Ortodoksinen teologia on yksi harvoja tieteenaloja suomessa, johon vaaditaan uskontunnustus. Tulisiko tästä päätellä, että ortodoksinen teologia on uskon asia ja edelleen tulisiko ortodoksisen teologian kuulua laisinkaan tiedeyliopiston tieteenalojen joukkoon?
Kuuluko ortodoksinen teologia tiedeyliopistoon?
Kuuluko ortodoksinen teologia tiedeyliopistoon?
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Ortodoksinen teologia on yksi harvoja tieteenaloja suomessa, johon vaaditaan uskontunnustus."
Miten niin vaaditaan uskontunnustus?
Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa tai edes argumentoida tieteellisesti pätevin kriteerein, joten onko mikään teologia tiedettä? Tiukasti ottaen ei ole!
Tieteellisesti voidaan tutkia vaikkapa uskonnon sosiaalisia yms. vaikutuksia ja sidonnaisuuksia & konteksteja, mutta ei itse "villakoiran ydintä".
>>>Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa tai edes argumentoida tieteellisesti pätevin kriteerein, joten onko mikään teologia tiedettä?
"Miltä osin teologia ei olisi tiedettä siinä kuin vaikka filosofia tai säätiede"
Teologia tutkii uskonoppia, eikö niin, ja eiköhän uskonopin sisäänrakennettuna lähtökohtana ole Jumalan olemassaolo? Tätä lähtökohtaa ei voida tieteellisesti argumentoida, ja siinä kohtaa teologia kyllä eroaa niin filosofiasta kuin säätieteestä, jotka ovat empiirisiä, verifioitavissa, eivät yhtä totuutta tai lähtökohtaa oikeana pitäviä.
Uskontotiede taas tutkii ja vertailee uskontoja ja niiden konteksteja, ja sitä voidaan sanoa kyllä tieteeksi.
>>>Teologia tutkii uskonoppia, eikö niin, ja eiköhän uskonopin sisäänrakennettuna lähtökohtana ole Jumalan olemassaolo?>Tätä lähtökohtaa ei voida tieteellisesti argumentoida, ja siinä kohtaa teologia kyllä eroaa niin filosofiasta kuin säätieteestä, jotka ovat empiirisiä, verifioitavissa, eivät yhtä totuutta tai lähtökohtaa oikeana pitäviä.
>>>Teologia tutkii uskonoppia, eikö niin, ja eiköhän uskonopin sisäänrakennettuna lähtökohtana ole Jumalan olemassaolo?>Tätä lähtökohtaa ei voida tieteellisesti argumentoida, ja siinä kohtaa teologia kyllä eroaa niin filosofiasta kuin säätieteestä, jotka ovat empiirisiä, verifioitavissa, eivät yhtä totuutta tai lähtökohtaa oikeana pitäviä.
Teo tarkoittaa jumalaa (Jumalaa) ja logos/loogisuus rationaalista päättelyä. Luulenpa, että juuri tästä kumpuavat vaatimukset teologian ei-tieteellisyyden toteamisesta. Länsimaisessa ajattelussa teologialla on pitkään käsitetty vain kristinuskon konteksti, mutta monikulttuurinen ja -uskontoinen maailma asettaa uusia vaatimuksia.
Filosofia (rakkaus viisauteen) kattaa ihmiskunnan syvällisten ajattelijoiden tutkintaa, joiden avulla ihminen voi laajentaa ajattelun kenttäänsä, mutta ei kukaan mitään saavutettavaa päämäärää aseta. Kaikkia koskevasta universaalista totuudesta ei ole kysymys, kuten uskonnossa; toki filosofi pohtii mitkä asiat ovat tai voivat olla ihmiskunnalle/maalle/kansalle jne. yhteisiä.
Filosofia haarautuu koskemaan itse asiassa kaikkia ihmisenä olemisen osa-alueita. Voidaan puhua vaikkapa uskonnon filosofiastakin, linkittyyhän kristinusko esim. platonilaisuuteen, ja uskonnollinen ajattelumme on tänään ihan erilaista kuin vaikkapa 500 vuotta sitten.
"säätieteessä sään ennustettavuuden mahdollisuus, joista kumpikaan ei vaikuta kokemuksen valossa järin todennäköiseltä"
Mitähän tällä mahdat tarkoittaa? Minkä kokemuksen? Jos ukkosta joskus pidettiin yliluonnollisena, jopa Jumalan "puheena", niin enää näin ei ajattele kukaan. Miksi? Siksi, että melko pitkälle tiedämme mitä ukkonen on. Myös säätilojen ennustettavuus on kasvanut suorassa suhteessa maapallon ilmaston käyttäytymisestä hankitun tiedon ja käytössä olevan tekniikan määrään nähden.
