Maikkarin tekstitelkkarissa oli seuraavanlainen uutinen 7.1., jossa kerrottiin Ilmarisen toimitusjohtajan suulla ihan erilaisia asioita, joista on tehty eduskunnassa hallitukselle erittäin hyvä kirjallinen kysymys.
Valtaosin SDP:n kansanedustajien toimesta. Tosin vastannut sosiaali-ja terveysministeri tuntuu jatkavan Mönkäreen mörköismejä eli pelaavan vakuutusalan puolesta.
Tässä ensin Sailaksen uutinen:
7.1. klo 16:52 Kuvaversio
MTV3 UUTISET Sunnuntai
"Osa-aikaeläkkeelle liian helposti"
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas jarruttaisi osa-aikaiselle eläkkeelle lähtöä.
Sailas sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa, että osa -aikaiselle eläkkeelle pääsee edelleen liian helposti, ja säädöksiä joudutaan kiristämään lähivuosina.
Sailas on huolestunut työvoiman riittävyydestä ja nykyisen työeläkejärjestelmän kantokyvystä.
???????????????
Sitten eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus:
Kirjallinen kysymys
KK 156/2006 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 156/2006 vp
Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
Eduskunnan puhemiehelle
Syksyllä 2005 selvisi, että yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuja oli peritty liikaa noin 1,5 miljardia euroa. Syynä oli se, että työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä kansalaisia oli vähemmän kuin mitä oli arvioitu. Ministeri Haataisen vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 94/2005 vp ei sisältänyt arvioita siitä, että ehkä eräänä syynä liialliseen maksujen kertymiseen on myös se, että eläkelaitokset myöntävät entistä enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä.
Tilastot osoittavatkin, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 8 676 henkilöä, niin vuonna 2004 luku oli 13 841 henkilöä. Uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä osatyökyvyttömyyseläkkeitä on 12,4 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 1995 oli 8,7 prosenttia. Julkisen sektorin osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat 75-prosenttisesti naisia. Osatyökyvyttömyyseläke on suuruudeltaan puolet työkyvyttömyyseläkkeestä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätösmenettely muodostaa myös ongelman. Tällä hetkellä ei voi arvioida eikä myöskään ole tilastoja siitä, kuinka moni hakija on itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä ja kuinka monen kohdalla eläkelaitos on vain päättänyt myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Suotavaa olisi, että ennakkopäätös annettaisiin vain silloin, kun hakija on itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä. Tällä menettelyllä voitaisiin laskea myös hylkäysprosentti.
Ja jos hakija hakee täyttä eläkettä, mutta laitos myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, pitäisi laitoksen antaa tavallinen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntöpäätös eikä ennakkopäätösmyöntöä.
Osatyökyvyttömyyseläkeasioista valitetaan runsaasti, ja ne aiheuttavat kansalaisille taloudellista ja psyykkistä ahdinkoa silloin, kun sairauden takia työkykyä ei enää ole osa-aikaiseenkaan työhön. Useimmiten joudutaan valitusmenettelyjen kautta hakemaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä.
Tilasto osoittaakin, että yksityisellä sektorilla osatyökyvyttömyyseläke on muuttunut täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi vuonna 2003 800 tapauksessa ja vuonna 2005 988 tapauksessa ja yksityisellä sektorilla vuonna 2003 575 tapauksessa ja vuonna 2005 656 tapauksessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006
Marjaana Koskinen /sd
Rakel Hiltunen /sd
Jouko Laxell /kok
Jutta Urpilainen /sd
Jukka Gustafsson /sd
Saara Karhu /sd
Matti Kangas /vas
Jukka Roos /sd
Mikko Immonen /vas
Jaakko Laakso /vas
Annika Lapintie /vas
Kalevi Olin /sd
Heli Paasio /sd
Sari Essayah /kd
Janina Andersson /vihr
Virpa Puisto /sd
Pirkko Peltomo /sd
Erkki Virtanen /vas
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 156/2006 vp:
Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja
aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työ- ja kansaneläke ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi työkyvyttömyyseläke, jos hänen työkykynsä voidaan sairauden vian tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kolmella viidenneksellä, ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos työkyvyn alenema on kaksi viidesosaa. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia seikkoja. Työkyvyn vaihdellessa otetaan huomioon vuotuinen ansio. Lisäksi 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden kohdalla työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.
Kansaneläkelain mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset vastaavat pitkälti työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamisedellytyksiä. Kansaneläkejärjestelmässä ei ole kuitenkaan osatyökyvyttömyyseläkettä.
