Oletteko miettineet tätä suomessakin vallalla olevaa kierrätys huumaa? Ihmisiä kehoitetaan kierrättämään kaikkea materiaalia, miksi?
Kaikista hienoista lupauksista huolimatta, kierrätettyjä tuotteita ei ole ilmestynyt myyntiin muutamaan kynämerkkiä ja paperia enempää. Kierrätystähän aikoinaan meille perusteltiin sekä suonnonvarojen säästöllä että materialista tehtävillä tuotteilla. Tuotteita ei ole näkynyt, eivätkä tuotteiden hinnatkaan ole laskeneet kierrätyksen ansiosta. Miksi siis kierrättää?
Tällä hetkellä kierrätystä käytetään parantamaan yritysten voittoja ja kasvattamaan johdon optioita. Olenkin lähes koko kierrätys ajan laittanut kaiken samaan roskikseen, josta joskus roskakuskikin minua moittii. Mutta koska olen tavarat ostanut ja siinä tilanteessa ne ovat minulle jätettä (esim. pullot, rikkinäinen elektroniikka, jarrulevyt, iskunvaimentimet) menevät ne minulta roskiin.
Siinä vaiheessa kun yrotykset lunastavat lupauksensa kierrätyksestä, minäkin kannan korteni kekoon.
Kaikista hienoista lupauksista huolimatta, kierrätettyjä tuotteita ei ole ilmestynyt myyntiin muutamaan kynämerkkiä ja paperia enempää. Kierrätystähän aikoinaan meille perusteltiin sekä suonnonvarojen säästöllä että materialista tehtävillä tuotteilla. Tuotteita ei ole näkynyt, eivätkä tuotteiden hinnatkaan ole laskeneet kierrätyksen ansiosta. Miksi siis kierrättää?
Tällä hetkellä kierrätystä käytetään parantamaan yritysten voittoja ja kasvattamaan johdon optioita. Olenkin lähes koko kierrätys ajan laittanut kaiken samaan roskikseen, josta joskus roskakuskikin minua moittii. Mutta koska olen tavarat ostanut ja siinä tilanteessa ne ovat minulle jätettä (esim. pullot, rikkinäinen elektroniikka, jarrulevyt, iskunvaimentimet) menevät ne minulta roskiin.
Siinä vaiheessa kun yrotykset lunastavat lupauksensa kierrätyksestä, minäkin kannan korteni kekoon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juomapulloja on kierrätetty jo iät ajat. Siis ne lasipulloissa ostamasi limunaadit ja kivennäisvedet ovat kierrätyspulloissa jolleivät ole jotain ulkolaisia extra super-juttuja! Ja vikka niitä ei voisi kauppaan palauttaakkaan ne ovat kierrätysmateriaalia, ne palautetaan lasinkeräyspisteeseen.
Toisekseen käyttömetalli on nykyään suurimmalta osaltaan kierrätysmetallia jota tehdään mm. pienmatllikeräyksellä saatavasta raaka-aineesta.
Lasinkeräyksellä tuleva lasijäte muokataan mm. eristeeksi ja muuksi rakentamisessa käytettäväksi tuotteeksi. Oletko huomannut että lasi jaetaan keräyksessä värillisiin ja kirkkaisiin laseihin?
Tekstiili-jätteestä tehdään erilaisia huopia, niin rakennus, kuin asuste käyttöön.
jne.jne.
http://www.kierratys.net/Etusivu.htm
http://www.np-kierratys.fi/
http://www.lassila-tikanoja.fi/kierratysopas/kieratysohjeet.html
Siinä muutama linkki josta voit tutstua enemmän aiheeseen. Epä todellakaan kaupasta ostamassasi tuottessa aina lue, että valmisettu kierrätysmateriaalista, kierrätys kun on niin itsestään selvää, niin itsestään selvää, että sitä ei aina edes huomaa...
Missä Sinä olit silloin, kun näitä asioita koulussa opetettiin?
Kun kierrätystä mainostettiin ja siitä puhuttiin Suomessa olin töissä Saksassa, kierrätyksen ihmemaassa.
