lapsena kastetut henkilöt kirkko erottaa jäsenyydestään ja lakkaa vastaanottamasta heiltä kirkollisveroa, jos rippikoulua ei ole käyty?
Minkä ikäiset
kysyjät...
311185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
rakkaita lapsiaan koskaan!
Erosin kirkosta ja tarkoituksellisesti hylkäsin kirkon. Kyllä kyllä!!!
Ja nyt toivoisin että minut jätettäisiin rauhaan.
Kiitos.
Vaatii kyllä virallista eroamista...
Kirkon jäsenyys ei perustu rippikouluun.
kaikkia palveluitansa, kuten kirkkohäitä, rippikoulua käymättömille.
Verorahat kyllä kelpaavat.
Nykyiset avioeroprosentit ja avoliitot osoittavatkin, että kasvatusta tarvittaisiin paljon enemmän. Rippikouluun siis kaikki sekä seurakunnan perhe- ja avioliittoleireille, parisuhdekursseille jne. Siellä opetetaan uskoa ja elämää, toisten ihmisten kanssa toimeentulemista, lähimmäisen kunnioitusta, palvelemista ym. Ei pidä vieroksua sitä hyvää, mitä tarjotaan ja kuvitella, etten tarvitse tuota. Nykyaika on ongelmaisempi monella tavalla, koska kirkon opettamat perinteiset arvot ja elämäntaidot halutaan turhentaa ja sivuuttaa. Mutta sitä saa tämä sukupolvi mitä tilaa. Kirkon ei ole vika, jos ihmiset ensin hylkäävät sen opetukset ja sitten kompuroivat elämässä.
Tässähän se vitsi onkin: ei rippikoulua käymättömiä eroteta kirkosta! Saat jatkaa kirkolisveron maksua kuten tähänkin asti koska sinut on kastettu! Eikö olekin ovelaa?
Jos haluat välttyä kirkollisveron maksulta sinun pitää erota kirkosta virallisesti. Passiivinen vastarinta eli kirkossa käymättömyys ei riitä perusteeksi kirkollisveron maksamisen lopettamiseen.
Toisaalta 15-vuotiaaksi tuskin olet hirveästi tienannut verotettavia tuloja joihin kirkkokaan pääsisi osingolle...
sinun puolestasi. Et tiedä minkäverran saat siitä elämääsi näkymätöntä varjelusta.
rukoukset saavat jumalan varjelemaan ihmisiä paremmin kuin mitä hän muuten viitsisi tehdä?
Jumala ei siis olekaan ilman muuta maksimaalisen hyvä, vaan hänellä on mahdollisuus parantaa huolenpitoaan ihmisistä, ja rukoilun tavoitteena on saada jumala hoitamaan tämä hommansa paremmin.
Seurakuntahan rukoilee joka sunnuntai sinun puolestasi. Et tiedä minkä verran saat siitä elämääsi näkymätöntä varjelusta."
Jokaisesta vastoinkäymisestäni saan siis vastaavasti syyttää seurakunnan slarviutta minun puolestani rukoilemisessa?
En tiennyt seurakunnan rukoilevan ateistien puolesta. Kiitos nyt kumminkin.
Miten paljon enemmän rukoilisitte jos maksaisin kirkollisveroa kuten silloin ennen?
(oho, no nyt taisi lipsahtaa siihen mistä Luther varoitti.."kun kolikko kirstuun kilahtaa...")
sen tekemiseen ei tarvitse rahaa. Kirkollisvero menee kuitenkin kokoontumishuoneen ja sen työtekijöiden kuluihin. Sinäkin voit rukoilla toisen ihmisen puolesta. Kuitenkin suuri Jumalamme päättää kaikesta, eikä sinun mielipitelläsi ole mitään arvoa. Ei voi sanoa, että Jumala siunaa meitä!, vaaan "Jumala siunaatko meitä!"
"Herra Siunatkoon MEITÄ ja varjelkoon MEITÄ ..." -lienee useimpien rukousten ajatus. Rukouksessa pyydetään MEILLE jotain, mutta muut kuin ME jätetään rukousten ulkopuolelle. "Minä olen Herra SINUN JUMALASI, älä pidä MUITA jumalia" on toinen fraasi, jossa selvästi näkyy jako meihin ja muihin.
Vanhassa testamentissa hyville ihmisille oli luvassa paljon lapsia ja pitkä ikä, uudessa elämän jatkuminen tuonpuoleisessa. Suhtautuminen uskosta luopujiin on molemmissa hyvin nurja. Vanhassa testamentissa kiusataan viattomia lapsia "Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua" ja uudessa testamentissa kuoleman jälkeisessä elämässä luvataan jatkaa ihmispolojen rääkkäämistä. Jumala ei tunne "rakasta vihollistasi niin kuin itseäsi" -periaatetta.
