkälaiseen käännytystyöhön sinä voisit suhtautua aidon myönteisesti, vaikka et olisikaan ns. hedelmällistä maaperää. Vastaan sitten tuohon kysymykseesi. Sen verran voin jo nyt vastata, että
"Minä epäilen että siinä on kyse itsensä psyykkaamisesta."
Tottakai tuota asiaa ajattelee, jopa pelkää, suoraan sanottuna. En pidä defenseistä, joten kohtaan asian - yhä uudelleen. Liekö sitten luiston estoa luiskalla, mutta fanatismi yksipuolisesti harrastettuna ei ole minun juttuni. Tjaah, ehkäpä fanaattisesti kääntelen kiviä josko se Jumala jostakin putkahtaisi... Näin siis huonona päivänä, mutta silloinkin vain kuvainnollisesti;)
Parempiakin päiviä on, muista se.
"Minä epäilen että siinä on kyse itsensä psyykkaamisesta."
Tämä kommenttisi kelpaa sellaisenaan myös vastavedoksi, sinun maailmankuvasi tarkasteluun ja kritiikkiin.
"Toinen kysymys on: entä sitten kun sinulle tulee aika tappaa jumalasi?"
Suhteellisen raflaavaa kommentti, etkä ensimmäistä kertaa tätä esitä, mutta nyt en ilmeisesti silkasta järkytyksestä muista mikä tuossa oli se johtoajatus:D Virkistäpä hieman.
"Joka ymmärtää kohdat 1 ja 2, ymmärtää kysymyksen Jumalasta olevan uskonvarainen."
Kyllä se IPU on, usko pois. *nauraa
"Kyllä se IPU on, usko pois."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000010406405
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000010417738
"*nauraa""
Miksi?
Oortin pilveä ei ole todistettu, mutta meillä on syytä uskoa sellaiseen, kun sieltä jotakin kosmisesti lyhytikäistä putkahtelee aurinkomme suuntaan. Muutoin joutuisimme pitämään maailmankaikkeuttamme nuorena;)
Universumissa toimivat lait, kaikki syyn ja seurauksen mekanismit edellyttävät ideaa sen ensimmäisestä tapahtumasta. Ehkäpä se oli alkuräjähdys. Sitä edeltävistä tapahtumista emme pysty päättelemään mitään, emme edes sitä oliko niitä. Jotkut sanovat, että aika ja avaruus syntyivät samanaikaisesti, mutta jos ei ollut aikaa, ei ollut sytytintä, jos tilaa, niin ei ruutia. Tähän voi visioida kuplauniversumeita ja jumalia, mutta IPU kävisi myös. Joka tapauksessa, otamme kantaa. Meillä on ainakin Raamatun verran syytä uskoa Jumalaan (tiedän sinun olevan tässä kerrankin samaa mieltä :D ), mutta IPU ja kuplauniversumi jäänevät pysyvästi sen spagettikaverin seuraan.
Puppeli poika vedä nyt ne nappikset jalkaan ja kiiruhda kentälle...
Mulle tämä on pelkkää viihdettä.
o_O
Mää vaa olen täällä vahvistamassa ateismiani. Meinaa välillä usko tuohon loppua.
Onneksi on tämä palsta ja nämä ihqt kanssaeläjät jotka minut uskossani pitävät :)
Mitä? että viihteenä. Eihän se käy! Ja sosiaali ei käy! Mutta porno...mitäs luulisit:-)
Välillä kiinnostaa kurkistaa myös kaappiin, mitä hihhuli USKOO ajattelevansa ja miksi USKOO.
Syy, seuraus, tavoite:Kysyn, koska kysyttiin jotta kysytään lisää.
Syy:kysyn koska en tiedä
Seuraus:koska kysyttiin en tienyt kysymykseen vastausta
Jotta:kysyisin koska en tiedä vastausta
(tosin kaiken selittää kohta seuraus, jossa ei tiedetä vastausta sillä perusteella koska kysyttiin. Ilman kysymystä olisin tienyt vastauksen.)
Kierre jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu....
----------
ANTAKEE NYT HYVÄT IHMISET MINULLE VAHVISTUSTA SILLE ETTÄ EN USKO ITSENI OLEMASSAOLOON jonka olen intuitiivisesti (ja vain siten huomannut)!
----------
No asiaan, eli ei enää esileikkejä.
Vauhdinottoa toisessa asiayhteydessä:
Jalkapallo-ottelussa voittaneen joukkueen kannattajat käyvät hävinneen joukkueen kannattejien kimppuun. Ainakin jonkin tv-dokumentin mukaan.
Voitto lisää taistelutahtoa.
Sama hihhuleissa:He uskovat "voittaneensa" kamppailun keskustelupalstalla ja saavat siitä "vauhtia" uusiin taistoihin.
Toivottavasti vastaukseni tyydyttävät:-)sinua.
Minuun uskova ei ole minuun uskovainen!
Usko minua, sinun
vapahtajasi
osaisi jaotella oikein. Epävärmat hihhulit vai pelastukseen hapuilevat sokeat.
1 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".