Ehkä tylsää, että romanttisen kauniin auringonlaskun jokainen väri voidaan jo eritellä kaasulajin mukaan, mutta ei sen kauneus siitä mihinkään vähene. Maallistunut tai uskonnoton voi kokea tuon kauneuden ihan yhtä syvästi kuin uskovakin, ja tämän suuntainen kehitys etenee hurjaa vauhtia sillä välin, kun kirkot keskittyvät keskinäiseen riitelyyn.
Teo tarkoittaa jumalaa (Jumalaa) ja logos/loogisuus rationaalista päättelyä. Luulenpa, että juuri tästä kumpuavat vaatimukset teologian ei-tieteellisyyden toteamisesta. Länsimaisessa ajattelussa teologialla on pitkään käsitetty vain kristinuskon konteksti, mutta monikulttuurinen ja -uskontoinen maailma asettaa uusia vaatimuksia.
Filosofia (rakkaus viisauteen) kattaa ihmiskunnan syvällisten ajattelijoiden tutkintaa, joiden avulla ihminen voi laajentaa ajattelun kenttäänsä, mutta ei kukaan mitään saavutettavaa päämäärää aseta. Kaikkia koskevasta universaalista totuudesta ei ole kysymys, kuten uskonnossa; toki filosofi pohtii mitkä asiat ovat tai voivat olla ihmiskunnalle/maalle/kansalle jne. yhteisiä.
Filosofia haarautuu koskemaan itse asiassa kaikkia ihmisenä olemisen osa-alueita. Voidaan puhua vaikkapa uskonnon filosofiastakin, linkittyyhän kristinusko esim. platonilaisuuteen, ja uskonnollinen ajattelumme on tänään ihan erilaista kuin vaikkapa 500 vuotta sitten.
"säätieteessä sään ennustettavuuden mahdollisuus, joista kumpikaan ei vaikuta kokemuksen valossa järin todennäköiseltä"
Mitähän tällä mahdat tarkoittaa? Minkä kokemuksen? Jos ukkosta joskus pidettiin yliluonnollisena, jopa Jumalan "puheena", niin enää näin ei ajattele kukaan. Miksi? Siksi, että melko pitkälle tiedämme mitä ukkonen on. Myös säätilojen ennustettavuus on kasvanut suorassa suhteessa maapallon ilmaston käyttäytymisestä hankitun tiedon ja käytössä olevan tekniikan määrään nähden.
Ehkä tylsää, että romanttisen kauniin auringonlaskun jokainen väri voidaan jo eritellä kaasulajin mukaan, mutta ei sen kauneus siitä mihinkään vähene. Maallistunut tai uskonnoton voi kokea tuon kauneuden ihan yhtä syvästi kuin uskovakin, ja tämän suuntainen kehitys etenee hurjaa vauhtia sillä välin, kun kirkot keskittyvät keskinäiseen riitelyyn.
Sorry tuli kahdesti, ohjelma temppuilee.
Tarkennus päämääräajatteluun: ihminen itse voi tietysti laittaa itselleen päämääriä, ja niinhän me teemmekin esim. opiskelussa. Mutta mikään ulkopuolinen taho (tai jumaluus) ei filosofiassa aseta ihmisen elämälle eksaktia merkitystä tai päämäärää.
>>>Myös säätilojen ennustettavuus on kasvanut suorassa suhteessa maapallon ilmaston käyttäytymisestä hankitun tiedon ja käytössä olevan tekniikan määrään nähden.
Väkisin vänkäät asiaa sivupolulle.
Säätieteen ainoa tehtävä ei ole ennusteiden laatiminen, vaikka esim. niin meri- kuin ilmaliikennekin kyllä tämän huomioi, mutta eihän sinun tarvitse.
Säätiede tutkii maapallon ilmasto-oloja, sääilmiöiden syntyä etc. etc., ja olet kyllä aika metka jos pystyt kiistämään, ettei kyse ole tieteestä.
On tietysti helpointa mennä yli siitä mistä aita on matalin, mutta ei tuolla asenteella pitkälle pötki. Vihamielinen asenne tiedettä kohtaan on ihan hiukka myöhäistä, parisataa vuotta. Vaan haitanneeko tuo. Antaa vaan aika oudon kuvan: valmiutta keskusteluun ei ole. Seurauksista viis. Taistelu on jo hävitty, vai?
>>>Säätiede tutkii maapallon ilmasto-oloja, sääilmiöiden syntyä etc. etc., ja olet kyllä aika metka jos pystyt kiistämään, ettei kyse ole tieteestä.
Sääolosuhteet eivät ole uskomuksia, mikä merkillinen ajatuspolku päässäsi oikein risteilee?
Pidetään meteorologia edelleen esimerkkinä. Ennusteet tehdään empiirisesti tunnettujen tosiseikkojen pohjalta ja tiedossa oleva paras mahdollinen oletus, jossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin tiedossa olevat muuttujat.