Kirkon elinehto on lasten saaminen jäseniksi, kouluissa annettava uskonnonopetus, jossa opetetaan kristillisyydestä vesitetty versio ja median ylläpitämä harha, kuinka kristityt ovat mukamas jumalattomia parempia.
Jos eroat kirkosta, jäät paitsi seurakunnan rukouksien tuomaa lisäarvoa, vaikka et sitä mistään huomaa. Jos et hoida asioitasi kunnolla, saat kuoleman jälkeen vielä viimeiset manaukset hautajaisissa.
Rukoillaanko hautajaisissa vain lämpimiksi vai voiko jälkeen jääneiden vaivannäkö pelastaa pakanan Helvetistä?
"Rukoillaanko hautajaisissa vain lämpimiksi vai voiko jälkeen jääneiden vaivannäkö pelastaa pakanan Helvetistä?"
- Olisiko hautajaisrukousten sisällön ja merkityksen pohdiskelu kuitenkin mielekkäämpää kirkon yhteydessä kuin tuon yhteyden ulkopuolella?
rukoilla jäseniensä haudalla kuin siitä elävänä eroon päässeiden peijaisissa?
Häiritsisikö sinun mielenrauhaasi, jos islamilaiseksi kääntynyt poikasi hautaisi sinut islamilaisin menoin?
tahtoo pitää jäsenensä ja ottaa uusiakin. Hautajaisrukoukset kuuluvat kirkon tarjoamiin palveluihin, ja siksi minusta olisi paikallaan kirkon antaa selvitys, mikä niiden vaikutus vainajaan missäkin tapauksessa on. Mielellään tieteelliseen tutkimukseen perustuva, teologiahan on tiedettä.
"Mielellään tieteelliseen tutkimukseen perustuva, teologiahan on tiedettä."
Luterilaisilla teologia on tiedettä, joka tutkii pappien käyttäytymistä. Epäilemättä Kirkon tutkimuskeskus on tehnyt kyselytutkimuksen, jonka mukaan valtaosa seurakuntalaisista on sitä mieltä, että pappi käyttäytyi joko hyvin tai erittäin hyvin hautajaisissa.
Siunaustoimitus kohdistuu eläviin, ei kuolleisiin.
Voinko siis kieltäytyä edes kristillisestä hautaan siunaamisesta?
Kaikkiin muihin kristillisiin toimenpiteisiin olen vähäisestä iästäni tai sosiaalisesta paineesta ollut pakotettu (kaste, ehtoollinen, häät, lapsen kastaminen).
Jääkö minulle pakanalle edes omat hautajaiset johon ei pappia tungettaisi?
Saas nähdä niin sukulaiset kutsuvat sen papin haudalleni puhumaan "ihan vain varmuuden vuoksi!
Kivi vierähti sydämeltäni: piffasinhan sentään vielä kirkollisveroa maksaessani teille tilat, jossa rukoilla puolestani!
Olen siis korteni kristinuskon eteen tehnyt.
Nyt saakin riittää.
Seuraavan kerran kun rukoilette puolestani, tehkää se vaikka ulkosalla kävelymatkalla marketeille tai jotain. Tulee halvemmaksi. En vaadi teitä rukoilemaan puolestani sisätiloissa keskuslämmitetyissä huoneissa.
Kaikkien tavallisten ihmisten luulisi täyttävän tällaisen:
http://www.siviilihautajaiset.fi/
"Hautajaisrukoukset kuuluvat kirkon tarjoamiin palveluihin, ja siksi minusta olisi paikallaan kirkon antaa selvitys, mikä niiden vaikutus vainajaan missäkin tapauksessa on. Mielellään tieteelliseen tutkimukseen perustuva, teologiahan on tiedettä."
Luterilainen teologia ei ole koskaan opettanut, että siunaustoimituksella olisi merkitystä vainajan iäisyyskohtalolle.
Ortodoksien mielestä kuolemanjälkeiset rukoukset auttavat vainajaa. Jos ihminen ei pelastu rukouksilla, parannuksella tai hyvillä töillä, on pelastuminen vain armoksi kutsutun mielivallan kautta mahdollista. Ihan asiallisesti kysyn: miksi hautajaisissa rukoillaan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Olen ollut toki monessa luterilaisessa hautajaisissa. Minusta pappi on luvannut, että tuonpuoleisessa, jossa ei ole enää sairautta ja kärsimystä, paljon piinattu N.N. tapaa tapaa läheisensä ikuisessa ilossa. Muistanko väärin vai onko pappi syyllistynyt virkavirheeseen?
mikä on luterilainen käsitys rukousten merkityksestä vainajan iäisyyskohtalolle.