Sielä kun kierrätys (grüne punkt) merkin sai laittaa tuotteen pakkaukseen (erikseen määritetyillä perusteilla) sai tuotteen hintaa lisätä 2 penninkiä, 2pf. Se tarkoitti sitä että jokaisen tuotteen hinta nousi koska aina joka tuotteessa oli jotain jota voitiin kierrättää.
Saksassa naapurit näkivät isointa vaivaa kun suomalainen laittoi kaikki roskat samaan pussiin. Siitä kuulin usein kuinka joudun maksamaan 5DM kuukaudessa enemmän jätemaksua koska en lajittele.
Aamuisin kun kävelin töihin, katselin näitä ahkeria kierrättäjiä jotka pinosivat kaduille mustia, keltaisia ja vihreitä astioita sekä pusseja. Ne kerättiin erikseen aina kyseisinä päivinä. Kierrätettävät materiaalit vietiin kaupungin kaatopaikalle (joka oli itse asiassa rautatie ja suuri prässi) jossa auton sisusta kipattiin prässiin, prässättiin paaliksi, pudotettiin junavaunuun ja vietiin Puolaan.
Eriväristen lasien osalta tilanne oli nurinkurisempi. Kun laseja haettiin ajoi paikalle auto. Nosti ensin valkoisen säiliön avolavan päälle ja aukaisi siitä pohjan. Pullot putosivat kuorma-auton lavalle. Sitten nostettiin vihreä säiliö ja avattiin pohja. Vihreät pullot putosivat kirkkaiden päälle. Ja kolmanneksi ruskea säiliö nostettiin lavan päälle ja taas pohja auki. Jolloin ruskeatkin pullot putosivat samalle lavalle. Siinä kierrätystä ja lajittelua ála Saksa.
No, suomessa kierrätetään maa-aineksia ja lajitellaan erilaista jätettä. Kun olen seurannut kaatopaikoilla tätä lajittelua, olen nähnyt että samaan rinteeseen menee ne maalinpohjapurkit kuin talousjätteetkin. Saastunut maa-aines "puhdistetaan" siten että siihen sekoitetaan kaivuutöistä yli jäänyttä maata. Ehkä myös jonkin verran kompostoitua multaakin. Mutta itse tarkoitus on vain saada pitoisudet tietyn rajan alle. No, tämä vähän karkasi.
Mutta kaikesta puheista huolimatta suomessa ei, niinkuin totesit, erikseen aina merkitä kierrätettyjä tuotteita. Silti näin kuluttajan kannalta, oleellisin asia kierrätyksen motivoinnissa, hinta on aina sama riippumatta kumpi tuote on kyseessä.
Usein perustellaan minimaalista tai jopa kalliimpaa hintaa kierrätyksen itsensä aiheuttamilla kustannuksilla. Ja se ei pidä paikkaansa. Esim. Alumiinin osalta jos verrataan sen valmistusta joko alumiinioksidista tai jäteallumiinista, niin jätealumiinin valmistuskustannukset, kaikki yhteenlaskettuna, ovat vain 7% siitä kuin jos se tehtäisiin alumiinioksidista. Raudan osalta luku on 19%, lasivillan 40% ja lasinkin osalta 70%. Melkoisista säästöistä on siis kyse ja odotankin koska nuo erot siirtyvät kuluttajahintoihin ja sitäkautta OIKEASTI motivoivat kierrättämään.
Olet ilmeisesti oikein perehtynytkin asiaan, hienoa!
Totta on, ettei kaikki kierrätys todellisuudessa edes toteudu, ei ainakaan vielä ja siinä mielessä meidän kuluttajien onkin syytä seurata asioiden kehittymistä huolella.
En edes halua puolustella mitenkään kierrätyksestä tilinsä tekevien yritysten toimintaa. Kierrätys ei itsessään ole mikään autuaaksi tekevä toiminto.
Vasta kun se tapahtuu todellisuudessa, niin että se materiaali, joka on kierrätyskelpoista myös tulee uusiokäyttöön ja toisaalta materiaalin käyttö, jota ei voi käyttää uudelleen vähenee minimaaliseksi tai sitä ei ole ollenkaan, voidaan puhua kierrätyksestä.