Eläkelaitokset ovat lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanijoina velvolliset myöntämään hakijalle sen etuuden, joka hänelle lain mukaan kuuluu. Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös siitä, täyttääkö hän osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset. Ennakkopäätös on eläkelaitosta sitova, jos siihen perustuva eläkehakemus tehdään yhdeksän kuukauden tai työnantajan ja työntekijän sopiman sitä pidemmän ajan kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Työeläkelaeissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, tuleeko eläkelaitoksen antaa osatyökyvyttömyyseläkepäätös lopullisena vai ennakollisena, jos henkilö on hakenut täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta hänen katsotaan täyttävän vain osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset. Tällöin eläkelaitos antaa täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä hylkäävän päätöksen ja vallitsevan ratkaisukäytännön mukaan se antaa samalla hylkäävän päätöksen yhteydessä osatyökyvyttömyyseläkkeestä myönteisen ennakkopäätöksen. Näin hakija pääsee valittamaan ratkaisusta.
Työeläkelaitosten edellä kerrottu ennakkopäätösmenettely perustuu siihen, että ennakkopäätöksen käyttäminen on hakijan kannalta joustava. Hän ehtii ennakkopäätöksen saatuaan miettiä, haluaako hän osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Hän saattaa mieluummin jatkaa kokopäiväisessä työssä kuin ottaa osatyökyvyttömyyseläkkeen. Hänellä on myös aikaa selvittää osa-aikaeläkkeen vaikutukset muuhun sosiaaliturvaansa ja taloudelliseen tilanteeseensa laajemminkin. Esimerkiksi työttömyysturvalain mukaan osatyökyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi saada vähennettyä työttömyyspäivärahaa osa-aikatyötä hakiessaan. Joissakin tilanteissa täysi työttömyyspäiväraha voi olla suurempi kuin osatyökyvyttömyyseläke ja vähennetty työttömyyspäiväraha yhteensä.
Työeläkelaitokset antavat osatyökyvyttömyyseläkkeen lopullisena päätöksenä vain siinä tapauksessa, että hakijaan on oltu yhteydessä ja hänen tiedetään olevan ratkaisuun suostuvainen. Jos henkilölle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke lopullisena päätöksenä, osatyökyvyttömyyseläkkeen voi peruuttaa valitusajan kuluessa. Tämän jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen on hankalaa, jos henkilö täyttää eläkkeen saamisen edellytykset.
Myös muutoksenhakuelimet voivat myöntää täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijasta osatyökyvyttömyyseläkkeen. Tällöin muutoksenhakuelimet ottavat yleensä kantaa vain hakijan työkykyyn, mutta eivät osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaan. Ratkaisukäytännössä tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä on pidetty osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta ennakkopäätöksenä. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa ilmoitetaan, mihin asti ennakkopäätös on voimassa, eli mihin mennessä hakijan tulee ilmoittaa, ottaako hän osatyökyvyttömyyseläkkeen vastaan. Samalla hakijalle lähetetään ennakkolaskelma osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutilastoista ei ilmene, onko henkilö hakenut täyttä vai osatyökyvyttömyyseläkettä. Tämän vuoksi tilastoista ei myöskään näy, kuinka usein henkilölle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke, kun hän on hakenut täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Ratkaisutilaston kannalta olisi suotavaa, että ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä annettaisiin vain silloin, kun hakija on tällaista eläkettä hakenut. Eläkkeenhakijan kannalta nykyistä ratkaisukäytäntöä voidaan kuitenkin pitää edellä mainittua parempana vaihtoehtona, jota ei ole syytä muuttaa. Lisäksi Eläketurvakeskuksen mukaan sen eri rekisterien tietoja yhdistelemällä on mahdollista aika ajoin selvittää, kuinka moni osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneista on saanut osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Eläketurvakeskuksen osatyökyvyttömyyseläkkeitä koskevan selvityksen (Eläketurvakeskuksen raportteja 33/2003) mukaan, johon keväällä 2003 kerättiin tutkimusaineisto postikyselyllä 1 806 yksityisen sektorin osatyökyvyttömyyseläkeläiseltä, 70 prosenttia kaikista osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista on hakenut nimenomaan osatyökyvyttömyyseläkettä ja kaikkein useimmin sille ovat pyrkineet alle 50-vuotiaat naiset.
Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toivottavasti edes Uutispäivä Demari uskaltaa ottaa aiheen käsittelyynsä.
Ristiriitä ministerin puheiden ja oman puolueen kansanedustajien tietämän todellisuuden välillä on repsahtantut todella isoksi.
Sen kertovat muun muassa Oikeusturvan ajankuva sivustolla löytyvät tiedot lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvistä skandaaleista.
Itse en usko, ainakaan vielä, että kaikki demarit ovat etääntyneet kokonaan peruskansalaisista.
Vaikkakin lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet eduskunnan ja hallituksen tiedossa vuosikymmenten ajan.
