Hyväksyykö se sitä missään muodossaan? Onko abortti murha?
Mikä kanta ortodoksikirkolla
on aborttiin?
371392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
1. EI,
2. kyllä.
Pitää muistaa kuitenkin, että on olemassa todellisia syitä raskaudenkeskeytyksiin, vaikkei se toki mikään ehkäisykeino olekaan.
Olennaista olisi ottaa kantaa niihin asioihin, jotka ovat edes auttamassa niitä elämän tilanteita, joiden johdosta ajaudutaan itse kysymykseen abortista.
ja sukupuolitautien määrä senkun kasvaa vain. Missä vika? Vanhemmuudessa? Sitä pienet perässä, mitä isot edellä?
Se on tämän päivän vitsaus number one. Kaikki kelaa tänä päivänä seksuaalisuuden fantasioiden kehässä. Suuret johtajat näennäisesti ratkovat suuria ongelmia (vain perseet mielessä). Tämän tästä jotkut kärähtävät pervoilustaan (vain murto-osa). Köyhät silti kyykkyyn ja hiljaa, niin hyvä tulee.
Siihen ei olla saatu vain kulttuurissamme mitään otetta, emme siis ole sisäistäneet sitä kyllin hyvin löytäessämme seksin sielua. Media ja markkinatalous antavat kansalaisillemme vain liiaksi seksin ylitarjontaa ja liian räikeällä tavalla. Kauniista asiasta tehdään ruma.
asettaneet. Epäreilua. Mitä miehet puuttuvat aina myös naisten asioihin, eiväthän he edes joudu lasta yhdeksää kuukautta kantamaan sisällään ja kokemaan niitä fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia itsessään. Vai onko kyse siitä, että luulevat olevansa jotain luomakunnan herroja ja naista korkeammassa asemassa?
...
kun tuommoisia vielä kyselet.
josta voi myöhemmin tulla ihminen. Raskauden keskeytys on jo syntyneen ihmiselämän tuhoamista, siitä ei päästä mihinkään. Kirkko ei muuta opetustaan tässä eikä muissakaan asioissa ihmisten mielen mukaan.
kohti kiitäessään. Ihmiseksi sitä ei voi silti vielä hedelmöittyessään sanoa. Ei sikiöllä ole vielä minkäänlaista ymmärryskykyä mihinkään asiaan, se vaatii malleista ja symboleista oppimista. Kokemuksia, havaintoja. Ei abortoitu sikiö ymmärrä vielä kuolevansa. Ja toisinaan tulee tilanteita, että muuta mahdollisuutta ei ole.
voi tulla tilanteita, että alkio on tuhottava äidin hengen pelastamiseksi. Tällainen tapaus on esim kohdunulkoinen raskaus. Mutta kun puhutaan aborttikysymyksestä, ei silloin tarkoiteta tällaisia tilanteita.
syntyvän ympäristöön, jossa elämä on tuhoontuomittu jo ennen varsinaista alkuakaan? Vanhemmille, jotka hädintuskin kykenevät huolehtimaan itsestään, saatikka uudesta elämästä.
Meillä jokaiselle syntyvälle lapselle löytyy koti ja vanhemmat, vaikka adoption kautta, jos ei muuten. Silti juuri korken elintason maissa tehdään abortteja paljon muka "sosiaalisin perustein". Kehitysmaissa niitä tehdään paljon vähemmän. Abortti on vain vastuun pakoilua, pään pistämistä pensaaseen.
ihmisiä, ketkä eivät edes halua lasta. Toisekseen on lapsettomia, jotka myös jakautuvat kahtia ... toiset haluvat hedelmöityshoidoilla oman biologisen lapsen, osa tietenkin heistä sitten tyytyy elämään ilman lasta. Kolmanneksi osa haluaa adoptoida, joista kuitenkaan osa ei nimenomaan halua suomalaista lasta, vaan ulkolaisen. Ja ne, keille tulee automaattisesti omat lapset, eivät haluaa enää ottaa adoptiolapsia. Nekin, ketkä haluavat adoptoida suomalaisen lapsen heille merkitsee erittäin paljon myös se, onko lapsi terve vai ei. Monimutkaiseksi menee. Adoptiota pitää myös osottaa kauan.