Tämä vaatii myös kuluttajalta asenne muutkosia. Tiedämme että kulutuskäyttäytymisen asenteiden todellisiin muutoksiin menee helposti sukupolvikin. Eli kyse on todellakin pitkänlinjan asenne muutoksesta. Eikä kyse ole pelkästään asenteen muutoksesta vaan koko kuluttamisen ajatuksen muutoksesta.
Nykyinen talousjärjestelmämmehän palkitsee kulutuksen kasvua, mitä ennemmän kulutetaan, sen enemmän on työtä ja työnteosta saadaan palkkaa ja siten voidaan taas kuluttaa enemmän ja se joka pystyy kuluttamaan enemmän on sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä, kuin se joka kuluttaa vähemmän.
Ainakin toistaiseksi ihminen omassa laumasieluisuudessaan näkee, että paljon kuluttava on jotenkin parempi, kuin vähän kuluttava, hmmm....tästä tuli filosofinen kysymys, mutta niin siitähän on kysymys, siis miten ajatellaan.
Mutta itse kierrätyksestä vielä, vanhan ajattelun mukaan materiiaalin arvo ja sen käyttökelpoisuus ratkaisee sen miten varmasti se tulee kiertoon. Esimerkkinä vaikkapa kulta, tietääkseni sitä on kierrätetty niin kauan kun tätä keltaista jalometallia on ihminen on vähänkään osannut käyttää. Eikä kultaan merkitä erikseen onko se ns. kierrätettyä kultaa vai uuttakultaa.
En usko että ns. kierrätysmateriaaliakaan tullaan merkitsemään, ei ainakaan sen jälkeen kun ns. standardit materiaalien suhteen vakiintuu, eikä tiedolla onko materiaali uusiotuotetta, vai ei, ole kuluttajan tai itse tuotteen kannalta suurtakaan merkitystä.
Ennemminkin voisi olla niin että jos tuote on tehty ns. neitseellisestä materiaalista se myös merkitään tuotteeseen ja silloin siihen voidaan laittaa vaikkapa joku merkintä siitä, että tuote ei ole kierrätetty!
> Tällä hetkellä kierrätystä käytetään parantamaan yritysten voittoja
> ja kasvattamaan johdon optioita. Olenkin lähes koko kierrätys ajan
> laittanut kaiken samaan roskikseen, josta joskus roskakuskikin minua
> moittii.
Eli pidät huolen siitä, ettei kukaan muu ainakaan hyödy kun et kerran
itsekään hyödy. Kuulostaa kateellisuudelta...
Mistä muuten tiedät, että kierrätystä käytetään vain yrityksen voittojen
kasvattamiseen? Vaikuttaa taas vain yhdeltä perättömältä salaliittoteorialta.
> Olenkin lähes koko kierrätys ajan laittanut kaiken samaan roskikseen,
> josta joskus roskakuskikin minua moittii. Mutta koska olen tavarat
> ostanut ja siinä tilanteessa ne ovat minulle jätettä (esim. pullot,
> rikkinäinen elektroniikka, jarrulevyt, iskunvaimentimet) menevät ne
> minulta roskiin.
>
> Siinä vaiheessa kun yrotykset lunastavat lupauksensa kierrätyksestä,
> minäkin kannan korteni kekoon.
Ostamalla nämä tavarat niistä tulee sinun omaisuuttasi. Et voi syyttää
tavaran valmistajia koska vastuu omaisuudestasi on sinulla. Jos heität
kierrätettävää tai haitallisia aineita sisältävää (esim. elektroniikka)
tavaraa sekajätteeseen voit syyttää vain itseäsi luonnonvarojen
tuhlaamisesta ja ympäristön pilaamisesta.
Jos oikeasti haluat parantaa tilannetta niin anna palautetta suoraan
yrityksille. Jos haluat pahentaa tilannetta niin jatka entiseen malliin.
Mikään ongelma ei ratkea jos kaikkien asenne on 'kyl määkin sit kun tekin'.