Valtaosin SDP:n kansanedustajien toimesta. Tosin vastannut sosiaali-ja terveysministeri tuntuu jatkavan Mönkäreen mörköismejä eli pelaavan vakuutusalan puolesta.
Tässä ensin Sailaksen uutinen:
7.1. klo 16:52 Kuvaversio
MTV3 UUTISET Sunnuntai
"Osa-aikaeläkkeelle liian helposti"
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas jarruttaisi osa-aikaiselle eläkkeelle lähtöä.
Sailas sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa, että osa -aikaiselle eläkkeelle pääsee edelleen liian helposti, ja säädöksiä joudutaan kiristämään lähivuosina.
Sailas on huolestunut työvoiman riittävyydestä ja nykyisen työeläkejärjestelmän kantokyvystä.
???????????????
Sitten eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus:
Kirjallinen kysymys
KK 156/2006 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 156/2006 vp
Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
Eduskunnan puhemiehelle
Syksyllä 2005 selvisi, että yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuja oli peritty liikaa noin 1,5 miljardia euroa. Syynä oli se, että työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä kansalaisia oli vähemmän kuin mitä oli arvioitu. Ministeri Haataisen vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 94/2005 vp ei sisältänyt arvioita siitä, että ehkä eräänä syynä liialliseen maksujen kertymiseen on myös se, että eläkelaitokset myöntävät entistä enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä.
Tilastot osoittavatkin, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 8 676 henkilöä, niin vuonna 2004 luku oli 13 841 henkilöä. Uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä osatyökyvyttömyyseläkkeitä on 12,4 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 1995 oli 8,7 prosenttia. Julkisen sektorin osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat 75-prosenttisesti naisia. Osatyökyvyttömyyseläke on suuruudeltaan puolet työkyvyttömyyseläkkeestä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätösmenettely muodostaa myös ongelman. Tällä hetkellä ei voi arvioida eikä myöskään ole tilastoja siitä, kuinka moni hakija on itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä ja kuinka monen kohdalla eläkelaitos on vain päättänyt myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Suotavaa olisi, että ennakkopäätös annettaisiin vain silloin, kun hakija on itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä. Tällä menettelyllä voitaisiin laskea myös hylkäysprosentti.
Ja jos hakija hakee täyttä eläkettä, mutta laitos myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, pitäisi laitoksen antaa tavallinen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntöpäätös eikä ennakkopäätösmyöntöä.
Osatyökyvyttömyyseläkeasioista valitetaan runsaasti, ja ne aiheuttavat kansalaisille taloudellista ja psyykkistä ahdinkoa silloin, kun sairauden takia työkykyä ei enää ole osa-aikaiseenkaan työhön. Useimmiten joudutaan valitusmenettelyjen kautta hakemaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä.
Tilasto osoittaakin, että yksityisellä sektorilla osatyökyvyttömyyseläke on muuttunut täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi vuonna 2003 800 tapauksessa ja vuonna 2005 988 tapauksessa ja yksityisellä sektorilla vuonna 2003 575 tapauksessa ja vuonna 2005 656 tapauksessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006
Marjaana Koskinen /sd
Rakel Hiltunen /sd
Jouko Laxell /kok
Jutta Urpilainen /sd
Jukka Gustafsson /sd
Saara Karhu /sd
Matti Kangas /vas
Jukka Roos /sd
Mikko Immonen /vas
Jaakko Laakso /vas
Annika Lapintie /vas
Kalevi Olin /sd
Heli Paasio /sd
Sari Essayah /kd
Janina Andersson /vihr
Virpa Puisto /sd
Pirkko Peltomo /sd
Erkki Virtanen /vas
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 156/2006 vp:
Aikooko hallitus selvittää, käyttävätkö eläkelaitokset osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja taloudellisin perustein (säästetään työeläkemaksuissa) ja sairaiden hakijoiden kannalta epäeettisin perustein ja
aikooko hallitus muuttaa ennakkopäätöskäytäntöä siten, että se on läpinäkyvä ja että hakemusprosessista aina selviää, onko hakija itse hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä vai ei?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työ- ja kansaneläke ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi työkyvyttömyyseläke, jos hänen työkykynsä voidaan sairauden vian tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kolmella viidenneksellä, ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos työkyvyn alenema on kaksi viidesosaa. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia seikkoja. Työkyvyn vaihdellessa otetaan huomioon vuotuinen ansio. Lisäksi 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden kohdalla työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.
Kansaneläkelain mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset vastaavat pitkälti työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamisedellytyksiä. Kansaneläkejärjestelmässä ei ole kuitenkaan osatyökyvyttömyyseläkettä.