Suuri osa ei-toivotuista lapsista, mitkä syntyvät, joutuvat lastenkoteihin ja sijaiskoteihin ja heitä heitellään paikasta toiseen läpi lapsuutensa ja nuoruutensa, ilman pysyvyyttä ja turvaa. Ota selvää asioiden todellisesta laidasta, ennenkuin puhut kenenkään "vastuullisuudesta" sen enempää.
sellaiset ihmiset voivat ja kykenevät ottamaan vastuun tulevasta lapsesta/lapsestaan, jotka eivät edes kykene ottamaan vastuuta itsestään?
Tuo on ihan höpöpuhetta. Ihmiset ottaisivat aivan yhtä mielellään kotimaisenkin adoptiolapsen, jos niitä olisi tarjolla. Sosiaalisten olojen takia ei maassamme tarvitsisi tehdä yhtään aborttia. Verukkeita, verukkeita!
Psalmissa sanotaan: "Älä salli sydämeni taipua viekkaisiin sanoihin etsiessäni synneilleni puolusteluja."
omassa ylemmyyden tunteessa piehtaroinnin sijaan.
kotiisi ja kasvata hänet. Jokainen ihminen tekee virheitä. Pitäisikö niistä virheistä rangaista vielä lisää? Lyödä jo lyötyä? Aika naiivi ajattelutapa on sinulla.
jääneitä sukulaislapsiaan, saatikka vieraita.
Ainakin menneessä Neuvostoliitossa naiset joutuivat alistumaan jopa 10 - 12 aborttiin. En tarkemmin tunne asiaa, mutta usein se tuli esiin. Mitä mahtoivat silloiset babuskat ajatella, tytärten ja miniöiden abortti buumista. Syynä oli ehkäisyvälineiden puute ja uskoisin se ikuinen ongelma, miesten välinpitämättömyys.
Aviottoman lapsen saamisen häpeä ajoi ennen monet naiset itsemurhaan tai laittomien puoskareiden käsittelyyn usein henkensä kaupalla. Olen mm. menettänyt tätini jota en tosin koskaan tavannut laittoman abortin aiheuttamaan kuolemaan. Hän oli vasta 18 v. ja tarina oli se tavallinen, kun raskaus oli tosiasia mies otti ja lähti. Se oli kuitenkin 1940-luvun loppua. Abortti on murha, mutta miten mahtaa olla tuomitsemisen kanssa se ei ole meidän tehtävä. Vai onko?
valinta, johon muilla ei saisi olla nokan kopauttamista. Oletko huomioinut, että miehet ovat itseasiassa suurimpia abortinvastustajia? Osaisivat sitten kantaa paremmin oman vastuunsa, niin sitten saisivat jotain siitä sanoakin. Muuten on ihan hyvä olla suu supussa. Miksi miehet pääsevät useimmiten luikertelemaan kaikesta, kuin koira veräjästä ja sitten tulevalle äidille jää liian suuri taakka kannettavaksi? Kaikilla ei ole edes mitään tukiverkostoa.
Sama se luterilaisuudessa aikanaan. Tiedän eräänkin tapauksen, että eräs nainen tappoi jopa lapsensa synnytettyään hänet aviottomana. Häpeä oli liian raskas taakka. Ja köyhyys.
valtaosa esikoislapsista syntyy meillä Suomessa avioliiton ulkopuolella. Kirkkokin opettaa että äiti saa lapsen synnyttäessään syntinsä anteeksi. (Siis, jos hänellä on joitain tähän asiaan liittyviä syntejä.)
Ortodoksinen kirkko ei ole koskaan kohdistanut au-äiteihin mitään rangaistuksia niin kuin luterilainen valtiokirkkomme teki vielä 1800-luvulla. Kirkon tehtävä ei ole tuomita, vaan auttaa, mutta sen ei silti tule tinkiä omasta moraaliopetuksestaan.
en ole lääketieteen, biologian jne asiantuntija. Vastaukseni oli siis vaatimaton pyyntö perehtyä asioihin (myös itselleni).
Jos ihmisen pitää näillä palstoilla kysellä yhtään mitään niin jo se todistaa, että kysyjä ei ole perehtynyt asiaan.
ennen. Se ei silti riitä, ettei kirkko niinkään tuomitse sitä. Myös ympäristö voisi olla suvaitsevampi asiaa kohtaan. Ennaltaehkäisy on päivän sana, tosin onko siitä mitään hyötyä, koska markkinatalous on ottanut vallan tässäkin asiassa.
