Koska normaaliälyisellä ihmisellä ei ole kykyä älyn oman joustavuuden ja voiman varassa tarkoituksetta käsittää maailmaa puhtaasti objektiivissti, hän etsii elämälleen jonkin tahtonsa tarkoitusperiä mieluisalla tavalla palvelevan, olettamansa korkeamman johdatuksen sille antaman, siihen perustuvan tarkoituksen, lopullisena varsinaiselle minuudelle edullisena päämääränä.
Sitä vastoin siinä missä näin käy, missä älyä on sellainen ylimäärä, että mailmasta ja taiteellisista objekteita syntyy puhtaan mielteen alueella, josta tahto on pyyhitty pois, tarkoituksetta puhdas ja objektiivinen kuva, joka on tahdon tarkoitusperile hyödytön, korkeammissa asteissa häiritsevä tai jopa niille vahingolliseksi koituva, on ainakin jo taipumusta tuohon epäönormaaliuteen, jota nerouden ylimittaiseksi älykskin kutsutaan, että ikään kuin varsinisen minän ulkopuolelta tuleva genius alkaa toimia omaehtoisesti nerouden, sekä sen teoreettisten saavutusten käsittelijässään aikaansaaman vaikutuksen edellyttäessä sitä, että tietokyky on kehittynt enemmän mitä tahdon palveleminen vaatii, jota varten se alkuaa on syntynyt ollessaan vaikuttimien välittäjänä tajutessaan olioissa vain niiden välittömät, välilliet tai mahdollist suhteet tahoon, jonka vatija se on, kun missään tarkoituksellisessa ajattelussa äly ei ole vapaa, tahdon ohjatessa sitä ja sanellessa sen teeman
Sitä vastoin siinä missä näin käy, missä älyä on sellainen ylimäärä, että mailmasta ja taiteellisista objekteita syntyy puhtaan mielteen alueella, josta tahto on pyyhitty pois, tarkoituksetta puhdas ja objektiivinen kuva, joka on tahdon tarkoitusperile hyödytön, korkeammissa asteissa häiritsevä tai jopa niille vahingolliseksi koituva, on ainakin jo taipumusta tuohon epäönormaaliuteen, jota nerouden ylimittaiseksi älykskin kutsutaan, että ikään kuin varsinisen minän ulkopuolelta tuleva genius alkaa toimia omaehtoisesti nerouden, sekä sen teoreettisten saavutusten käsittelijässään aikaansaaman vaikutuksen edellyttäessä sitä, että tietokyky on kehittynt enemmän mitä tahdon palveleminen vaatii, jota varten se alkuaa on syntynyt ollessaan vaikuttimien välittäjänä tajutessaan olioissa vain niiden välittömät, välilliet tai mahdollist suhteet tahoon, jonka vatija se on, kun missään tarkoituksellisessa ajattelussa äly ei ole vapaa, tahdon ohjatessa sitä ja sanellessa sen teeman
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on nimittäin uskiksena älystä vapaa uskonto.
evoleissön teoria menettää jatkuvasti jalan sijaa. ihmiset eivät usko vaikka näkevät...kuvia mikroskoopissa tai taulukoissa tai vaikeaselkoisina filosofien teorioina elämäntarkoituksesta...LIIAN VAIKEA SELKOISTA! HELPOMPI VAIN USKOA JUMALAAN!
Ihmisen evoluutiossa katsotaan yhdeksi eläimistä eroittavaksi asiaksi uskonnollisuuden kehittymisen! Missä vaiheessa ihmislajin degeneroitumisen, uskonnollisuuden kääntymisen laskuun, voidaan katsoa alkaneen?