Eläkelaitokset ovat lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanijoina velvolliset myöntämään hakijalle sen etuuden, joka hänelle lain mukaan kuuluu. Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös siitä, täyttääkö hän osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset. Ennakkopäätös on eläkelaitosta sitova, jos siihen perustuva eläkehakemus tehdään yhdeksän kuukauden tai työnantajan ja työntekijän sopiman sitä pidemmän ajan kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Työeläkelaeissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, tuleeko eläkelaitoksen antaa osatyökyvyttömyyseläkepäätös lopullisena vai ennakollisena, jos henkilö on hakenut täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta hänen katsotaan täyttävän vain osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset. Tällöin eläkelaitos antaa täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä hylkäävän päätöksen ja vallitsevan ratkaisukäytännön mukaan se antaa samalla hylkäävän päätöksen yhteydessä osatyökyvyttömyyseläkkeestä myönteisen ennakkopäätöksen. Näin hakija pääsee valittamaan ratkaisusta.
Työeläkelaitosten edellä kerrottu ennakkopäätösmenettely perustuu siihen, että ennakkopäätöksen käyttäminen on hakijan kannalta joustava. Hän ehtii ennakkopäätöksen saatuaan miettiä, haluaako hän osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Hän saattaa mieluummin jatkaa kokopäiväisessä työssä kuin ottaa osatyökyvyttömyyseläkkeen. Hänellä on myös aikaa selvittää osa-aikaeläkkeen vaikutukset muuhun sosiaaliturvaansa ja taloudelliseen tilanteeseensa laajemminkin. Esimerkiksi työttömyysturvalain mukaan osatyökyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi saada vähennettyä työttömyyspäivärahaa osa-aikatyötä hakiessaan. Joissakin tilanteissa täysi työttömyyspäiväraha voi olla suurempi kuin osatyökyvyttömyyseläke ja vähennetty työttömyyspäiväraha yhteensä.
Työeläkelaitokset antavat osatyökyvyttömyyseläkkeen lopullisena päätöksenä vain siinä tapauksessa, että hakijaan on oltu yhteydessä ja hänen tiedetään olevan ratkaisuun suostuvainen. Jos henkilölle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke lopullisena päätöksenä, osatyökyvyttömyyseläkkeen voi peruuttaa valitusajan kuluessa. Tämän jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen on hankalaa, jos henkilö täyttää eläkkeen saamisen edellytykset.
Myös muutoksenhakuelimet voivat myöntää täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijasta osatyökyvyttömyyseläkkeen. Tällöin muutoksenhakuelimet ottavat yleensä kantaa vain hakijan työkykyyn, mutta eivät osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaan. Ratkaisukäytännössä tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä on pidetty osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta ennakkopäätöksenä. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa ilmoitetaan, mihin asti ennakkopäätös on voimassa, eli mihin mennessä hakijan tulee ilmoittaa, ottaako hän osatyökyvyttömyyseläkkeen vastaan. Samalla hakijalle lähetetään ennakkolaskelma osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutilastoista ei ilmene, onko henkilö hakenut täyttä vai osatyökyvyttömyyseläkettä. Tämän vuoksi tilastoista ei myöskään näy, kuinka usein henkilölle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke, kun hän on hakenut täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Ratkaisutilaston kannalta olisi suotavaa, että ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä annettaisiin vain silloin, kun hakija on tällaista eläkettä hakenut. Eläkkeenhakijan kannalta nykyistä ratkaisukäytäntöä voidaan kuitenkin pitää edellä mainittua parempana vaihtoehtona, jota ei ole syytä muuttaa. Lisäksi Eläketurvakeskuksen mukaan sen eri rekisterien tietoja yhdistelemällä on mahdollista aika ajoin selvittää, kuinka moni osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneista on saanut osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Eläketurvakeskuksen osatyökyvyttömyyseläkkeitä koskevan selvityksen (Eläketurvakeskuksen raportteja 33/2003) mukaan, johon keväällä 2003 kerättiin tutkimusaineisto postikyselyllä 1 806 yksityisen sektorin osatyökyvyttömyyseläkeläiseltä, 70 prosenttia kaikista osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista on hakenut nimenomaan osatyökyvyttömyyseläkettä ja kaikkein useimmin sille ovat pyrkineet alle 50-vuotiaat naiset.
Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toivottavasti edes Uutispäivä Demari uskaltaa ottaa aiheen käsittelyynsä.
Ristiriitä ministerin puheiden ja oman puolueen kansanedustajien tietämän todellisuuden välillä on repsahtantut todella isoksi.
Sen kertovat muun muassa Oikeusturvan ajankuva sivustolla löytyvät tiedot lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvistä skandaaleista.
Itse en usko, ainakaan vielä, että kaikki demarit ovat etääntyneet kokonaan peruskansalaisista.
Vaikkakin lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet eduskunnan ja hallituksen tiedossa vuosikymmenten ajan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.