Vai ovatko nämä mielestäsi tarpeettomia? Otetaan esimerkiksi äidit&isät palsta. Sielläkin haukutaan mm. nuoria äitejä siitä, että tyhmiä kyselevät. Mutta mistä he sitten tietonsa saavat? Ei kaikilla ole sellaista tukiverkkoa, että voisivat sieltä keneltäkään asioita kysellä, eikä kaikki ole saaneet ennestään mitään kontaktia edes pieniin lapsiin, ennenkuin itse saavat esikoisensa. Minusta se on päinvastoin fiksua, että edes kysyvät, ennenkuin tekevät jotain ihan pieleen. Itse kokisin kansalaisvelvollisuudekseni neuvoa muita parhaan kykyni mukaan sensijaan, että haukkuisin kysyjää uusavuttomaksi idiootiksi.
kysyä kaikenlaista ortodoksisuudesta(esim. kuka saa ajaa piispan autolla ja onko seurkunnilla oma Lada ihan sitä varten). Tosin olisi suositeltavaa lukea (ennen kuin kyselee liian syvällisiä) ensin Dostojevskin tuotanto, Arkkipiispa Paavalin tuotanto ym.. ortodoksisuutta käsittelevät teokset.
ikäänkuin "firman" puolesta?
luterilaisesta yhteiskunnasta. Mitä meidän tarvitsee ajatella, mitä mieltä toisuskoiset meistä ovat. Teemme vain niin kuin itse oikeaksi näemme.
Varsinaisia au-lapsia syntyy nykyisin hyvin vähän, siis lapsia joiden isästä ei ole tietoa. Valtaosa aviottomina syntyneistä on avoliittolaisten lapsia.
näkee ja mikä itselle on parhaaksi.
Valtaosa aborteista tapahtuu hyvin nuorille naisille, joilla syystä tai toisesta on jäänyt ehkäisy retuperälle ja vastuu lapsesta tuntuu mahdottomalta opintojen ja muun elämän keskellä.
Kun ikää kertyy, näistä naisista tulee ihan kelpo äitejä.
Mutta asia mitä minä en oikein ymmärrä, on varttuneempien naisten tekemät abortit. Usein niitä tehdän elintasosyistä, mikä on minusta täysin väärin.
Tilastojen mukaan abortteja suoritetaan eniten ikäryhmälle 25 - 30 vuotta!
Tuon ikäisten naisten pitäisi tietää ehkäisystä jotain.
juuri niitä iäkkäämpiä (keski-ikäisiä) ihmisiä. Sukupuolielämä muistuttaa kauniiden&rohkeiden tyyliä. Ja miehet, kun ei voi raskaaksi tulla, niin niin ... aika moni vanhemmalla iällä tehdyistä aborteista on juuri seuraus avioliiton ulkopuolisista suhteista. Itsellä on jo lapsia oman miehen/vaimon kanssa ja sitten tapahtuu "vahinkoja". Kukapa on valmis kasvattamaan toisten lasta, joka muistuttaa joka päivä toisen syrjähypystä. Varmaan aika harva. Osa päätyy aborttiin myös lapsivesitutkimusten (tehdään vanhemmille ensisynnyttäjille mm.) perusteella, jos sikiöllä todetaan esim. downin syndrooma, tms. Itsekkäistä syistä halutaan vain terve lapsi, sairailla, kun ei ole enää nyky-yhteiskunnassa sijaa.
Yleisin ikä onkin yllättävän korkea. Ilmeisesti näissä on näitä, jotka juuri ovat päässeet opintojen jälkeen töihin ja tekevät ns. uraa vimmalla.
Sitten lapsentekoa ruvetaan haikailemaan joskus neljääkymmenen kieppeillä ja sittempä juostaankin kaikki kalliit lapsettomuushoidot yhteiskunnan kustannuksella.
Tuossa iässä pitäisi olla todellakin jo enempi järkeä ja huolellisuutta ehkäisyssä. Tai sitten sen verran rotia että kasvattaa lapsen. Kun se nykyään ei ole enää silkka katastrofi niin kuin joskus takavuosikymmeninä.