Kysyisin vielä, opettaako luterilainen teologia kasteesta samoin, vai ajatellaanko sillä olevan enemmän merkitystä. Oman arveluni mukaan ainakin menneinä vuosisatoina kasteen on tosiaan ajateltu vaikuttavan positiivisesti taivaaseen pääsyyn, mistä synnytyssairaaloissa tehtävät hätäkasteeet ovat vielä jäänteenä.
"Kysyisin vielä, opettaako luterilainen teologia kasteesta samoin, vain ajattellaanko sillä olevan enemmän merkitystä?"
Tähän voin vastata viittaamalla Martti Lutherin Vähä katekismuksen opetukseen kasteesta:
"MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja ”uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä”, niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: ”Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma.”
(Lutherin Vähä katekismus)"
"Ihan asiallisesti kysyn: miksi hautajaisissa rukoillaan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?"
Ainakin luterilaisen käsityksen mukaan hautajaisrukoukset tuovat esiin saattoväen tunteet, heidän surunsa ja kaipauksensa, mutta myös luottamuksensa Jumalaan. Niiden merkitys on siis pitkälti sielunhoidollinen; ne auttavat pukemaan saattoväen tunteita sanoiksi ja tuomaan ne Jumalan eteen.
Tosin osa hautausrukouksista on kieltämättä teologisesti ongelmallisia. Tarkoitan sellaisia, joissa Jumalaa pyydetään lahjoittamaan vainajalla iankaikkinen elämä tms. Tällä kun ei luterilaisen teologian mukaan ole merkitystä vainajan iäisyyskohtaloon. Toisaalta voidaan ajatella, että koska jokainen ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta, ei näissä hautausrukouksissa pyydetä muuta kuin tätä armoa myös vainajan osaksi.
"Olen ollut toki monessa luterilaisessa hautajaisissa. Minusta pappi on luvannut, että tuonpuoleisessa, jossa ei ole enää sairautta ja kärsimystä, paljon piinattu N.N. tapaa tapaa läheisensä ikuisessa ilossa. Muistanko väärin vai onko pappi syyllistynyt virkavirheeseen?"
Ei kumpaakaan. Kyllä tällaisia ajatuksia on kirkkokäsikirjan rukouksissa ja varmasti pappien puheissa. Näissä muotoiluissa pappi viittaa kristilliseen toivoon, jonka mukaan tämä elämä ei ole kaikki, vaan elämä jatkuu vielä tuonpuoleisessakin. Ainakin minä tuon esille, että tämä on se toivo, jonka Raamattu lupaa kristityille, ja että se on osa uskoamme. Kyse on siis uskosta ja toivosta, ei todistettavasta faktatiedosta.
"joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Me ateistit joudumme sponsoroimaan tuollaista oppia, ja meiltä toivotaan myös kunnioittavaa asennetta kirkon edustamiin "arvoihin".
Tuntuu kuin olisi juutalainen Hitlerin Saksassa, ja pitäisi arvostaa ja tukea natsipuoluetta.
Taas papilta höpöpuheita.
Mistä tietää papin valehtelevan?
Ruumishan hautajaisissa siunataan. Miksi kirkko vaatii kaikki ruumiinsa siunattavaksi, jollei sillä kuvittele saavuttavansa mitään?
Vaikkei ruumiilla olisi yhtään omaista tai saattajaa, niin pappi vaan noituu loitsujansa ruumiille! tosi on.
Kun huulet liikkuu.
Jotenkin hyväksyn sen, että jumaluus palkitsee häntä palvoneet ja häneen uskoneet. Sitä en kuitenkaan käsitä, että pitää toisinajattelijoille järjestää ikuinen kosto vain siitä, että he olivat eri mieltä. Mitä mielipiteen vapautta tällainen on?
olevani aika suvaitsevainen harmitonta huuhaata kohtaan. No, ajatellaan että on tosiaan jumala, joka on julmistunut ihmisiin niin paljon että passittaa kaikki tyynni oletusarvoisesti helvettiin. Armon saa kastautumalla ja uskomalla todeksi tiettyjä yliluonnollisia todistamattomia epäloogisia väitteitä.
Mikä tässä vaivaa, kun en usko kristillistä jumalaa olevankaan? Minua vaivaa se, että uskovaiset lajitoverini pitävät tällaista jumalan toimintaa periaatteessa oikeudenmukaisena.
Vaikka olemme perusasiasta aivan eri mieltä, ymmärrän tämän jälkeen paremmin miksi uskovainen sukuni haluaisi haudata minutkin kristillisesti. Ongelma on sikäli akateeminen, että lähimmät sukulaiseni ovat joko ortodokseja tai kirkkoon kuulumattomia ja ortodoksinen pappi ei voi siunata tomumajaani.
Kiitos.