Keskusta käyttää fasistisia keinoja, ei demokraattisia, ajaessaan etujaan.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa pakkoruotsi, joka on ilmiselvä etu ruotsalaisille ja raskas riippakivi suomalaisille.
1960-luvulla, juuri ennen kuin se otettiin käyttöön, parlamantaarinen koulukomitea oli tutkinut koulutustarpeet ja esittänyt pakolliseksi kieleksi englantia. Ruotsia se ei katsonut tarvittavan pakollisena.
"Suuren parlamentaarikon", Johannes Virolaisen johtama keskusta (taisi olla silloin nimeltään maalaisliitto) ja sfp (svenska fascistiska partiet) tekivät kuitenkin kabinettisopimuksen parlamentaarisen, siis demokraattisen, komitean päätöksen hylkäämisestä ja sopivat keskenään, että parlamentarismille ja demokratialle haistatetaan pitkät, ja pakkoruotsi pannaan voimaan: sfp saa pakkoruotsinsa, ja keskusta saa sfp:n tuen kaikelle muulle toiminnalleen.
Tällaista eturyhmien välistä salaista takahuonesopimusta sanotaan korporatiiviseksi päätöksenteoksi, se on fasistisen toiminnan perusta ja demokratian vastakohta.
Äänestäjiltä ei pakkoruotsia edeltäneissä vaaleissa kysytty, että haluatteko alistaa itsenne ja jälkeläisenne täysin tarpeettoman pakkoruotsin ikeen alle. Se oli äänestäjiltä salaissa pidetty päätös. Asiasta ei myöskään julkisuudessa keskusteltu. Kyseessä oli kaikin puolin tyypillinen keskusta/sfp-diili. Näin voitiin tehdä, koska massatiedotusvälineet eivät tehneet tehtäväänsä.
Fasismin näkyvimmän suomalaisen muistomerkin pystyttämisessä on kunnostautunut erityisesti keskusta, ruotsalaisten suosiollisella avustuksella.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa pakkoruotsi, joka on ilmiselvä etu ruotsalaisille ja raskas riippakivi suomalaisille.
1960-luvulla, juuri ennen kuin se otettiin käyttöön, parlamantaarinen koulukomitea oli tutkinut koulutustarpeet ja esittänyt pakolliseksi kieleksi englantia. Ruotsia se ei katsonut tarvittavan pakollisena.
"Suuren parlamentaarikon", Johannes Virolaisen johtama keskusta (taisi olla silloin nimeltään maalaisliitto) ja sfp (svenska fascistiska partiet) tekivät kuitenkin kabinettisopimuksen parlamentaarisen, siis demokraattisen, komitean päätöksen hylkäämisestä ja sopivat keskenään, että parlamentarismille ja demokratialle haistatetaan pitkät, ja pakkoruotsi pannaan voimaan: sfp saa pakkoruotsinsa, ja keskusta saa sfp:n tuen kaikelle muulle toiminnalleen.
Tällaista eturyhmien välistä salaista takahuonesopimusta sanotaan korporatiiviseksi päätöksenteoksi, se on fasistisen toiminnan perusta ja demokratian vastakohta.
Äänestäjiltä ei pakkoruotsia edeltäneissä vaaleissa kysytty, että haluatteko alistaa itsenne ja jälkeläisenne täysin tarpeettoman pakkoruotsin ikeen alle. Se oli äänestäjiltä salaissa pidetty päätös. Asiasta ei myöskään julkisuudessa keskusteltu. Kyseessä oli kaikin puolin tyypillinen keskusta/sfp-diili. Näin voitiin tehdä, koska massatiedotusvälineet eivät tehneet tehtäväänsä.
Fasismin näkyvimmän suomalaisen muistomerkin pystyttämisessä on kunnostautunut erityisesti keskusta, ruotsalaisten suosiollisella avustuksella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.