Ihmisten elämäntarkoitus näyttää nykyään olevan toteuttaa mahdollisimman täydellisesti holtittoman kuluttajan roolia sekä metsästää nautintoja, statusta ja mainetta.
300-neliön omakotitalo pitää olla, mutta lapsia siihen ei mahdu kuin korkeintaan kaksi. Jos niitä tuppaa vahingossa enemmän, eikun roskikseen. Kärsiihän naisen urakin äitiyslomista.
Lapset ovat näyttelyesineitä, joita trimmataan kuin puudeleita sekä kuljetetaan näyttelyissä; so. trendikkäissä harrastuksissa illasta toiseen. Ehkä lauantaisin lapsiparat saavat olla kotonaan, mutta silloin onkin vuorossa se perheen yhteinen juttu: ostosparatiisipäivä.
nopeasti eroon.
Eikös yhteiskunnan pitäisi tulla tässä nyt vastaan senverran, että tuettaisiin enemmän äitiyttä ja yhtenäisiä perheitä? Olisihan se hienoa, että äidillä olisi mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona mahdollisimman pitkään. En tarkoita, että siitä maksettaisiin tietenkään samaa palkkaa, kuin työssäolosta, mutta tuettaisiin nykyistä enemmän kuitenkin. Laatu on tärkeämpää, kuin iso raha. Lapset olisivat varmasti silloin tasapainoisempia ja vanhemmille annettaisiin myös tilaisuus nauttia enemmän vanhemmuudestaan. Lapsethan, kun kasvavat niin nopeasti.
naisista puhuttaessa postmenopaussista naista, joka ei voi enää tulla raskaaksi. Keski-ikä on menopaussin ja vanhuuden välinen aika, biologisessa mielessä. Mutta on totta, että varttuneemmat hedelmällisyysikäiset naiset tekevät enemmän abortteja kuin varsinainen nuoriso.
Aborttien tärkein syy onkin siinä, että halutaan vapaiksi vastuusta ja halutaan tehdä rauhassa syntiä. "Vapaat suhteet" ja niiden seuraukset aiheuttavat suurimmalta osalta aborttien "tarpeen", vaikka näissä keskusteluissa esimerkkihenkilöiksi aina otetaankin joko raiskattu nuori tyttö, jonka täytyy saada abortti, tai nääntynyt suurperheenäiti, joka saa kuulla, että hänen odottamansa kymmenes lapsi on vakavasti vammainen, ja joka itkien suostuu lääkärin ehdottamaan aborttiin.
Abortteja voidaan torjua kohentamalla kansan moraalia. Aviouskollisuus jälleen kunniaan, niin abortteja ei tarvita muuta kuin joissakin harvoissa hätätilanteissa -ja niissäkin voidaan harkita onko abortti todella tarpeen vai onko muitakin vaihtoehtoja!
tarkoitetaan mainitsemaasi asiaa.
Millä kohennat kansan moraalia, kun media ja markkinatalous tunkee väliin, sekä ihmisten henkinen pahoinvointi, joka myös edesauttaa "holtitonta" käyttäytymistä? Painotan silti myös sitä, että aina emme voi tietää kenenkään avioliittojen todellisuutta ja kuinka kurjaa "perhehelvettiä" siellä eletään mm. Jotkut vain pitävät kulisseja pystyssä kynsin ja hampain. Eli on olemassa myös painavia syitä, miksi joku hakee lohtua muiden sylistä. Suurimmalla osalla kuitenkaan näin ei ole. Ensimmäisten vaikeuksien tullessa heitetään hanskat naulaan ja erotaan tai muuten vain kostetaan kumppanille mm. syrjähyppyjen muodossa. Se kertoo myös siitä, ettei arkielämää enää siedetä, elämän pitäis olla vaan laiffii koko ajan. Olo tuntuu tyhjältä (narsismin yksi oire) ja sen täytteeksi haetaan aina vain uusia extreme-kokemuksia. Ei osata nähdä metsää puilta siinä mielessä, että onni löytyy usein siitä ihan vierestä ... ei tarvinne lähteä merta edemmäs kalaan.
Ehdotankin, että jos joku haluaa olla villi ja vapaa, pysyköön ikisinkkuna ja tehkööt mitä tykkää ... toisten ikisinkkujen kanssa :)!