Samalla periaatteella on laskettu mustia aukkoja, eksoplaneettoja jne. - niiden olemassaolo on menetelmien kehittyessä voitu todentaa faktatasolle. Kaikki tieto on "päästä auki", eli uusi ja todempi korvaa vanhan. Tällä hetkellä tiedetään pimeän energian olemassaolo, ja senkin koostumus ja syntytapa selviää aikanaan.
Miten mahdutat tähän raamiin teologian?
>>>Miten mahdutat tähän raamiin teologian?
En tietenkään, koska kirjallisuuden olemassaolo voidaan näyttää toteen kävelemällä vaikka lähimpään kirjastoon. Kenenkään ei tulisi mieleenkään kiistää kirjallisuuden olemassaoloa, koska se ei ole uskon asia.
Sen sijaan Jumalan olemassaolo voi olla totta sinulle tai minulle, mutta ei monelle muulle. Voimme sanoa, että siitä huolimatta Jumala on totta, mutta emme millään konstilla voi vaatia siitä empiiristä totuutta kaikille.
>>>Sen sijaan Jumalan olemassaolo voi olla totta sinulle tai minulle, mutta ei monelle muulle.>Voimme sanoa, että siitä huolimatta Jumala on totta, mutta emme millään konstilla voi vaatia siitä empiiristä totuutta kaikille.
"Niinkuin kirjallisuus ei ole totta sellaiselle lukutaidottomalle, joka ajattelee, että jos hän ei jotakin osaa tai tiedä, kukaan muukaan ei voi sitä osata tai tietää."
Onpa saivartelun mestarinäyte. Kyllä kirjallisuus on EMPIIRISESTI ja tiedeyhteisön kriteerit täyttävällä tavalla olemassa, vaikka lukutaidoton ei pysty sitä käsittelemään. Esimerkiksi vaaleanpunainen lentävä elefantti voi olla täyttä totta vaikkapa lapselle, mutta empiirisesti ja tutkimuksen kriteerit täyttävää et ilmiöstä saa. Sama pätee uskontoon.
Voidaan tutkia tapoja kokea tämä elefantti ja sen vaikutusta lapseen ja hänen yhteisöönsä ja vaikka mitä sosiaalista kontekstia, mutta et universaalina, kaikkia koskevana totuutena. Et millään.
Teologia ei ole uskonto, vaan tieteenlaji, mikä tutkii uskontoja. Yksi osa tutkii kirjoituksia, toinen seurakuntaelämää, kolmas uskontokuntien historiaa jne.
Kun puhutaan ortodoksisesta teologiasta, niin kyseessä on vain alalaji, mikä on erikoistunut ortodoksisen uskonnon ilmiöihin.
Joensuun Ortodoksisessa Tiedekunnassa tutkitaan uskontoa ja tämä tietotaito on nykyisin katsottu tarpeelliseksi myös ortodoksipapeille. Mutta kyseessä on uskonnon ymmärtäminen, ei uskonnonharjoittaminen.
Sen sijaan pappisseminaarissa opetellaan uskonnollista käyttäytymistä alttarissa ja sen edessäkin. Siis pappisseminaarissa opetellaan harjoittamaan uskontoa.
"Teologia ei ole uskonto, vaan tieteenlaji, mikä tutkii uskontoja."
Onkohan ihan näinkään? Uskontotiede tutkii uskontoja. Teologia suomennettuna lienee "jumaluusoppi".
Uskontotiede on uskontojen tutkimista.
Teologia tutkii kristinuskoon kuuluvia eri asioista.
Joensuun teologisen tiedekunnan sivuilta selviää mitä asioita tutkitaan ja on tutkittu:
http://www.joensuu.fi/teoltdk/ortteol/
Pappisseminaarit ovat alemman asteen oppilaitoksia joissa opiskellaan samoja asioita.
Väite:
"Sen sijaan pappisseminaarissa opetellaan uskonnollista käyttäytymistä alttarissa ja sen edessäkin. Siis pappisseminaarissa opetellaan harjoittamaan uskontoa" on väärä.
Suomessa ei ole enään pappisseminaaria.
Ns. ortodoksinen seminaari on ensisijassa opiskelija-asuntola jossa on pihalla kirkko ja siellä toimitetaan jumalanpalveluksia joihin teologian opiskelijat osallistuvat ja suorittavat ns. liturgisia harjoituksia.
vaaditaanko ortodoksien teologian opiskelijalta uskontunnustusta ennen kuin hän pääsee opiskelemaan ortodoksista teologiaa?
>>>vaaditaanko ortodoksien teologian opiskelijalta uskontunnustusta ennen kuin hän pääsee opiskelemaan ortodoksista teologiaa?